Sananlaskujen 13
1 Viisas poika ottaa isänsä kurituksen, mutta pilkkaaja ei tottele rangaistusta.
A wise son, [cometh of] a father’s correction, but, a scoffer, heareth not a rebuke.
2 Suunsa hedelmästä kukin nautitsee hyvää, vaan jumalattomain sielu vääryyttä.
Of the fruit of his mouth, shall a man eat what is good, but, the soul of the treacherous, [shall be sated with] violence.
3 Joka suunsa hallitsee, hän saa elää; vaan joka suunsa toimettomasti avajaa, se tulee hämmästykseen.
He that watcheth his mouth, guardeth his soul, He that openeth wide his lips, [it shall be] his ruin.
4 Laiska pyytää ja ei saa, mutta viriät saavat yltäkylläisesti.
The sluggard, desireth, but his soul hath, nothing. But, the soul of the diligent, shall be enriched.
5 Vanhurskas vihaa valhetta, mutta jumalatoin häpäisee ja pilkkaa itsiänsä.
A word of falsehood, the righteous man, hateth, but, the lawless, causeth shame and disgrace.
6 Vanhurskaus varjelee nuhteettoman, mutta jumalatoin meno kukistaa syntisen.
Righteousness, guardeth the man of blameless way, but, lawlessness, overthroweth the sinner.
7 Moni on köyhä suuressa rikkaudessa, ja moni rikas köyhyydessänsä.
There is who feigneth himself rich, yet hath nothing at all, who pleadeth poverty, yet hath great substance.
8 Rikkaudellansa taitaa joku lunastaa henkensä; mutta joka köyhä on, ei hän kuule kuritusta.
The ransom of a man’s life, is his wealth, but, the poor, heareth not rebuke.
9 Vanhurskasten valkeus tekee iloiseksi, vaan jumalattomain kynttilä sammuu.
The light of the righteous, rejoiceth, but, the lamp of the lawless, goeth out.
10 Ylpeiden seassa on aina riita, mutta viisaus saattaa ihmisen toimelliseksi.
Only by pride, doth one cause contention, but, with the well-advised, is wisdom.
11 Rikkaus vähenee tuhlatessa, vaan koossa pitäin se enenee.
Wealth gotten by greed, diminisheth, but, he that gathereth by little, increaseth.
12 Viivytetty toivo vaivaa sydäntä; vaan kuin se tulee, jota hän toivoo, se on elämän puu.
Hope deferred, sickeneth the heart, —but, a tree of life, is desire fulfilled.
13 Joka sanan katsoo ylön, hän turmelee itsensä; mutta joka käskyä pelkää, hän rauhassa vaeltaa.
He that despiseth a matter, shall get pledged thereto, but, he that revereth a commandment, the same shall be recompensed.
14 Viisaan oppi on elämän lähde, Välttämään kuoleman paulaa.
the instruction of the wise, is a well-spring of life, by departing from the snares of death.
15 Hyvä neuvo on otollinen; vaan ylönkatsojain tie on kova.
Sound discretion, yieldeth favour, but, the way of the treacherous, is rugged.
16 Viisas tekee kaiken toimellisesti, vaan hullu ilmoittaa tyhmyyden.
Every prudent man, maketh use of knowledge, but, a dullard, spreadeth folly.
17 Jumalatoin sanansaattaja lankee onnettomuuteen, vaan totinen lähetys on terveellinen.
A lawless messenger, falleth into mischief, but, a faithful herald, bringeth healing.
18 Joka kurituksen hylkää, hänellä on köyhyys ja häpiä; vaan joka antaa itsensä rangaista, hän tulee kunniaan.
Poverty and contempt, are for him that neglecteth correction, but, he that regardeth reproof, shall be honoured.
19 Kun toivo tulee täytetyksi, niin sydän iloitsee; mutta joka pahuutta välttää; on hulluille kauhistukseksi.
A desire fulfilled, is sweet to the soul, but it is, an abomination to the lawless, to depart from evil.
20 Joka viisasten kanssa käyskentelee, hän tulee viisaaksi; vaan joka hulluin kumppani on, hän tulee vahinkoon.
He that walketh with the wise, becometh wise, but, the friend of dullards, becometh foolish.
21 Pahuus noudattaa syntisiä, mutta vanhurskaille kostetaan hyvyydellä.
Evil pursueth, sinners, but, unto the righteous, shall good be recompensed.
22 Hyvällä on perilliset lasten lapsissa; vaan syntisen tavara vanhurskaalle säästetään.
A good man, leaveth an inheritance to children’s children, but, laid up for the righteous, is the wealth of the sinner.
23 Paljo ruokaa on köyhän kynnössä; vaan jotka vääryyttä tekevät, ne hukkuvat.
Much food, is in the fallow ground of the poor, but there is that is swept away, for want of justice.
24 Joka vitsaansa säästää, hän vihaa lastansa; vaan joka häntä rakastaa, hän aikanansa sitä kurittaa.
He that withholdeth his rod, hateth his son, —but, he that loveth him, carefully correcteth him.
25 Vanhurskas syö, että hänen sielunsa ravittaisiin; vaan jumalattomain vatsa on tyytymätöin.
The righteous, eateth to satisfy his appetite, but, the belly of the lawless, shall want.
