Sananlaskujen 12
1 Joka itsensä mielellänsä kurittaa antaa, se tulee toimelliseksi; mutta joka rankaisematta olla tahtoo, se on tyhmä.
Whoso loveth correction loveth knowledge: but he that hateth reproof is brutish.
2 Hyvä saa lohdutuksen Herralta, mutta häijy mies hyljätään.
A good man shall obtain favour of the LORD: but a man of wicked devices will he condemn.
3 Ei ihminen vahvistu jumalattomuudessa, vaan vanhurskaan juuri on pysyväinen.
A man shall not be established by wickedness: but the root of the righteous shall never be moved.
4 Ahkera vaimo on miehensä kruunu, vaan häijy on niinkuin märkä hänen luissansa.
A virtuous woman is a crown to her husband: but she that maketh ashamed is as rottenness in his bones.
5 Vanhurskasten ajatukset ovat vilpittömät, vaan jumalattomain aivoitus on petollinen.
The thoughts of the righteous are just: [but] the counsels of the wicked are deceit.
6 Jumalattomain sanat väijyvät verta, vaan hurskasten suu vapahtaa heitä.
The words of the wicked are of lying in wait for blood: but the mouth of the upright shall deliver them.
7 Jumalattomat kaatuvat, ja ei ole sitte enää, mutta vanhurskasten huone pysyy.
The wicked are overthrown, and are not: but the house of the righteous shall stand.
8 Toimellinen mies neuvossansa ylistetään, vaan petollinen tulee katsotuksi ylön.
A man shall be commended according to his wisdom: but he that is of a perverse heart shall be despised.
9 Parempi on nöyrä, joka omansa katsoo, kuin se, joka tahtoo iso olla, ja kuitenkin puuttuu leipää.
Better is he that is lightly esteemed, and hath a servant, than he that honoureth himself, and lacketh bread.
10 Vanhurskas armahtaa juhtaansa, mutta jumalattoman sydän on halutoin.
A righteous man regardeth the life of his beast: but the tender mercies of the wicked are cruel.
11 Joka peltonsa viljelee, se saa leipää yltäkylläisesti; vaan joka turhia ajelee takaa, se on tyhmä.
He that tilleth his land shall have plenty of bread: but he that followeth after vain [persons] is void of understanding.
12 Jumalatoin halajaa aina pahaa tehdä, mutta vanhurskaan juuri kantaa hedelmää.
The wicked desireth the net of evil men: but the root of the righteous yieldeth [fruit].
13 Ilkiä käsitetään omissa sanoissansa, vaan vanhurskas pääsee hädästä.
In the transgression of the lips is a snare to the evil man: but the righteous shall come out of trouble.
14 Suun hedelmästä tulee paljon hyvää; ja niinkuin kukin käsillänsä tehnyt on, kostetaan hänelle.
A man shall be satisfied with good by the fruit of his mouth: and the doings of a man’s hands shall be rendered unto him.
15 Tyhmäin mielestä on hänen tiensä otollinen, mutta viisas ottaa neuvon.
The way of the foolish is right in his own eyes: but he that is wise hearkeneth unto counsel.
16 Tyhmä osoittaa kohta vihansa, vaan joka peittää vääryyden, se on kavala.
A fool’s vexation is presently known: but a prudent man concealeth shame.
17 Joka totuuden puhuu, se vanhurskauden ilmoittaa; mutta joka väärin todistaa, hän pettää.
He that uttereth truth sheweth forth righteousness, but a false witness deceit.
18 Joka ajattelematta puhuu, hän pistää niinkuin miekalla; vaan viisasten kieli on terveellinen.
There is that speaketh rashly like the piercings of a sword: but the tongue of the wise is health.
19 Totinen suu pysyy vahvana ijankaikkisesti, vain väärä kieli ei pysy kauvan.
The lip of truth shall be established for ever: but a lying tongue is but for a moment.
20 Jotka pahaa ajattelevat, niiden sydämessä on petos; vaan jotka rauhaa neuvovat, niillä on ilo.
Deceit is in the heart of them that devise evil: but to the counsellors of peace is joy.
21 Ei vanhurskaalle mitään vaaraa tapahdu; vaan jumalattomat pahuudella täytetään.
There shall no mischief happen to the righteous: but the wicked shall be filled with evil.
22 Petolliset huulet ovat Herralle kauhistus; vaan jotka oikein tekevät, ovat hänelle otolliset.
Lying lips are an abomination to the LORD: but they that deal truly are his delight.
23 Kavala salaa taitonsa, vaan hulluin sydän ilmoittaa hulluutta.
A prudent man concealeth knowledge: but the heart of fools proclaimeth foolishness.
24 Ahkera käsi saa hallita, vaan laiskan täytyy veronalaiseksi tulla.
The hand of the diligent shall bear rule: but the slothful shall be put under taskwork.
25 Sydämellinen murhe kivistelee, vaan lohdullinen sana iloittaa,
Heaviness in the heart of a man maketh it stoop; but a good word maketh it glad.
26 Vanhurskas on parempi lähimmäistänsä, mutta jumalattoman tie viettelee hänen
The righteous is a guide to his neighbour: but the way of the wicked causeth them to err.
27 Ei petollinen asia menesty, mutta ahkera saa hyvän tavaran.
The slothful man roasteth not that which he took in hunting: but the precious substance of men [is to] the diligent.
28 Vanhurskauden tiellä on elämä, ja hänen poluillansa ei ole kuolemaa.
In the way of righteousness is life; and in the pathway thereof there is no death.
