Sananlaskujen 13
1 Viisas poika ottaa isänsä kurituksen, mutta pilkkaaja ei tottele rangaistusta.
Palungha caa loe ampa thuitaekhaih lok to tahngaih; toe minawk padaeng thaih kami loe thuitaekhaih lok to tahngai ai.
2 Suunsa hedelmästä kukin nautitsee hyvää, vaan jumalattomain sielu vääryyttä.
Kami loe angmah pahni ih athaih kahoih to caa tih; toe zaehaih sah kami loe athii palonghaih athaih to caa tih.
3 Joka suunsa hallitsee, hän saa elää; vaan joka suunsa toimettomasti avajaa, se tulee hämmästykseen.
Pahni angsum kami loe a hinghaih cuem kami ah oh; pakha kawkah aang kami loe amro tih.
4 Laiska pyytää ja ei saa, mutta viriät saavat yltäkylläisesti.
Thasae kami loe a koehhaih baktiah tidoeh tawn ai; thahoih kami loe a koehhaih to hak tih.
5 Vanhurskas vihaa valhetta, mutta jumalatoin häpäisee ja pilkkaa itsiänsä.
Katoeng kami loe lok amlaihaih to hnukma; toe kasae kami loe panuet thoh moe, azathaih to ohsak.
6 Vanhurskaus varjelee nuhteettoman, mutta jumalatoin meno kukistaa syntisen.
Loklam amkhraeng ai kami loe toenghaih mah toep; toe kahoih ai kami mah loe kami kazae to amtimsak.
7 Moni on köyhä suuressa rikkaudessa, ja moni rikas köyhyydessänsä.
Angraeng ah angsah, tidoeh tawn ai kami to oh moe, kamtang ah angsah, angraeng parai kami doeh oh.
8 Rikkaudellansa taitaa joku lunastaa henkensä; mutta joka köyhä on, ei hän kuule kuritusta.
Angraeng loe angraenghaih hoiah a hinghaih to akrang han oh; toe amtang kami loe thuitaekhaih lok to tahngai mak ai.
9 Vanhurskasten valkeus tekee iloiseksi, vaan jumalattomain kynttilä sammuu.
Katoeng kami aanghaih loe anghoehaih ah oh; toe kasae kami ih hmaiim loe dueh ving tih.
10 Ylpeiden seassa on aina riita, mutta viisaus saattaa ihmisen toimelliseksi.
Amoekhaih mah angzoehhaih to tacawtsak; toe palungha kami loe acoe paekhaih lok to tahngaih.
11 Rikkaus vähenee tuhlatessa, vaan koossa pitäin se enenee.
Azom ah hak ih phoisa loe anghma zuep tih; toe toksak moe, patung ih phoisa loe pung aep tih.
12 Viivytetty toivo vaivaa sydäntä; vaan kuin se tulee, jota hän toivoo, se on elämän puu.
Oephaih anghmat ving naah poekhaih angpho; toe koehhaih acung naah loe, hinghaih thingkung ah oh.
13 Joka sanan katsoo ylön, hän turmelee itsensä; mutta joka käskyä pelkää, hän rauhassa vaeltaa.
Thuitaekhaih lok patoek kami loe amro tih; toe paek ih lok khingya kami loe tangqum to hnu tih.
14 Viisaan oppi on elämän lähde, Välttämään kuoleman paulaa.
Palungha kami patukhaih lok loe, duekhaih thaang thung hoi loih hanah, hinghaih tuipuek ah oh.
15 Hyvä neuvo on otollinen; vaan ylönkatsojain tie on kova.
Kahoih panoekhaih tawn kami loe minawk hmaa ah mikhmai pan tih; toe kasae kami ih loklam loe rai.
16 Viisas tekee kaiken toimellisesti, vaan hullu ilmoittaa tyhmyyden.
Palungha kami loe palunghahaih hoiah toksak; toe kamthu loe amthuhaih to amtuengsak.
17 Jumalatoin sanansaattaja lankee onnettomuuteen, vaan totinen lähetys on terveellinen.
Kahoih ai laicaeh loe raihaih thungah amtim; toe oepthok laicaeh loe ngantuihaih ah oh.
18 Joka kurituksen hylkää, hänellä on köyhyys ja häpiä; vaan joka antaa itsensä rangaista, hän tulee kunniaan.
Thuitaekhaih tahngai ai kami loe amtanghaih hoi azathaih mah pha thui tih; toe thuitaekhaih lok tahngai kami loe pakoehaih to hnu tih.
19 Kun toivo tulee täytetyksi, niin sydän iloitsee; mutta joka pahuutta välttää; on hulluille kauhistukseksi.
Koeh acunghaih loe hing thung kawkruk maw khosak hoih! Toe kahoih ai hmuen caeh taakhaih loe amthu kaminawk hanah panuet thok hmuen ah oh.
20 Joka viisasten kanssa käyskentelee, hän tulee viisaaksi; vaan joka hulluin kumppani on, hän tulee vahinkoon.
Palungha hoi angkom kami loe palungha tih; toe kamthu hoi angkom kami loe amro tih.
21 Pahuus noudattaa syntisiä, mutta vanhurskaille kostetaan hyvyydellä.
Kazae kaminawk loe sethaih mah hnukah patom; toe katoeng kaminawk loe tahamhoihaih tangqum to hnu o tih.
22 Hyvällä on perilliset lasten lapsissa; vaan syntisen tavara vanhurskaalle säästetään.
Kahoih kami loe a caanawk ih caa patoeng hanah, qawk to caeh taak; toe kami zae loe katoeng kaminawk han ih ni hmuenmae to patung pae.
23 Paljo ruokaa on köyhän kynnössä; vaan jotka vääryyttä tekevät, ne hukkuvat.
Amtang kami ih lawk loe cang hoih parai; toe anih to aling o pongah amro boih.
24 Joka vitsaansa säästää, hän vihaa lastansa; vaan joka häntä rakastaa, hän aikanansa sitä kurittaa.
Quiboeng patoh ai kami loe, a caa hnuma kami ah oh; toe caa palung kami loe, nawkta nathuem hoiah thuitaekhaih to tawnh.
25 Vanhurskas syö, että hänen sielunsa ravittaisiin; vaan jumalattomain vatsa on tyytymätöin.
Katoeng kami loe a hing hanah buhcaak; toe kasae kami loe zok amthlam tih.
