Sananlaskujen 11
1 Väärä vaaka on Herralle kauhistus, mutta oikia puntari on hänelle otollinen.
Hina Gode da ogogosu dunu amo da ogogosu dioi defei amoga dunu enoma ogogosa, E da ilima higasa. Be E da moloidafa dioi defei hahawane ba: sa.
2 Kussa ylpeys on, siinä on myös ylönkatse; mutta viisaus on nöyräin tykönä.
Gasa fi dunu da hedolowane gogosiasu ba: mu. Dilia hou asaboiwane dialumu da defea.
3 Viattomuus johdattaa siviät, vaan pahuus kukistaa pilkkaajat.
Di da moloiwane hou hamosea, di da moloidafa logoga ahoanumu. Be moloi hame ogogosu dunu da ilia wadela: i hou amoga wadela: lesi dagoi ba: mu.
4 Ei rakkaus auta vihan päivänä, mutta vanhurskaus vapahtaa kuolemasta.
Di da bagade gaguiwane bogosea, dia gagui da dia hou hame fidimu. Be moloidafa hou da dia esalusu gaga: su dawa:
5 Viattoman vanhurskaus tekee hänen tiensä tasaiseksi, mutta jumalatoin lankee jumalattomassa menossansa.
Nowa dunu da moloidafa hou hamosea, ea osobo bagade esalusu da noga: mu. Be wadela: i hamosu dunu da hi hamobeba: le dafamu.
6 Jumalisten vanhurskaus pelastaa heitä, vaan väärintekiät käsitetään viekkaudessansa.
Moloidafa hou da moloi hamosu dunuma gaga: su agoai gala. Be ogogosu dunu da ea uasu hou amoga hina: saniga hina: fawane daha.
7 Kuin jumalatoin ihminen kuolee, niin ei ole yhtään toivoa: ja jota väärintekiät odottavat, se tulee tyhjäksi.
Wadela: i hamosu dunu da bogosea, ea hobea misunu dafawane hamoma: beyale dawa: lusu amola da gilisili bogosa. Nowa da muni amola liligi gagui amo baligili dafawaneyale dawa: sea, e da dafai dagoi ba: mu.
8 Vanhurskas vapahdetaan vaivasta, ja jumalatoin tuleehänen siaansa.
Moloidafa dunu da bidi hamosu amoga se mae nabima: ne gaga: i dagoi ba: sa. Be amomane amo hou da wadela: i hamosu dunuma doaga: sa.
9 Ulkokullatun ihmisen suun kautta petetään hänen lähimmäisensä; vaan vanhurskaat ymmärtävät sen, ja pelastetaan.
Gode Ea hou hame lalegagui dunu ilia sia: da di wadela: mu dawa: Be moloidafa dunu ilia Bagade Dawa: su Hou da di gaga: musa: dawa:
10 Kaupunki iloitsee, koska vanhurskaan hyvin käy, ja riemuitsee, koska jumalatoin hukkuu.
Bagade gagui hou da moloidafa dunu ilima doaga: sea, moilai bai bagade dunu huluane da nodosa. Be wadela: i hamosu dunu da bogosea, ilia da nodone wele sia: sa.
11 Vanhurskasten siunauksen kautta kaupunki korotetaan, vaan jumalattoman suun kautta kukistetaan.
Noga: i dunu da Gode da moilai bai bagade hahawane dogolegele fidima: ne sia: ne gadosea, amo moilai da noga: idafa amola bagade ba: sa. Be wadela: i hamosu dunu da gagabusu sia: sia: dasea, moilai bai bagade da dafasa.
12 Joka lähimmäistänsä häpäisee, se on hullu, mutta toimellinen mies on vaiti.
Nowa da dunu eno ilia hou wadela: ma: ne habosesele sia: sea, e da gagaoui agoane hamosa. Di da asigi dawa: su hou noga: i hamomusa: dawa: sea, dia lafi ga: ma.
13 Panettelia ilmoittaa salaisuuden, vaan jolla on uskollinen sydän, hän salaa sen.
Nowa da udigili sadoga sia: dasea, ema wamolegei sia: olelemu da defea hame galebe. Be nowa da moloidafa hou fawane hamosa, amo dunu ea sia: dafawaneyale dawa: mu da defea.
14 Jossa ei neuvoa ole, siinä kansa hukkuu; vaan jossa monta neuvonantajaa on, siinä hyvin käy.
Dunu fi da noga: i fada: i sia: su dunu hame galea, amo fi da dafai dagoi ba: mu. Fada: i sia: olelesu dunu bagohame da dunu fi ilima gaga: su agoai galebe.
15 Joka toisen takaa, hän tulee vahinkoon; vaan joka siitä itsensä pitää pois, hän on murheetoin.
Di da ga fi amo ea fa: no dabema: ne iasu dabe imunusa: sia: sea, se nabimu. Amo hou yolesimu da defea.
