Sananlaskujen 14
1 Viisas vaimo rakentaa huoneensa, vaan hullu kukistaa sen teollansa.
Toute femme sage construit sa maison, mais l'insensée le démolit de ses propres mains.
2 Joka vaeltaa oikiaa tietä, se pelkää Herraa; mutta se, joka poikkee pois tieltänsä, ylönkatsoo hänen.
Celui qui marche dans sa droiture craint Yahvé, mais celui qui est pervers dans ses voies le méprise.
3 Tyhmän suussa on ylpeyden vitsa; vaan viisasten huulet varjelevat heitä.
Les propos de l'insensé lui valent une verge dans le dos, mais les lèvres des sages les protègent.
4 Jossa ei härkiä ole, siinä seimet puhtaana ovat; vaan jossa juhdat työtä tekevät, siinä tuloa kyllä on.
Là où il n'y a pas de bœufs, la crèche est propre, mais l'augmentation est due à la force du bœuf.
5 Totinen todistaja välttää valhetta; vaan väärä todistaja rohkiasti valhettelee.
Un témoin véridique ne mentira pas, mais un faux témoin répand des mensonges.
6 Pilkkaaja etsii viisautta, ja ei löydä; vaan toimelliset viisauden huokiasti saavat.
Le moqueur cherche la sagesse, et ne la trouve pas, mais la connaissance vient facilement à une personne perspicace.
7 Mene pois tyhmän tyköä; sillä et sinä opi mitään häneltä.
Ne vous approchez pas d'un homme insensé, car vous ne trouverez pas de connaissance sur ses lèvres.
8 Toimellisen viisaus on teistänsä ottaa vaarin; vaan tyhmäin hulluus on sula petos.
La sagesse de l'homme prudent consiste à réfléchir à son chemin, mais la folie des fous est la tromperie.
9 Tyhmä nauraa syntiä, mutta hurskasten välillä on hyvä suosio.
Les sots se moquent de l'expiation des péchés, mais parmi les honnêtes gens, il y a de la bonne volonté.
10 Koska sydän on murheellinen, niin ei auta ulkonainen ilo.
Le cœur connaît sa propre amertume et sa propre joie; il ne les partagera pas avec un étranger.
11 Jumalattomain huoneet kukistetaan, vaan jumalisten majat viheriöitsevät.
La maison des méchants sera renversée, mais la tente des hommes intègres prospérera.
12 Monella on tie mielestänsä oikia, vaan viimeiseltä johdattaa se kuolemaan.
Il y a un chemin qui paraît juste à l'homme, mais à la fin, ça mène à la mort.
13 Naurun jälkeen tulee murhe, ja ilon perästä suru.
Même dans le rire, le cœur peut être triste, et la joie peut se terminer par la lourdeur.
14 Tyhmälle tapahtuu laittamisensa jälkeen, vaan hyvä ihminen asetetaan hänen ylitsensä.
L'infidèle sera puni pour ses propres voies; de même, un homme bon sera récompensé pour ses actions.
15 Taitamatoin uskoo kaikki, mutta ymmärtäväinen ottaa teistänsä vaarin.
Un homme simple croit tout, mais l'homme prudent réfléchit bien à sa façon de faire.
16 Viisas pelkää ja karttaa pahaa, vaan tyhmä päätähavin menee.
L'homme sage craint et évite le mal, mais l'idiot a la tête brûlée et est imprudent.
17 Äkillinen ihminen tekee hullun töitä, ja kavala ihminen tulee vihattavaksi.
Celui qui est prompt à se mettre en colère commet des folies, et un homme rusé est détesté.
18 Taitamattomat perivät tyhmyyden; vaan se on toimellisten kruunu, että he toimellisesti tekevät.
Les simples héritent de la folie, mais les prudents sont couronnés de savoir.
19 Häijyn täytyy kumartaa hyviä, ja jumalattomat vanhurskasten porteissa.
Les méchants se prosternent devant les bons, et les méchants aux portes des justes.
20 Köyhää vihaavat hänen lähimmäisensäkin; vaan rikkaalla on monta ystävää.
Le pauvre est méprisé même par son propre voisin, mais la personne riche a beaucoup d'amis.
21 Joka katsoo lähimmäisensä ylön. hän tekee syntiä; vaan autuas on se, joka viheliäistä armahtaa.
Celui qui méprise son prochain pèche, mais celui qui a pitié des pauvres est béni.
22 Jotka viekkaudessa vaeltavat, niiltä puuttuu; mutta jotka hyvää ajattelevat, niille tapahtuu hyvyys ja uskollisuus.
Ne s'égarent-ils pas, ceux qui complotent le mal? Mais l'amour et la fidélité appartiennent à ceux qui projettent le bien.
23 Jossa työtä tehdään, siinä kyllä on; vaan joka tyhjiin puheisiin tyytyy, siinä on köyhyys.
Dans tout travail difficile, il y a du profit, mais les paroles des lèvres ne mènent qu'à la pauvreté.
24 Viisasten rikkaus on heidän kruununsa, mutta tyhmäin hulluus on hulluus.
La couronne des sages, c'est leur richesse, mais la folie des fous les couronne de folie.
25 Uskollinen todistaja vapahtaa hengen, vaan väärä todistaja pettää.
Un témoin véridique sauve les âmes, mais un faux témoin est trompeur.
26 Joka Herraa pelkää, hänellä on vahva linna, ja hänen lapsensa varjellaan.
La crainte de Yahvé est une forteresse sûre, et il sera un refuge pour ses enfants.
27 Herran pelko on elämän lähde, että kuoleman nuora välttää taidetaan.
La crainte de Yahvé est une source de vie, en détournant les gens des pièges de la mort.
28 Koska kuninkaalla on paljo väkeä, se on hänen kunniansa; vaan koska vähä on väkeä, se tekee päämiehen kehnoksi.
C'est dans la multitude du peuple que réside la gloire du roi, mais dans le manque de personnes se trouve la destruction du prince.
29 Joka on pitkämielinen, se on viisas; vaan joka äkillinen on, se ilmoittaa tyhmyyden.
Celui qui est lent à la colère a une grande intelligence, mais celui qui a un tempérament vif fait preuve de folie.
30 Leppyinen sydän on ruumiin elämä; vaan kateus on märkä luissa.
La vie du corps est un cœur en paix, mais la jalousie pourrit les os.
31 Joka köyhälle tekee väkivaltaa, hän laittaa hänen luojaansa; vaan joka armahtaa vaivaista, se kunnioittaa Jumalaa.
Celui qui opprime le pauvre méprise son Créateur, mais celui qui est gentil avec le nécessiteux l'honore.
32 Pahuutensa tähden jumalatoin kukistetaan; vaan vanhurskas on kuolemassakin rohkia.
Le méchant est abattu dans sa calamité, mais dans la mort, le juste a un refuge.
33 Toimellisen sydämessä lepää viisaus; mutta mitä tyhmäin mielessä on, se tulee ilmi.
La sagesse repose dans le cœur de celui qui a de l'intelligence, et se fait connaître même dans le for intérieur des fous.
34 Vanhurskaus korottaa kansan, vaan synti on kansan häpiä.
La justice élève une nation, mais le péché est la honte de tout peuple.
35 Toimellinen palvelia on kuninkaalle otollinen; vaan häpiällistä palveliaa ei hän kärsi.
La faveur du roi va au serviteur qui fait preuve de sagesse, mais sa colère est envers celui qui cause la honte.
