< Sananlaskujen 14 >
1 Viisas vaimo rakentaa huoneensa, vaan hullu kukistaa sen teollansa.
智慧婦人建立家室; 愚妄婦人親手拆毀。
2 Joka vaeltaa oikiaa tietä, se pelkää Herraa; mutta se, joka poikkee pois tieltänsä, ylönkatsoo hänen.
行動正直的,敬畏耶和華; 行事乖僻的,卻藐視他。
3 Tyhmän suussa on ylpeyden vitsa; vaan viisasten huulet varjelevat heitä.
愚妄人口中驕傲,如杖責打己身; 智慧人的嘴必保守自己。
4 Jossa ei härkiä ole, siinä seimet puhtaana ovat; vaan jossa juhdat työtä tekevät, siinä tuloa kyllä on.
家裏無牛,槽頭乾淨; 土產加多乃憑牛力。
5 Totinen todistaja välttää valhetta; vaan väärä todistaja rohkiasti valhettelee.
誠實見證人不說謊話; 假見證人吐出謊言。
6 Pilkkaaja etsii viisautta, ja ei löydä; vaan toimelliset viisauden huokiasti saavat.
褻慢人尋智慧,卻尋不着; 聰明人易得知識。
7 Mene pois tyhmän tyköä; sillä et sinä opi mitään häneltä.
到愚昧人面前, 不見他嘴中有知識。
8 Toimellisen viisaus on teistänsä ottaa vaarin; vaan tyhmäin hulluus on sula petos.
通達人的智慧在乎明白己道; 愚昧人的愚妄乃是詭詐。
9 Tyhmä nauraa syntiä, mutta hurskasten välillä on hyvä suosio.
愚妄人犯罪,以為戲耍; 正直人互相喜悅。
10 Koska sydän on murheellinen, niin ei auta ulkonainen ilo.
心中的苦楚,自己知道; 心裏的喜樂,外人無干。
11 Jumalattomain huoneet kukistetaan, vaan jumalisten majat viheriöitsevät.
奸惡人的房屋必傾倒; 正直人的帳棚必興盛。
12 Monella on tie mielestänsä oikia, vaan viimeiseltä johdattaa se kuolemaan.
有一條路,人以為正, 至終成為死亡之路。
13 Naurun jälkeen tulee murhe, ja ilon perästä suru.
人在喜笑中,心也憂愁; 快樂至極就生愁苦。
14 Tyhmälle tapahtuu laittamisensa jälkeen, vaan hyvä ihminen asetetaan hänen ylitsensä.
心中背道的,必滿得自己的結果; 善人必從自己的行為得以知足。
15 Taitamatoin uskoo kaikki, mutta ymmärtäväinen ottaa teistänsä vaarin.
愚蒙人是話都信; 通達人步步謹慎。
16 Viisas pelkää ja karttaa pahaa, vaan tyhmä päätähavin menee.
智慧人懼怕,就遠離惡事; 愚妄人卻狂傲自恃。
17 Äkillinen ihminen tekee hullun töitä, ja kavala ihminen tulee vihattavaksi.
輕易發怒的,行事愚妄; 設立詭計的,被人恨惡。
18 Taitamattomat perivät tyhmyyden; vaan se on toimellisten kruunu, että he toimellisesti tekevät.
愚蒙人得愚昧為產業; 通達人得知識為冠冕。
19 Häijyn täytyy kumartaa hyviä, ja jumalattomat vanhurskasten porteissa.
壞人俯伏在善人面前; 惡人俯伏在義人門口。
20 Köyhää vihaavat hänen lähimmäisensäkin; vaan rikkaalla on monta ystävää.
貧窮人連鄰舍也恨他; 富足人朋友最多。
21 Joka katsoo lähimmäisensä ylön. hän tekee syntiä; vaan autuas on se, joka viheliäistä armahtaa.
藐視鄰舍的,這人有罪; 憐憫貧窮的,這人有福。
22 Jotka viekkaudessa vaeltavat, niiltä puuttuu; mutta jotka hyvää ajattelevat, niille tapahtuu hyvyys ja uskollisuus.
謀惡的,豈非走入迷途嗎? 謀善的,必得慈愛和誠實。
23 Jossa työtä tehdään, siinä kyllä on; vaan joka tyhjiin puheisiin tyytyy, siinä on köyhyys.
諸般勤勞都有益處; 嘴上多言乃致窮乏。
24 Viisasten rikkaus on heidän kruununsa, mutta tyhmäin hulluus on hulluus.
智慧人的財為自己的冠冕; 愚妄人的愚昧終是愚昧。
25 Uskollinen todistaja vapahtaa hengen, vaan väärä todistaja pettää.
作真見證的,救人性命; 吐出謊言的,施行詭詐。
26 Joka Herraa pelkää, hänellä on vahva linna, ja hänen lapsensa varjellaan.
敬畏耶和華的,大有倚靠; 他的兒女也有避難所。
27 Herran pelko on elämän lähde, että kuoleman nuora välttää taidetaan.
敬畏耶和華就是生命的泉源, 可以使人離開死亡的網羅。
28 Koska kuninkaalla on paljo väkeä, se on hänen kunniansa; vaan koska vähä on väkeä, se tekee päämiehen kehnoksi.
帝王榮耀在乎民多; 君王衰敗在乎民少。
29 Joka on pitkämielinen, se on viisas; vaan joka äkillinen on, se ilmoittaa tyhmyyden.
不輕易發怒的,大有聰明; 性情暴躁的,大顯愚妄。
30 Leppyinen sydän on ruumiin elämä; vaan kateus on märkä luissa.
心中安靜是肉體的生命; 嫉妒是骨中的朽爛。
31 Joka köyhälle tekee väkivaltaa, hän laittaa hänen luojaansa; vaan joka armahtaa vaivaista, se kunnioittaa Jumalaa.
欺壓貧寒的,是辱沒造他的主; 憐憫窮乏的,乃是尊敬主。
32 Pahuutensa tähden jumalatoin kukistetaan; vaan vanhurskas on kuolemassakin rohkia.
惡人在所行的惡上必被推倒; 義人臨死,有所投靠。
33 Toimellisen sydämessä lepää viisaus; mutta mitä tyhmäin mielessä on, se tulee ilmi.
智慧存在聰明人心中; 愚昧人心裏所存的,顯而易見。
34 Vanhurskaus korottaa kansan, vaan synti on kansan häpiä.
公義使邦國高舉; 罪惡是人民的羞辱。
35 Toimellinen palvelia on kuninkaalle otollinen; vaan häpiällistä palveliaa ei hän kärsi.
智慧的臣子蒙王恩惠; 貽羞的僕人遭其震怒。