Sananlaskujen 14
1 Viisas vaimo rakentaa huoneensa, vaan hullu kukistaa sen teollansa.
Une femme sage édifie sa maison; l’insensée détruira de ses propres mains celle même qui était construite.
2 Joka vaeltaa oikiaa tietä, se pelkää Herraa; mutta se, joka poikkee pois tieltänsä, ylönkatsoo hänen.
Celui qui marche par un droit chemin, et qui craint le Seigneur, est méprisé par celui qui marche dans une voie infâme.
3 Tyhmän suussa on ylpeyden vitsa; vaan viisasten huulet varjelevat heitä.
Dans la bouche d’un insensé est la verge de l’orgueil; mais les lèvres des sages les gardent.
4 Jossa ei härkiä ole, siinä seimet puhtaana ovat; vaan jossa juhdat työtä tekevät, siinä tuloa kyllä on.
Où il n’y a point de bœufs, la crèche est vide; mais où abondent les moissons, là est manifeste la force du bœuf.
5 Totinen todistaja välttää valhetta; vaan väärä todistaja rohkiasti valhettelee.
Un témoin fidèle ne ment pas, mais un témoin trompeur profère le mensonge.
6 Pilkkaaja etsii viisautta, ja ei löydä; vaan toimelliset viisauden huokiasti saavat.
Le railleur cherche la sagesse, et ne la trouve pas: la doctrine des prudents est facile.
7 Mene pois tyhmän tyköä; sillä et sinä opi mitään häneltä.
Va contre l’homme insensé, et qui ne connaît pas les lèvres de la prudence.
8 Toimellisen viisaus on teistänsä ottaa vaarin; vaan tyhmäin hulluus on sula petos.
La sagesse d’un homme habile est de comprendre sa voie; et l’imprudence des insensés est errante.
9 Tyhmä nauraa syntiä, mutta hurskasten välillä on hyvä suosio.
L’insensé se jouera du péché; et c’est parmi les justes que demeurera la grâce.
10 Koska sydän on murheellinen, niin ei auta ulkonainen ilo.
Quant au cœur qui connaît l’amertume de son âme, un étranger ne se mêlera pas dans sa joie.
11 Jumalattomain huoneet kukistetaan, vaan jumalisten majat viheriöitsevät.
La maison des impies sera détruite; mais les tabernacles des justes seront florissants.
12 Monella on tie mielestänsä oikia, vaan viimeiseltä johdattaa se kuolemaan.
Il est une voie qui paraît droite à l’homme; mais ses issues conduisent à la mort.
13 Naurun jälkeen tulee murhe, ja ilon perästä suru.
Le rire de douleur sera mêlé, et le deuil occupe les extrémités de la joie.
14 Tyhmälle tapahtuu laittamisensa jälkeen, vaan hyvä ihminen asetetaan hänen ylitsensä.
L’insensé sera rempli de ses voies; mais au-dessus de lui sera l’homme vertueux.
15 Taitamatoin uskoo kaikki, mutta ymmärtäväinen ottaa teistänsä vaarin.
L’innocent croit à toute parole: l’homme avisé considère ses pas. Pour un fils trompeur il n’y aura rien de bon: mais à un serviteur sage ses actes seront prospères, et sa voie sera dirigée.
16 Viisas pelkää ja karttaa pahaa, vaan tyhmä päätähavin menee.
Le sage craint et se détourne du mal: l’insensé passe outre et a confiance.
17 Äkillinen ihminen tekee hullun töitä, ja kavala ihminen tulee vihattavaksi.
L’impatient commettra des actions de folie; l’homme artificieux est odieux.
18 Taitamattomat perivät tyhmyyden; vaan se on toimellisten kruunu, että he toimellisesti tekevät.
Les tout petits posséderont la folie; et les hommes avisés attendront la science.
19 Häijyn täytyy kumartaa hyviä, ja jumalattomat vanhurskasten porteissa.
Les méchants seront couchés par terre devant les bons; et les impies devant les portes des justes.
20 Köyhää vihaavat hänen lähimmäisensäkin; vaan rikkaalla on monta ystävää.
Même à son prochain, le pauvre est odieux; mais les amis des riches sont nombreux.
21 Joka katsoo lähimmäisensä ylön. hän tekee syntiä; vaan autuas on se, joka viheliäistä armahtaa.
Celui qui méprise son prochain pèche; mais celui qui a pitié du pauvre sera bienheureux. Celui qui croit au Seigneur aime la miséricorde.
22 Jotka viekkaudessa vaeltavat, niiltä puuttuu; mutta jotka hyvää ajattelevat, niille tapahtuu hyvyys ja uskollisuus.
Ils s’égarent, ceux qui opèrent le mal: la miséricorde et la vérité préparent des biens.
23 Jossa työtä tehdään, siinä kyllä on; vaan joka tyhjiin puheisiin tyytyy, siinä on köyhyys.
Dans tout travail sera l’abondance: mais où il y a beaucoup de paroles, là fréquemment est la détresse.
24 Viisasten rikkaus on heidän kruununsa, mutta tyhmäin hulluus on hulluus.
La couronne des sages, ce sont leurs richesses; la sottise des insensés, l’imprudence.
25 Uskollinen todistaja vapahtaa hengen, vaan väärä todistaja pettää.
Un témoin fidèle délivre des âmes: et celui qui est double profère des mensonges.
26 Joka Herraa pelkää, hänellä on vahva linna, ja hänen lapsensa varjellaan.
Dans la crainte du Seigneur est une confiance ferme; et à ses enfants sera l’espérance.
27 Herran pelko on elämän lähde, että kuoleman nuora välttää taidetaan.
La crainte du Seigneur est une source de vie, afin qu’on évite la ruine de la mort.
28 Koska kuninkaalla on paljo väkeä, se on hänen kunniansa; vaan koska vähä on väkeä, se tekee päämiehen kehnoksi.
Dans la multitude du peuple est la gloire d’un roi; et dans le petit nombre des sujets l’ignominie d’un prince.
29 Joka on pitkämielinen, se on viisas; vaan joka äkillinen on, se ilmoittaa tyhmyyden.
Celui qui est patient se gouverne avec une grande prudence; mais celui qui est impatient signale sa folie.
30 Leppyinen sydän on ruumiin elämä; vaan kateus on märkä luissa.
La vie des chairs, c’est la santé du cœur: la carie des os, l’envie.
31 Joka köyhälle tekee väkivaltaa, hän laittaa hänen luojaansa; vaan joka armahtaa vaivaista, se kunnioittaa Jumalaa.
Celui qui opprime un indigent, outrage le créateur de cet indigent; mais celui-là l’honore, qui a pitié d’un pauvre.
32 Pahuutensa tähden jumalatoin kukistetaan; vaan vanhurskas on kuolemassakin rohkia.
À cause de sa malice, l’impie sera rejeté; mais le juste espère dans sa mort même.
33 Toimellisen sydämessä lepää viisaus; mutta mitä tyhmäin mielessä on, se tulee ilmi.
Dans le cœur de l’homme prudent repose la sagesse; et elle instruira tous les ignorants.
34 Vanhurskaus korottaa kansan, vaan synti on kansan häpiä.
La justice élève une nation; mais le péché fait les peuples malheureux.
35 Toimellinen palvelia on kuninkaalle otollinen; vaan häpiällistä palveliaa ei hän kärsi.
Un ministre intelligent est bien accueilli du roi; celui qui est inutile endurera son courroux.
