Sananlaskujen 11
1 Väärä vaaka on Herralle kauhistus, mutta oikia puntari on hänelle otollinen.
A gileful balaunce is abhominacioun anentis God; and an euene weiyte is his wille.
2 Kussa ylpeys on, siinä on myös ylönkatse; mutta viisaus on nöyräin tykönä.
Where pride is, there also dispising schal be; but where meeknesse is, there also is wisdom.
3 Viattomuus johdattaa siviät, vaan pahuus kukistaa pilkkaajat.
The simplenesse of iust men schal dresse hem; and the disseyuyng of weiward men schal destrie hem.
4 Ei rakkaus auta vihan päivänä, mutta vanhurskaus vapahtaa kuolemasta.
Richessis schulen not profite in the dai of veniaunce; but riytfulnesse schal delyuere fro deth.
5 Viattoman vanhurskaus tekee hänen tiensä tasaiseksi, mutta jumalatoin lankee jumalattomassa menossansa.
The riytfulnesse of a simple man schal dresse his weie; and a wickid man schal falle in his wickidnesse.
6 Jumalisten vanhurskaus pelastaa heitä, vaan väärintekiät käsitetään viekkaudessansa.
The riytfulnesse of riytful men schal delyuere hem; and wickid men schulen be takun in her aspiyngis.
7 Kuin jumalatoin ihminen kuolee, niin ei ole yhtään toivoa: ja jota väärintekiät odottavat, se tulee tyhjäksi.
Whanne a wickid man is deed, noon hope schal be ferther; and abidyng of bisy men schal perische.
8 Vanhurskas vapahdetaan vaivasta, ja jumalatoin tuleehänen siaansa.
A iust man is delyuered from angwisch; and a wickid man schal be youun for hym.
9 Ulkokullatun ihmisen suun kautta petetään hänen lähimmäisensä; vaan vanhurskaat ymmärtävät sen, ja pelastetaan.
A feynere bi mouth disseyueth his freend; but iust men schulen be deliuered bi kunnyng.
10 Kaupunki iloitsee, koska vanhurskaan hyvin käy, ja riemuitsee, koska jumalatoin hukkuu.
A citee schal be enhaunsid in the goodis of iust men; and preysyng schal be in the perdicioun of wickid men.
11 Vanhurskasten siunauksen kautta kaupunki korotetaan, vaan jumalattoman suun kautta kukistetaan.
A citee schal be enhaunsid bi blessing of iust men; and it schal be distried bi the mouth of wickid men.
12 Joka lähimmäistänsä häpäisee, se on hullu, mutta toimellinen mies on vaiti.
He that dispisith his freend, is nedi in herte; but a prudent man schal be stille.
13 Panettelia ilmoittaa salaisuuden, vaan jolla on uskollinen sydän, hän salaa sen.
He that goith gilefuli, schewith priuetees; but he that is feithful, helith the priuetee of a freend.
14 Jossa ei neuvoa ole, siinä kansa hukkuu; vaan jossa monta neuvonantajaa on, siinä hyvin käy.
Where a gouernour is not, the puple schal falle; but helthe `of the puple is, where ben many counsels.
15 Joka toisen takaa, hän tulee vahinkoon; vaan joka siitä itsensä pitää pois, hän on murheetoin.
He that makith feith for a straunger, schal be turmentid with yuel; but he that eschewith snaris, schal be sikur.
16 Vaimo, joka otollinen on, pitää kunnian; vaan väkevät pitävät rikkauden.
A graciouse womman schal fynde glorie; and stronge men schulen haue richessis.
17 Armias mies tekee ruumiillensa hyvää; vaan se, joka julma on, saattaa lihansa murheelliseksi.
A merciful man doith wel to his soule; but he that is cruel, castith awei, yhe, kynnesmen.
18 Jumalattoman työ on turha, vaan joka vanhurskautta kylvää, sillä on hyvä palkka.
A wickid man makith vnstable werk; but feithful mede is to hym, that sowith riytfulnesse.
19 Sillä vanhurskaus saattaa elämän, vaan joka pahaa pyytää, hän saattaa kuoleman.
Merci schal make redi lijf; and the suyng of yuels `schal make redi deth.
20 Petollinen sydän on kauhistus Herralle, Vaan viattoman tie on hänelle otollinen.
A schrewid herte is abhomynable to the Lord; and his wille is in hem, that goen symply.
21 Ei jumalattoimia auta, vaikka kaikki kätensä yhteen pistäisivät, mutta vanhurskaan siemen pelastetaan.
Thouy hond be in the hond, an yuel man schal not be innocent; but the seed of iust men schal be sauyd.
22 Kaunis vaimo ilman taidota on niinkuin sika, jolla olis kultainen käädy kuonossa.
A goldun `sercle, ether ryng, in the `nose thrillis of a sowe, a womman fair and fool.
23 Vanhurskasten himo on ainoastaan hyvä, vaan jumalattomain odotus on kiukku.
The desir of iust men is al good; abiding of wickid men is woodnesse.
24 Muutama jakaa omastansa, ja saa enemmän; toinen säästää, jossa ei pitäisi, ja tulee köyhemmäksi.
Sum men departen her owne thingis, and ben maad richere; other men rauyschen thingis, that ben not hern, and ben euere in nedynesse.
25 Sielu, joka siunaa, tulee rikkaaksi: ja joka juottaa, se myös juotetaan.
A soule that blessith, schal be maad fat; and he that fillith, schal be fillid also.
26 Joka jyvät salaa, häntä kansa kiroilee; mutta joka myy, hänelle tulee siunaus.
He that hidith wheete `in tyme, schal be cursid among the puplis; but blessyng schal come on the heed of silleris.
27 Joka varhain hyvää etsii, hänelle hyvin menestyy; mutta joka pahaa noudattaa, hänelle pahoin tapahtuu.
Wel he risith eerli, that sekith good thingis; but he that is a serchere of yuels, schal be oppressid of tho.
28 Joka rikkauteensa luottaa, hän hukkuu, vaan vanhurskaat viheriöitsevät niinkuin lehti.
He that tristith in hise richessis, schal falle; but iust men schulen buriowne as a greene leef.
29 Joka huoneensa murheelliseksi tekee, hän saa tuulen perinnöksi: ja hullun täytyy viisasta palvella.
He that disturblith his hows, schal haue wyndis in possessioun; and he that is a fool, schal serue a wijs man.
30 Vanhurskaan hedelmä on elämän puu: joka viisas on, hän kääntää sielut.
The fruyt of a riytful man is the tre of lijf; and he that takith soulis, is a wijs man.
31 Koska vanhurskas paljon kärsii, kuinka paljoa enemmin jumalatoin ja syntinen?
If a iust man receyueth in erthe, how miche more an vnfeithful man, and synnere.
