Sananlaskujen 14

1 Viisas vaimo rakentaa huoneensa, vaan hullu kukistaa sen teollansa.

2 Joka vaeltaa oikiaa tietä, se pelkää Herraa; mutta se, joka poikkee pois tieltänsä, ylönkatsoo hänen.

3 Tyhmän suussa on ylpeyden vitsa; vaan viisasten huulet varjelevat heitä.

4 Jossa ei härkiä ole, siinä seimet puhtaana ovat; vaan jossa juhdat työtä tekevät, siinä tuloa kyllä on.

5 Totinen todistaja välttää valhetta; vaan väärä todistaja rohkiasti valhettelee.

6 Pilkkaaja etsii viisautta, ja ei löydä; vaan toimelliset viisauden huokiasti saavat.

7 Mene pois tyhmän tyköä; sillä et sinä opi mitään häneltä.

8 Toimellisen viisaus on teistänsä ottaa vaarin; vaan tyhmäin hulluus on sula petos.

9 Tyhmä nauraa syntiä, mutta hurskasten välillä on hyvä suosio.

10 Koska sydän on murheellinen, niin ei auta ulkonainen ilo.

11 Jumalattomain huoneet kukistetaan, vaan jumalisten majat viheriöitsevät.

12 Monella on tie mielestänsä oikia, vaan viimeiseltä johdattaa se kuolemaan.

13 Naurun jälkeen tulee murhe, ja ilon perästä suru.

14 Tyhmälle tapahtuu laittamisensa jälkeen, vaan hyvä ihminen asetetaan hänen ylitsensä.

15 Taitamatoin uskoo kaikki, mutta ymmärtäväinen ottaa teistänsä vaarin.

16 Viisas pelkää ja karttaa pahaa, vaan tyhmä päätähavin menee.

17 Äkillinen ihminen tekee hullun töitä, ja kavala ihminen tulee vihattavaksi.

18 Taitamattomat perivät tyhmyyden; vaan se on toimellisten kruunu, että he toimellisesti tekevät.

19 Häijyn täytyy kumartaa hyviä, ja jumalattomat vanhurskasten porteissa.

20 Köyhää vihaavat hänen lähimmäisensäkin; vaan rikkaalla on monta ystävää.

21 Joka katsoo lähimmäisensä ylön. hän tekee syntiä; vaan autuas on se, joka viheliäistä armahtaa.

22 Jotka viekkaudessa vaeltavat, niiltä puuttuu; mutta jotka hyvää ajattelevat, niille tapahtuu hyvyys ja uskollisuus.

23 Jossa työtä tehdään, siinä kyllä on; vaan joka tyhjiin puheisiin tyytyy, siinä on köyhyys.

24 Viisasten rikkaus on heidän kruununsa, mutta tyhmäin hulluus on hulluus.

25 Uskollinen todistaja vapahtaa hengen, vaan väärä todistaja pettää.

26 Joka Herraa pelkää, hänellä on vahva linna, ja hänen lapsensa varjellaan.

27 Herran pelko on elämän lähde, että kuoleman nuora välttää taidetaan.

28 Koska kuninkaalla on paljo väkeä, se on hänen kunniansa; vaan koska vähä on väkeä, se tekee päämiehen kehnoksi.

29 Joka on pitkämielinen, se on viisas; vaan joka äkillinen on, se ilmoittaa tyhmyyden.

30 Leppyinen sydän on ruumiin elämä; vaan kateus on märkä luissa.

31 Joka köyhälle tekee väkivaltaa, hän laittaa hänen luojaansa; vaan joka armahtaa vaivaista, se kunnioittaa Jumalaa.

32 Pahuutensa tähden jumalatoin kukistetaan; vaan vanhurskas on kuolemassakin rohkia.

33 Toimellisen sydämessä lepää viisaus; mutta mitä tyhmäin mielessä on, se tulee ilmi.

34 Vanhurskaus korottaa kansan, vaan synti on kansan häpiä.

35 Toimellinen palvelia on kuninkaalle otollinen; vaan häpiällistä palveliaa ei hän kärsi.