Sananlaskujen 11
1 Väärä vaaka on Herralle kauhistus, mutta oikia puntari on hänelle otollinen.
Jehova Nyasaye ok mor gi rapim ma ok nikare, to rapim makare ema omorgo.
2 Kussa ylpeys on, siinä on myös ylönkatse; mutta viisaus on nöyräin tykönä.
Ka sunga biro, eka wichkuot bende biro, to muolo biro kod rieko.
3 Viattomuus johdattaa siviät, vaan pahuus kukistaa pilkkaajat.
Bidhruok mar joma kare telonegi, to joma ok jo-adiera kethore gi timbegi mag achach.
4 Ei rakkaus auta vihan päivänä, mutta vanhurskaus vapahtaa kuolemasta.
Mwandu onge gi ohala e ndalo mar mirima, to tim makare reso ngʼato e tho.
5 Viattoman vanhurskaus tekee hänen tiensä tasaiseksi, mutta jumalatoin lankee jumalattomassa menossansa.
Tim makare mar joma kare maonge ketho loso yoregi moriere, to joricho podho nikech richogi.
6 Jumalisten vanhurskaus pelastaa heitä, vaan väärintekiät käsitetään viekkaudessansa.
Tim makare mar joma kare resogi, to jogo ma ok jo-adiera imako gi gombogi maricho.
7 Kuin jumalatoin ihminen kuolee, niin ei ole yhtään toivoa: ja jota väärintekiät odottavat, se tulee tyhjäksi.
Ka jaricho otho, to genone duto tho kode, gigo duto mane ogeno kuom tekone bedo nono.
8 Vanhurskas vapahdetaan vaivasta, ja jumalatoin tuleehänen siaansa.
Ngʼat makare ireso kuom chandruok, to chandruok biro mana ni jaricho.
9 Ulkokullatun ihmisen suun kautta petetään hänen lähimmäisensä; vaan vanhurskaat ymmärtävät sen, ja pelastetaan.
Ngʼat ma ok ja-Nyasaye hinyo jabathe gi dhoge owuon, to rieko miyo ngʼat makare tony.
10 Kaupunki iloitsee, koska vanhurskaan hyvin käy, ja riemuitsee, koska jumalatoin hukkuu.
Ka ngʼat makare mewo, dala maduongʼ bedo mamor, ka joricho otho, to nitie koko mar mor.
11 Vanhurskasten siunauksen kautta kaupunki korotetaan, vaan jumalattoman suun kautta kukistetaan.
Gweth mar joma kare kelo pak ne dala, to kuom dho joricho dala kethore.
12 Joka lähimmäistänsä häpäisee, se on hullu, mutta toimellinen mies on vaiti.
Ngʼat maonge gi rieko jaro jabathe, to ngʼat man-gi winjo rito lewe.
13 Panettelia ilmoittaa salaisuuden, vaan jolla on uskollinen sydän, hän salaa sen.
Kuoth ketho genruok, to ngʼat ma ja-ratiro rito wach malingʼ-lingʼ.
14 Jossa ei neuvoa ole, siinä kansa hukkuu; vaan jossa monta neuvonantajaa on, siinä hyvin käy.
Oganda podho nimar onge puonj, to jongʼad rieko mangʼeny miyo loch mar adier bedo.
15 Joka toisen takaa, hän tulee vahinkoon; vaan joka siitä itsensä pitää pois, hän on murheetoin.
Ngʼat machungʼ e gowi ni ngʼat mokia biro hinyore adier, to ngʼat motamore chungʼ e gowi ni ngʼat mokia okonyore.
16 Vaimo, joka otollinen on, pitää kunnian; vaan väkevät pitävät rikkauden.
Dhako ma chunye ngʼwon yudo luor, to ji ma kitgi richo yudo mana mwandu kende.
17 Armias mies tekee ruumiillensa hyvää; vaan se, joka julma on, saattaa lihansa murheelliseksi.
Ngʼat mangʼwon yudo ohala mana ne en owuon, to ngʼat makwiny kelo chandruok ni en owuon.
18 Jumalattoman työ on turha, vaan joka vanhurskautta kylvää, sillä on hyvä palkka.
Jaricho yudo ohala mar miriambo, to ngʼat machwoyo gima kare kayo pok mar adiera.
19 Sillä vanhurskaus saattaa elämän, vaan joka pahaa pyytää, hän saattaa kuoleman.
Ngʼat man-gi tim makare kendo ma ja-adiera nobed mangima, to ngʼat maluwo richo dhiyo e thone.
20 Petollinen sydän on kauhistus Herralle, Vaan viattoman tie on hänelle otollinen.
Jehova Nyasaye odagi jogo ma chunygi opongʼ gi richo, to omor gi jogo ma yoregi ler.
21 Ei jumalattoimia auta, vaikka kaikki kätensä yhteen pistäisivät, mutta vanhurskaan siemen pelastetaan.
Bed ka ingʼeyo ni jaricho ok notony ma ok okume, to jogo makare nobed thuolo.
22 Kaunis vaimo ilman taidota on niinkuin sika, jolla olis kultainen käädy kuonossa.
Mana ka tere mar dhahabu manie um anguro, e kaka dhako ma jaber maonge rieko chalo.
23 Vanhurskasten himo on ainoastaan hyvä, vaan jumalattomain odotus on kiukku.
Dwaro mar joma kare gik mana e ber kende, to geno mar joricho gik mana e mirima.
24 Muutama jakaa omastansa, ja saa enemmän; toinen säästää, jossa ei pitäisi, ja tulee köyhemmäksi.
Ngʼato achiel miyo ji ma ok odewo, to bende pod mwandu medorene moloyo, to ngʼat machielo kungo mokadhore, to ochopo mana e chan.
25 Sielu, joka siunaa, tulee rikkaaksi: ja joka juottaa, se myös juotetaan.
Ngʼat mangʼwon biro bedo gi mwandu; to ngʼat makweyo chuny ji ibiro kwe chunye bende.
26 Joka jyvät salaa, häntä kansa kiroilee; mutta joka myy, hänelle tulee siunaus.
Ji kwongʼo ngʼat mapando cham, to gweth bedo ni ngʼatno moyie golo chambe mondo ji ongʼiew kuome.
27 Joka varhain hyvää etsii, hänelle hyvin menestyy; mutta joka pahaa noudattaa, hänelle pahoin tapahtuu.
Ngʼat madwaro ber winjo maber, to kethruok biro ni ngʼatno madware.
28 Joka rikkauteensa luottaa, hän hukkuu, vaan vanhurskaat viheriöitsevät niinkuin lehti.
Ngʼatno mogeno kuom mwandune biro podho; to joma kare nodhi nyime mana ka oboke mangʼich.
29 Joka huoneensa murheelliseksi tekee, hän saa tuulen perinnöksi: ja hullun täytyy viisasta palvella.
Ngʼatno makelo chandruok ni joge ok nonwangʼ gimoro, to ngʼat mofuwo nobed misumba ngʼat mariek.
30 Vanhurskaan hedelmä on elämän puu: joka viisas on, hän kääntää sielut.
Olemb joma kare en yadh ngima, to ngʼatno ma reso chunje riek.
31 Koska vanhurskas paljon kärsii, kuinka paljoa enemmin jumalatoin ja syntinen?
Ka joma kare yudo pokgi e piny, to joma ok oluoro Nyasaye gi joricho diyud mangʼeny maromo nadi!
