Sananlaskujen 12
1 Joka itsensä mielellänsä kurittaa antaa, se tulee toimelliseksi; mutta joka rankaisematta olla tahtoo, se on tyhmä.
Kdorkoli ljubi poučevanje, ljubi spoznanje, toda kdor sovraži opomin, je brutalen.
2 Hyvä saa lohdutuksen Herralta, mutta häijy mies hyljätään.
Dober človek doseže naklonjenost od Gospoda, toda človek zlobnih naklepov bo obsojen.
3 Ei ihminen vahvistu jumalattomuudessa, vaan vanhurskaan juuri on pysyväinen.
Človek ne bo uveljavljen z zlobnostjo, toda korenina pravičnih ne bo omajana.
4 Ahkera vaimo on miehensä kruunu, vaan häijy on niinkuin märkä hänen luissansa.
Vrla ženska je krona svojemu soprogu, toda tista, ki sramoti, je gniloba v njegovih kosteh.
5 Vanhurskasten ajatukset ovat vilpittömät, vaan jumalattomain aivoitus on petollinen.
Misli pravičnih so pravilne, toda nasveti zlobnih so prevara.
6 Jumalattomain sanat väijyvät verta, vaan hurskasten suu vapahtaa heitä.
Besede zlobnih so prežanje v zasedi na kri, toda usta iskrenih jih bodo osvobodila.
7 Jumalattomat kaatuvat, ja ei ole sitte enää, mutta vanhurskasten huone pysyy.
Zlobni so premagani in jih ni, toda hiša pravičnega bo stala.
8 Toimellinen mies neuvossansa ylistetään, vaan petollinen tulee katsotuksi ylön.
Človek bo priporočen glede na svojo modrost, toda kdor je sprevrženega srca, bo preziran.
9 Parempi on nöyrä, joka omansa katsoo, kuin se, joka tahtoo iso olla, ja kuitenkin puuttuu leipää.
Kdor je preziran, pa ima služabnika, je boljši kakor tisti, ki časti samega sebe, pa nima kruha.
10 Vanhurskas armahtaa juhtaansa, mutta jumalattoman sydän on halutoin.
Pravičen človek se ozira na življenje svoje živali, toda nežna usmiljenja zlobnih so kruta.
11 Joka peltonsa viljelee, se saa leipää yltäkylläisesti; vaan joka turhia ajelee takaa, se on tyhmä.
Kdor obdeluje svojo zemljo, bo nasičen s kruhom, toda kdor sledi praznim osebam, je brez razumevanja.
12 Jumalatoin halajaa aina pahaa tehdä, mutta vanhurskaan juuri kantaa hedelmää.
Zlobni želi mrežo zlobnih ljudi, toda korenina pravičnih rojeva sad.
13 Ilkiä käsitetään omissa sanoissansa, vaan vanhurskas pääsee hädästä.
Zlobni je ujet s prestopkom svojih ustnic, toda pravični bo prišel iz stiske.
14 Suun hedelmästä tulee paljon hyvää; ja niinkuin kukin käsillänsä tehnyt on, kostetaan hänelle.
Človek bo nasičen z dobrim po sadu svojih ust in poplačilo človeških rok mu bo vrnjeno.
15 Tyhmäin mielestä on hänen tiensä otollinen, mutta viisas ottaa neuvon.
Bedakova pot je v njegovih lastnih očeh pravilna, toda kdor prisluhne nasvetu, je moder.
16 Tyhmä osoittaa kohta vihansa, vaan joka peittää vääryyden, se on kavala.
Bedakov bes je takoj znan, toda razsoden človek prikriva sramoto.
17 Joka totuuden puhuu, se vanhurskauden ilmoittaa; mutta joka väärin todistaa, hän pettää.
Kdor govori resnico, naznanja pravičnost, toda kriva priča prevaro.
18 Joka ajattelematta puhuu, hän pistää niinkuin miekalla; vaan viisasten kieli on terveellinen.
Tam je, ki govori kakor prebadanje z mečem, toda jezik modrega je zdravje.
19 Totinen suu pysyy vahvana ijankaikkisesti, vain väärä kieli ei pysy kauvan.
Ustnica resnice bo utrjena za vedno, toda lažniv jezik je samo za trenutek.
20 Jotka pahaa ajattelevat, niiden sydämessä on petos; vaan jotka rauhaa neuvovat, niillä on ilo.
Prevara je v srcu tistih, ki si domišljajo zlo, toda svetovalcem miru je radost.
21 Ei vanhurskaalle mitään vaaraa tapahdu; vaan jumalattomat pahuudella täytetään.
Nobeno zlo se ne bo zgodilo pravičnemu, toda zlobni bodo napolnjeni z vragolijo.
22 Petolliset huulet ovat Herralle kauhistus; vaan jotka oikein tekevät, ovat hänelle otolliset.
Lažnive ustnice so ogabnost Gospodu, toda tisti, ki se vedejo odkrito, so njegovo veselje.
23 Kavala salaa taitonsa, vaan hulluin sydän ilmoittaa hulluutta.
Razsoden človek prikriva spoznanje, toda srce bedakov razglaša nespametnost.
24 Ahkera käsi saa hallita, vaan laiskan täytyy veronalaiseksi tulla.
Roka marljivega bo vladala, toda leni bo podvržen plačevanju davka.
25 Sydämellinen murhe kivistelee, vaan lohdullinen sana iloittaa,
Potrtost v človekovem srcu ga dela sklonjenega, toda dobra beseda ga dela veselega.
26 Vanhurskas on parempi lähimmäistänsä, mutta jumalattoman tie viettelee hänen
Pravični je odličnejši od svojega soseda, toda pot zlobnih jih zapeljuje.
27 Ei petollinen asia menesty, mutta ahkera saa hyvän tavaran.
Len človek ne peče tega, kar je ujel na lovu, toda imetje marljivega človeka je dragoceno.
28 Vanhurskauden tiellä on elämä, ja hänen poluillansa ei ole kuolemaa.
Na poti pravičnosti je življenje in na tej poti ni smrti.