16 Vaimo, joka otollinen on, pitää kunnian; vaan väkevät pitävät rikkauden.
Dunu huluane da noga: i uda ema nodosa. Be udigili wadela: i hamosu uda da dafai dagoi amola e fi da gogosiasa. Hihi dabuli dunu da muni hamedafa ba: mu. Be dunu amo da eno dunu mae dawa: le, ha: giwane hawa: hamosea da bagade gaguiwane ba: mu.
17 Armias mies tekee ruumiillensa hyvää; vaan se, joka julma on, saattaa lihansa murheelliseksi.
Di da eno dunuma asigisia, di da dia hou amola fidisa. Be di da dodona: gi hamosea, dina: fawane wadela: lesisa.
18 Jumalattoman työ on turha, vaan joka vanhurskautta kylvää, sillä on hyvä palkka.
Wadela: i hamosu dunu ilia da liligi baligiliwane hame lasa. Be dilia hou moloidafa hamosea, bidi ida: iwane lamu.
19 Sillä vanhurskaus saattaa elämän, vaan joka pahaa pyytää, hän saattaa kuoleman.
Nowa dunu da gasa fili, moloidafa hou hamomusa: dawa: sea, e da esalusu ba: mu. Be nowa da gasa fili, wadela: i hou fawane hamomusa: dawa: sea, e da bogomu.
20 Petollinen sydän on kauhistus Herralle, Vaan viattoman tie on hänelle otollinen.
Hina Gode da wadela: i hanai hou dawa: su dunu ilima higasa. Be E da moloidafa hamosu dunu ilima asigisa.
21 Ei jumalattoimia auta, vaikka kaikki kätensä yhteen pistäisivät, mutta vanhurskaan siemen pelastetaan.
Dafawane! Hina Gode da wadela: i hamosu dunuma se iasu imunu galebe. Be moloidafa hamosu dunu da gaga: su ba: mu.
22 Kaunis vaimo ilman taidota on niinkuin sika, jolla olis kultainen käädy kuonossa.
Uda amo da ea da: i noga: iwane ba: sa be ea asigi dawa: su ganodini fofada: su hou da noga: i hame gala, amo ea hou da gebo ea migifu gouli sisiga: i amoga gala: lesi agoai ba: sa.
23 Vanhurskasten himo on ainoastaan hyvä, vaan jumalattomain odotus on kiukku.
Noga: i dunu ilia hanai lasu da dunu huluane fidisa. Be wadela: i dunu ilia da ilia hanai liligi lasea, dunu huluane da ougi ba: sa.
24 Muutama jakaa omastansa, ja saa enemmän; toinen säästää, jossa ei pitäisi, ja tulee köyhemmäksi.
Dunu mogili da ilia muni huluane mae gagulaligili hedolowane ebelesa be ilia bu muni baligiliwane ba: sa. Mogili ilia da muni gagulaligisa be fa: no hame gaguiwane ba: sa.
25 Sielu, joka siunaa, tulee rikkaaksi: ja joka juottaa, se myös juotetaan.
Dia eno dunu fidima: ne, ilima iasea, bagade gaguiwane ba: mu. Di da eno dunu fidisia, di amola da fidisu ba: mu.
26 Joka jyvät salaa, häntä kansa kiroilee; mutta joka myy, hänelle tulee siunaus.
Nowa dunu da muni bagade lama: ne ouesalebeba: le gagoma udigili ea diasu ganodini sala, ema dunu eno da ougisa. Be nowa da hedolowane bidiga lasea, ema ilia da nodosa.
27 Joka varhain hyvää etsii, hänelle hyvin menestyy; mutta joka pahaa noudattaa, hänelle pahoin tapahtuu.
Di da hobea hahawane hawa: fawane hamomusa: dawa: sea, dunu eno da dima nodomu. Be di da mosolasu amo hogosea, di da mosolasu fawane ba: mu.
28 Joka rikkauteensa luottaa, hän hukkuu, vaan vanhurskaat viheriöitsevät niinkuin lehti.
Nowa dunu da ilia muni amola liligi gagui, amo da ili fawane fidima: ne dawa: sea, ilia da lubi gisu defele dafamu. Be noga: idafa dunu da lubi gaheabolo lai agoai ba: mu.
29 Joka huoneensa murheelliseksi tekee, hän saa tuulen perinnöksi: ja hullun täytyy viisasta palvella.
Nowa dunu da mosolasu ea sosogo fi ilima gaguli masea, da bogosea, da: i nabado agoai ba: mu. Gagaoui dunu da eso huluane bagade dawa: su dunu ilia hawa: hamosu dunu agoai ba: mu.
30 Vanhurskaan hedelmä on elämän puu: joka viisas on, hän kääntää sielut.
Moloidafa hou da esalusu iaha. Be nimi bagade hou da esalusu bu fadegale fasisa.
31 Koska vanhurskas paljon kärsii, kuinka paljoa enemmin jumalatoin ja syntinen?
Noga: idafa dunu da osobo bagadega esalea, ilia bidi ida: iwane lamu. Amaiba: le, noga: le dawa: ma! Wadela: i hamosu amola ledo dunu da se iasu lamu.
