Sananlaskujen 14
1 Viisas vaimo rakentaa huoneensa, vaan hullu kukistaa sen teollansa.
Uda amo da asigi dawa: su ida: iwane gala, da ea sosogo fi noga: le ouligisa. Be gagaoui uda da amo sosogo fi hedolo wadela: sa.
2 Joka vaeltaa oikiaa tietä, se pelkää Herraa; mutta se, joka poikkee pois tieltänsä, ylönkatsoo hänen.
Moloidafa hou hamoma! Amasea, di da dia Hina Godema nabasu hou amo eno dunu ilima olelemu. Be moloi hou hame hamosea, di da Hina Godema hame nabasu hou amo dunu eno ili ba: ma: ne olelesa.
3 Tyhmän suussa on ylpeyden vitsa; vaan viisasten huulet varjelevat heitä.
Gagaoui dunu da gasa fi hamobeba: le, udigili bagade sia: daha. Be nowa dunu da asigi dawa: su ida: iwane galea, ea sia: noga: i da ema gaga: su liligi agoai gala.
4 Jossa ei härkiä ole, siinä seimet puhtaana ovat; vaan jossa juhdat työtä tekevät, siinä tuloa kyllä on.
Di da bulamagau dia osobo gidinasu hiougisu galea, dia ha: i manu ligisisu diasu da gagoma bagade amoga nabai ba: mu. Be bulamagau hame galea, ha: i manu amola hame ba: mu.
5 Totinen todistaja välttää valhetta; vaan väärä todistaja rohkiasti valhettelee.
Noga: idafa ba: su dunu da fofada: sea, moloidafa sia: fawane sia: sa. Be moloi hame ba: su dunu da ogogosu fawane sia: sa.
6 Pilkkaaja etsii viisautta, ja ei löydä; vaan toimelliset viisauden huokiasti saavat.
Hi hou hidale dawa: su dunu da hi hou da bagade dawa: beba: le, da bagade dawa: su hamedafa lamu. Be asigi dawa: su noga: i dunu da hedolo dawa: lamu.
7 Mene pois tyhmän tyköä; sillä et sinä opi mitään häneltä.
Gagaoui dunu ilima gasigama. Ilia da dima olelemu hamedei.
8 Toimellisen viisaus on teistänsä ottaa vaarin; vaan tyhmäin hulluus on sula petos.
Bagade dawa: su dunu da habodane bagade dawa: sala: ? Bai e da adi hamomusa: dawa: sea, e da dawa: iwane hamosa. Amola gagaoui dunu da habodane gagaouila: ? Bai hi da liligi huluane dawa: hi fawane dawa: sa, be e da hame dawa:
9 Tyhmä nauraa syntiä, mutta hurskasten välillä on hyvä suosio.
Gagaoui dunu da mae dawa: iwane hahawane wadela: i hou hamosa. Be noga: i dunu da wadela: i hamosea, ilia da gogosiane gogolema: ne olofosu hogosa.
10 Koska sydän on murheellinen, niin ei auta ulkonainen ilo.
Dia hahawane hou da dia hou fawane. Amola dia da: i ea hou da dia hou fawane. Eno dunu da dia hou gilisili lamu da hamedei.
11 Jumalattomain huoneet kukistetaan, vaan jumalisten majat viheriöitsevät.
Wadela: i hamosu dunu ea sosogo fi da hedolowane wadela: lesi dagoi ba: mu. Be dunu ida: iwane ea sosogo fi da gasawane lelumu.
12 Monella on tie mielestänsä oikia, vaan viimeiseltä johdattaa se kuolemaan.
Dunu ilia da logo dialebe ba: sa amola amo da logodafa ilia da dawa: lala. Be amo logo da bogosu doaga: ma: ne diala.
13 Naurun jälkeen tulee murhe, ja ilon perästä suru.
Hahawane ousa da da: i dioi hou fonobahadi dedebosa. Be fa: no, hahawane hou da dagosea, da: i dioi da dialebe ba: mu.
14 Tyhmälle tapahtuu laittamisensa jälkeen, vaan hyvä ihminen asetetaan hänen ylitsensä.
Wadela: i hamosu dunu da ilia hamoi defele wadela: i bidi lamu. Be noga: i dunu da ilia hamoi defele bidi ida: iwane lamu.
15 Taitamatoin uskoo kaikki, mutta ymmärtäväinen ottaa teistänsä vaarin.
Gagaoui dunu da liligi huluane udigili dafawaneyale dawa: mu. Be bagade dawa: su dunu da noga: le ba: lala, hou hi hamobe amo.
16 Viisas pelkää ja karttaa pahaa, vaan tyhmä päätähavin menee.
Noga: i dawa: su dunu da dawa: iwane ahoabeba: le, wadela: i hou amoga gasigasa. Be gagaoui dunu da mae dawa: iwane hedolo hamosa amola ea ougi hou da hedolo heda: sa.
17 Äkillinen ihminen tekee hullun töitä, ja kavala ihminen tulee vihattavaksi.
Nowa dunu da ea ougi hedolo heda: sa da gagaoui hou hamosa. Be noga: i dawa: dunu da asaboiwane ouesalumu.
