< Sananlaskujen 13 >

1 Viisas poika ottaa isänsä kurituksen, mutta pilkkaaja ei tottele rangaistusta.
Mwana mũũgĩ nĩathikagĩrĩria ũrutani wa ithe, no mũnyũrũrania ndathikagĩrĩria agĩkaanio.
2 Suunsa hedelmästä kukin nautitsee hyvää, vaan jumalattomain sielu vääryyttä.
Mũndũ nĩakenagĩra maciaro mega ma kuuma kanua gake, no mũndũ ũrĩa ũtarĩ mwĩhokeku eeriragĩria haaro.
3 Joka suunsa hallitsee, hän saa elää; vaan joka suunsa toimettomasti avajaa, se tulee hämmästykseen.
Mũndũ ũrĩa ũmenyagĩrĩra kanua gake nĩ muoyo wake amenyagĩrĩra, no ũrĩa ũhiũhaga kwaria nĩakanangĩka.
4 Laiska pyytää ja ei saa, mutta viriät saavat yltäkylläisesti.
Ngoro ya kĩgũũta ĩĩriragĩria na ndĩone kĩndũ, no merirĩria ma mũndũ ũrĩ kĩyo nĩmakahingio.
5 Vanhurskas vihaa valhetta, mutta jumalatoin häpäisee ja pilkkaa itsiänsä.
Mũndũ mũthingu nĩathũire ũhoro ũtarĩ wa ma, no mũndũ mwaganu ekaga maũndũ ma thoni na ma njono.
6 Vanhurskaus varjelee nuhteettoman, mutta jumalatoin meno kukistaa syntisen.
Ũthingu ũgitagĩra mũndũ ũrĩa mũrũngĩrĩru, no waganu nĩũngʼaũranagia mũndũ mwĩhia.
7 Moni on köyhä suuressa rikkaudessa, ja moni rikas köyhyydessänsä.
Kũrĩ mũndũ wĩtuaga gĩtonga, no ndarĩ kĩndũ; kũrĩ ũngĩ wĩtuaga mũthĩĩni, no arĩ na ũtonga mũnene.
8 Rikkaudellansa taitaa joku lunastaa henkensä; mutta joka köyhä on, ei hän kuule kuritusta.
Ũtonga wa mũndũ wahota gũkũũra muoyo wake, no mũndũ mũthĩĩni ndaiguaga akĩĩhĩtĩrwo.
9 Vanhurskasten valkeus tekee iloiseksi, vaan jumalattomain kynttilä sammuu.
Ũtheri wa mũndũ mũthingu waaraga ũgacangarara, no tawa wa mũndũ mwaganu nĩkũhorio ũhoragio.
10 Ylpeiden seassa on aina riita, mutta viisaus saattaa ihmisen toimelliseksi.
Mwĩtĩĩo ũciaraga njũgitano, no ũũgĩ wonekaga harĩ arĩa metĩkagĩra gũtaarwo.
11 Rikkaus vähenee tuhlatessa, vaan koossa pitäin se enenee.
Mbeeca itarĩ cia wĩhokeku ithiiaga igĩthiraga, no ũrĩa ũcookanagĩrĩria mbeeca tũnini o tũnini nĩatũmaga ciongerereke.
12 Viivytetty toivo vaivaa sydäntä; vaan kuin se tulee, jota hän toivoo, se on elämän puu.
Ũndũ mũtaanye ũngĩikario mũno nĩũrwaragia mũndũ ngoro, no kĩĩrĩgĩrĩro kĩhingĩtio gĩtuĩkaga ta mũtĩ wa muoyo.
13 Joka sanan katsoo ylön, hän turmelee itsensä; mutta joka käskyä pelkää, hän rauhassa vaeltaa.
Mũndũ ũrĩa ũthũire ũrutani nĩeyũnũhaga, no ũrĩa ũtĩĩaga maathani nĩakaheo kĩheo.
14 Viisaan oppi on elämän lähde, Välttämään kuoleman paulaa.
Ũrutani wa mũndũ ũrĩa mũũgĩ nĩ gĩthima kĩa muoyo, ũhũndũraga mũndũ kuuma mĩtego-inĩ ya gĩkuũ.
15 Hyvä neuvo on otollinen; vaan ylönkatsojain tie on kova.
Gũtaũkĩrwo wega nĩ maũndũ gũtũmaga mũndũ endeke, no njĩra ya arĩa matarĩ ehokeku ti hũthũ.
16 Viisas tekee kaiken toimellisesti, vaan hullu ilmoittaa tyhmyyden.
Mũndũ o wothe mwĩbaarĩrĩri ekaga maũndũ make na ũmenyi, no mũndũ mũkĩĩgu aguũragia ũrimũ wake.
17 Jumalatoin sanansaattaja lankee onnettomuuteen, vaan totinen lähetys on terveellinen.
Mũtũmwo mwaganu atoonyaga thĩĩna-inĩ, no mũtũmwo mwĩhokeku nĩarehaga kĩhonia.
18 Joka kurituksen hylkää, hänellä on köyhyys ja häpiä; vaan joka antaa itsensä rangaista, hän tulee kunniaan.
Mũndũ ũrĩa ũregaga gũtaarwo anyiitagwo nĩ thĩĩna na thoni, no mũndũ ũrĩa wĩtĩkagĩra gũkaanio atuĩkaga wa gũtĩĩo.
19 Kun toivo tulee täytetyksi, niin sydän iloitsee; mutta joka pahuutta välttää; on hulluille kauhistukseksi.
Ũndũ mwĩrirĩrie wakinyanĩra ũiguithagia ngoro wega, no andũ akĩĩgu monaga kũhutatĩra ũũru ta ũndũ ũrĩ magigi.
20 Joka viisasten kanssa käyskentelee, hän tulee viisaaksi; vaan joka hulluin kumppani on, hän tulee vahinkoon.
Mũndũ ũrĩa ũceeraga na arĩa oogĩ akĩragĩrĩria kũũhĩga, no ũrĩa ũtwaranaga na mũndũ mũkĩĩgu onaga o ũũru.
21 Pahuus noudattaa syntisiä, mutta vanhurskaille kostetaan hyvyydellä.
Mũtino ũthingataga mũndũ ũrĩa mwĩhia, no ũgaacĩru nĩ kĩheo kĩa arĩa athingu.
22 Hyvällä on perilliset lasten lapsissa; vaan syntisen tavara vanhurskaalle säästetään.
Mũndũ mwega atigagĩra ciana cia ciana ciake igai, no ũtonga wa mũndũ mwĩhia ũigagĩrwo andũ arĩa athingu.
23 Paljo ruokaa on köyhän kynnössä; vaan jotka vääryyttä tekevät, ne hukkuvat.
Mũgũnda wa mũndũ mũthĩĩni no ũciare irio nyingĩ, no kwaga kĩhooto gũciniinaga ciothe.
24 Joka vitsaansa säästää, hän vihaa lastansa; vaan joka häntä rakastaa, hän aikanansa sitä kurittaa.
Mũndũ ũrĩa ũigaga rũthanju thĩ nĩ mwana wake athũire, no ũrĩa wendete mwana wake nĩamũherithagia.
25 Vanhurskas syö, että hänen sielunsa ravittaisiin; vaan jumalattomain vatsa on tyytymätöin.
Andũ arĩa athingu marĩĩaga makahũũna, no nda ya mũndũ mwaganu ĩikaraga o ĩhũtiĩ.

< Sananlaskujen 13 >