Sananlaskujen 12
1 Joka itsensä mielellänsä kurittaa antaa, se tulee toimelliseksi; mutta joka rankaisematta olla tahtoo, se on tyhmä.
Qui diligit disciplinam diligit scientiam; qui autem odit increpationes insipiens est.
2 Hyvä saa lohdutuksen Herralta, mutta häijy mies hyljätään.
Qui bonus est hauriet gratiam a Domino; qui autem confidit in cogitationibus suis impie agit.
3 Ei ihminen vahvistu jumalattomuudessa, vaan vanhurskaan juuri on pysyväinen.
Non roborabitur homo ex impietate, et radix justorum non commovebitur.
4 Ahkera vaimo on miehensä kruunu, vaan häijy on niinkuin märkä hänen luissansa.
Mulier diligens corona est viro suo; et putredo in ossibus ejus, quæ confusione res dignas gerit.
5 Vanhurskasten ajatukset ovat vilpittömät, vaan jumalattomain aivoitus on petollinen.
Cogitationes justorum judicia, et consilia impiorum fraudulenta.
6 Jumalattomain sanat väijyvät verta, vaan hurskasten suu vapahtaa heitä.
Verba impiorum insidiantur sanguini; os justorum liberabit eos.
7 Jumalattomat kaatuvat, ja ei ole sitte enää, mutta vanhurskasten huone pysyy.
Verte impios, et non erunt; domus autem justorum permanebit.
8 Toimellinen mies neuvossansa ylistetään, vaan petollinen tulee katsotuksi ylön.
Doctrina sua noscetur vir; qui autem vanus et excors est patebit contemptui.
9 Parempi on nöyrä, joka omansa katsoo, kuin se, joka tahtoo iso olla, ja kuitenkin puuttuu leipää.
Melior est pauper et sufficiens sibi quam gloriosus et indigens pane.
10 Vanhurskas armahtaa juhtaansa, mutta jumalattoman sydän on halutoin.
Novit justus jumentorum suorum animas; viscera autem impiorum crudelia.
11 Joka peltonsa viljelee, se saa leipää yltäkylläisesti; vaan joka turhia ajelee takaa, se on tyhmä.
Qui operatur terram suam satiabitur panibus; qui autem sectatur otium stultissimus est. Qui suavis est in vini demorationibus, in suis munitionibus relinquit contumeliam.
12 Jumalatoin halajaa aina pahaa tehdä, mutta vanhurskaan juuri kantaa hedelmää.
Desiderium impii munimentum est pessimorum; radix autem justorum proficiet.
13 Ilkiä käsitetään omissa sanoissansa, vaan vanhurskas pääsee hädästä.
Propter peccata labiorum ruina proximat malo; effugiet autem justus de angustia.
14 Suun hedelmästä tulee paljon hyvää; ja niinkuin kukin käsillänsä tehnyt on, kostetaan hänelle.
De fructu oris sui unusquisque replebitur bonis, et juxta opera manuum suarum retribuetur ei.
15 Tyhmäin mielestä on hänen tiensä otollinen, mutta viisas ottaa neuvon.
Via stulti recta in oculis ejus; qui autem sapiens est audit consilia.
16 Tyhmä osoittaa kohta vihansa, vaan joka peittää vääryyden, se on kavala.
Fatuus statim indicat iram suam; qui autem dissimulat injuriam callidus est.
17 Joka totuuden puhuu, se vanhurskauden ilmoittaa; mutta joka väärin todistaa, hän pettää.
Qui quod novit loquitur, index justitiæ est; qui autem mentitur, testis est fraudulentus.
18 Joka ajattelematta puhuu, hän pistää niinkuin miekalla; vaan viisasten kieli on terveellinen.
Est qui promittit, et quasi gladio pungitur conscientiæ: lingua autem sapientium sanitas est.
19 Totinen suu pysyy vahvana ijankaikkisesti, vain väärä kieli ei pysy kauvan.
Labium veritatis firmum erit in perpetuum; qui autem testis est repentinus, concinnat linguam mendacii.
20 Jotka pahaa ajattelevat, niiden sydämessä on petos; vaan jotka rauhaa neuvovat, niillä on ilo.
Dolus in corde cogitantium mala; qui autem pacis ineunt consilia, sequitur eos gaudium.
21 Ei vanhurskaalle mitään vaaraa tapahdu; vaan jumalattomat pahuudella täytetään.
Non contristabit justum quidquid ei acciderit: impii autem replebuntur malo.
22 Petolliset huulet ovat Herralle kauhistus; vaan jotka oikein tekevät, ovat hänelle otolliset.
Abominatio est Domino labia mendacia; qui autem fideliter agunt placent ei.
23 Kavala salaa taitonsa, vaan hulluin sydän ilmoittaa hulluutta.
Homo versatus celat scientiam, et cor insipientium provocat stultitiam.
24 Ahkera käsi saa hallita, vaan laiskan täytyy veronalaiseksi tulla.
Manus fortium dominabitur; quæ autem remissa est, tributis serviet.
25 Sydämellinen murhe kivistelee, vaan lohdullinen sana iloittaa,
Mœror in corde viri humiliabit illum, et sermone bono lætificabitur.
26 Vanhurskas on parempi lähimmäistänsä, mutta jumalattoman tie viettelee hänen
Qui negligit damnum propter amicum, justus est; iter autem impiorum decipiet eos.
27 Ei petollinen asia menesty, mutta ahkera saa hyvän tavaran.
Non inveniet fraudulentus lucrum, et substantia hominis erit auri pretium.
28 Vanhurskauden tiellä on elämä, ja hänen poluillansa ei ole kuolemaa.
In semita justitiæ vita; iter autem devium ducit ad mortem.