18 Taitamattomat perivät tyhmyyden; vaan se on toimellisten kruunu, että he toimellisesti tekevät.
Hame dawa: su dunu da ilia gagaoui hou defele wadela: i dabe laha. Be noga: i asigi dawa: su dunu ilia asigi dawa: su hou da asigilamu.
19 Häijyn täytyy kumartaa hyviä, ja jumalattomat vanhurskasten porteissa.
Wadela: i hamosu dunu da hobea moloidafa dunu ilima beguduli amola ilima edegemu.
20 Köyhää vihaavat hänen lähimmäisensäkin; vaan rikkaalla on monta ystävää.
Ema gadenene fi dunu amola dunu huluane da hame gagui dunu ema hame asigisa. Be bagade gagui dunu da ema asigi na: iyado dunu bagohame esalebe ba: sa.
21 Joka katsoo lähimmäisensä ylön. hän tekee syntiä; vaan autuas on se, joka viheliäistä armahtaa.
Di da hame gagui dunu ilima asigi galea, di da hahawane ba: mu. Be dunu enoma higasu hou da wadela: i bagade.
22 Jotka viekkaudessa vaeltavat, niiltä puuttuu; mutta jotka hyvää ajattelevat, niille tapahtuu hyvyys ja uskollisuus.
Di da dunu eno fidima: ne amola hou noga: i hamosea, eno dunu da dima dafawaneyale dawa: le nodomu. Be di da wadela: le hamosea, di da giadofasa.
23 Jossa työtä tehdään, siinä kyllä on; vaan joka tyhjiin puheisiin tyytyy, siinä on köyhyys.
Nowa da gasa gala hawa: hamosea, e da bidi ida: iwane lamu. Be nowa da udigili esala sia: dalea da hame gagui agoai esalumu.
24 Viisasten rikkaus on heidän kruununsa, mutta tyhmäin hulluus on hulluus.
Noga: i dawa: su dunu da bidi ida: iwane lamu. Be eno dunu ilia da gagaoui dunu ilia udigili gagaoui hou fawane ba: sa.
25 Uskollinen todistaja vapahtaa hengen, vaan väärä todistaja pettää.
Ba: su dunu da molole fofada: sea, e da eno dunu ilia esalusu gaga: sa. Be e da ogogole sia: sea, eno dunu ilima hohonosa.
26 Joka Herraa pelkää, hänellä on vahva linna, ja hänen lapsensa varjellaan.
Nowa dunu e da Hina Godema nodone beda: sea, e da adi hou doaga: sea, e da mae beda: ne gasalale aligimu. Amola ea sosogo fi amola mano da hahawane gaga: iwane esalumu.
27 Herran pelko on elämän lähde, että kuoleman nuora välttää taidetaan.
Di da bogosu fisimu hanabela: ? Hina Godema nodosu da esalusu hano bubuga: su agoai.
28 Koska kuninkaalla on paljo väkeä, se on hänen kunniansa; vaan koska vähä on väkeä, se tekee päämiehen kehnoksi.
Hina bagade da dunu bagohame ouligisia, gasa bagade ba: sa. Be ea dunu fi da hame galea, e amola da hamedei ba: mu.
29 Joka on pitkämielinen, se on viisas; vaan joka äkillinen on, se ilmoittaa tyhmyyden.
Noga: i asigi dawa: su dunu da asaboiwane esalebe ba: sa. Be di da hedolowane ougisia, amo da dia gagaoui hou olelesa.
30 Leppyinen sydän on ruumiin elämä; vaan kateus on märkä luissa.
Dia asigi dawa: su ganodini amo asaboi olofosu galea, hahawane ba: mu. Be mudasu hou da olo bagadewane, dia hu amola gasa na dagosa.
31 Joka köyhälle tekee väkivaltaa, hän laittaa hänen luojaansa; vaan joka armahtaa vaivaista, se kunnioittaa Jumalaa.
Di da hame gagui dunu banenesisia, di da Gode (E da amo dunu hahamoi) Ema gadesa. Be di da hame gagui ilima asigi hou olelesea, amo da Godema nodone sia: ne gadosu defele gala.
32 Pahuutensa tähden jumalatoin kukistetaan; vaan vanhurskas on kuolemassakin rohkia.
Wadela: i hamosu dunu da wadela: i hamobeba: le, ilisu dafamu logo fodosa. Be noga: i dunu da ilia hou ida: iwane gala amoga gaga: i dagoi ba: sa.
33 Toimellisen sydämessä lepää viisaus; mutta mitä tyhmäin mielessä on, se tulee ilmi.
Noga: idafa dawa: su dunu amo ea dogo da dawa: su hou amoga nabai gala. Be gagaoui dunu da noga: i dawa: su hou hamedafa dawa:
34 Vanhurskaus korottaa kansan, vaan synti on kansan häpiä.
Moloidafa hou hamobeba: le, osobo bagade fi da noga: idafa ba: mu. Be wadela: i hou hamobeba: le, osobo bagade fi da gogosiasu ba: mu.
35 Toimellinen palvelia on kuninkaalle otollinen; vaan häpiällistä palveliaa ei hän kärsi.
Hina bagade dunu da eagene ouligisu noga: i amo hahawane ba: sa. Be eagene ouligisu da noga: le hame hamosea, hina bagade da ema se iasu iaha.
