< Sananlaskujen 12 >
1 Joka itsensä mielellänsä kurittaa antaa, se tulee toimelliseksi; mutta joka rankaisematta olla tahtoo, se on tyhmä.
Whoso loveth instruction loveth knowledge: but he that hateth reproof [is] brutish.
2 Hyvä saa lohdutuksen Herralta, mutta häijy mies hyljätään.
A good [man] obtaineth favour of the LORD: but a man of wicked devices will he condemn.
3 Ei ihminen vahvistu jumalattomuudessa, vaan vanhurskaan juuri on pysyväinen.
A man shall not be established by wickedness: but the root of the righteous shall not be moved.
4 Ahkera vaimo on miehensä kruunu, vaan häijy on niinkuin märkä hänen luissansa.
A virtuous woman [is] a crown to her husband: but she that maketh ashamed [is] as rottenness in his bones.
5 Vanhurskasten ajatukset ovat vilpittömät, vaan jumalattomain aivoitus on petollinen.
The thoughts of the righteous [are] right: [but] the counsels of the wicked [are] deceit.
6 Jumalattomain sanat väijyvät verta, vaan hurskasten suu vapahtaa heitä.
The words of the wicked [are] to lie in wait for blood: but the mouth of the upright shall deliver them.
7 Jumalattomat kaatuvat, ja ei ole sitte enää, mutta vanhurskasten huone pysyy.
The wicked are overthrown, and [are] not: but the house of the righteous shall stand.
8 Toimellinen mies neuvossansa ylistetään, vaan petollinen tulee katsotuksi ylön.
A man shall be commended according to his wisdom: but he that is of a perverse heart shall be despised.
9 Parempi on nöyrä, joka omansa katsoo, kuin se, joka tahtoo iso olla, ja kuitenkin puuttuu leipää.
[He that is] despised, and hath a servant, [is] better than he that honoureth himself, and lacketh bread.
10 Vanhurskas armahtaa juhtaansa, mutta jumalattoman sydän on halutoin.
A righteous [man] regardeth the life of his beast: but the tender mercies of the wicked [are] cruel.
11 Joka peltonsa viljelee, se saa leipää yltäkylläisesti; vaan joka turhia ajelee takaa, se on tyhmä.
He that tilleth his land shall be satisfied with bread: but he that followeth vain [persons is] void of understanding.
12 Jumalatoin halajaa aina pahaa tehdä, mutta vanhurskaan juuri kantaa hedelmää.
The wicked desireth the net of evil [men: ] but the root of the righteous yieldeth [fruit].
13 Ilkiä käsitetään omissa sanoissansa, vaan vanhurskas pääsee hädästä.
The wicked is snared by the transgression of [his] lips: but the just shall come out of trouble.
14 Suun hedelmästä tulee paljon hyvää; ja niinkuin kukin käsillänsä tehnyt on, kostetaan hänelle.
A man shall be satisfied with good by the fruit of [his] mouth: and the recompence of a man’s hands shall be rendered unto him.
15 Tyhmäin mielestä on hänen tiensä otollinen, mutta viisas ottaa neuvon.
The way of a fool [is] right in his own eyes: but he that hearkeneth unto counsel [is] wise.
16 Tyhmä osoittaa kohta vihansa, vaan joka peittää vääryyden, se on kavala.
A fool’s wrath is presently known: but a prudent [man] covereth shame.
17 Joka totuuden puhuu, se vanhurskauden ilmoittaa; mutta joka väärin todistaa, hän pettää.
[He that] speaketh truth sheweth forth righteousness: but a false witness deceit.
18 Joka ajattelematta puhuu, hän pistää niinkuin miekalla; vaan viisasten kieli on terveellinen.
There is that speaketh like the piercings of a sword: but the tongue of the wise [is] health.
19 Totinen suu pysyy vahvana ijankaikkisesti, vain väärä kieli ei pysy kauvan.
The lip of truth shall be established for ever: but a lying tongue [is] but for a moment.
20 Jotka pahaa ajattelevat, niiden sydämessä on petos; vaan jotka rauhaa neuvovat, niillä on ilo.
Deceit [is] in the heart of them that imagine evil: but to the counsellors of peace [is] joy.
21 Ei vanhurskaalle mitään vaaraa tapahdu; vaan jumalattomat pahuudella täytetään.
There shall no evil happen to the just: but the wicked shall be filled with mischief.
22 Petolliset huulet ovat Herralle kauhistus; vaan jotka oikein tekevät, ovat hänelle otolliset.
Lying lips [are] abomination to the LORD: but they that deal truly [are] his delight.
23 Kavala salaa taitonsa, vaan hulluin sydän ilmoittaa hulluutta.
A prudent man concealeth knowledge: but the heart of fools proclaimeth foolishness.
24 Ahkera käsi saa hallita, vaan laiskan täytyy veronalaiseksi tulla.
The hand of the diligent shall bear rule: but the slothful shall be under tribute.
25 Sydämellinen murhe kivistelee, vaan lohdullinen sana iloittaa,
Heaviness in the heart of man maketh it stoop: but a good word maketh it glad.
26 Vanhurskas on parempi lähimmäistänsä, mutta jumalattoman tie viettelee hänen
The righteous [is] more excellent than his neighbour: but the way of the wicked seduceth them.
27 Ei petollinen asia menesty, mutta ahkera saa hyvän tavaran.
The slothful [man] roasteth not that which he took in hunting: but the substance of a diligent man [is] precious.
28 Vanhurskauden tiellä on elämä, ja hänen poluillansa ei ole kuolemaa.
In the way of righteousness [is] life; and [in] the pathway [thereof there is] no death.