Sananlaskujen 10
1 Salomon sananlaskut. Viisas poika on isänsä ilo, mutta hullu poika on äidillensä murheeksi.
En vis son är sins faders glädje; men en galen son är sine moders grämelse.
2 Väärin saatu tavara ei ole hyödyllinen; mutta vanhurskaus vapauttaa kuolemasta.
Orätt gods hjelper intet; men rättfärdighet friar ifrå döden.
3 Ei Herra anna vanhurskasten sielun nälkää kärsiä, mutta jumalattomain väärin saadut hän hajoittaa.
Herren låter icke de rättfärdigas själar hunger lida; men han omstörter de ogudaktigas arghet.
4 Petollinen käsi tekee köyhäksi, mutta ahkera saattaa rikkaaksi.
En lat hand gör fattigan; men en idog hand gör rikan.
5 Joka suvella kokoo, hän on toimellinen, mutta joka elonaikana makaa, hän tulee häpiään.
Den som församlar om sommaren, han är klok; men den som i andene sofver, han kommer på skam.
6 Siunaus on vanhurskaan pään päällä, mutta jumalattoman suun peittää vääryys.
Välsignelse är öfver dens rättfärdigas hufvud; men de ogudaktigas mun skall deras vrånghet öfverfalla.
7 Vanhurskaan muisto pysyy siunauksessa, vaan jumalattomain nimi mätänee.
De rättfärdigas åminnelse blifver uti välsignelse; men de ogudaktigas namn skall förgås.
8 Joka sydämestänsä viisas on, hän ottaa käskyt vastaan; mutta jolla hullut huulet ovat, se saa haavoja.
Den af hjertat vis är, han anammar buden; men den en galen mun hafver, han varder slagen.
9 Joka nuhteettomasti vaeltaa, hän elää murheetoinna; mutta joka väärällä tiellä vaeltaa, hän tulee ilmi.
Den der ostraffeliga lefver, han lefver säkert; men den der vrång är på sina vägar, han skall uppenbar varda.
10 Joka silmää iskee, hän vaivaa matkaan saattaa, ja jolla hullut huulet ovat, hän saa haavoja.
Den der vinkar med ögonen, han kommer vedermödo åstad; och den en galen mun hafver, han varder slagen.
11 Vanhurskaan suu on elämän lähde, mutta jumalattoman suun peittää vääryys.
Dens rättfärdigas mun är en lefvandes källa; men de ogudaktigas mun skall deras vrånghet öfverfalla.
12 Viha riidan saattaa, mutta rakkaus peittää kaikki rikokset.
Hat uppväcker träto; men kärlek öfverskyler all öfverträdelse.
13 Toimellisten huulissa löydetään viisaus, vaan tyhmäin selkään tarvitaan vitsa.
Uti de förståndigas läppar finner man vishet; men till ens dåras rygg hörer ris.
14 Viisaat opin kätkevät, vaan hulluin suu on täynnä vahinkoa.
De vise bevara lärdom; men de dårars mun är hardt när förskräckelse.
15 Rikkaan tavara on hänen vahva kaupunkinsa; mutta köyhyys tekee köyhän pelkuriksi.
Dens rikas gods är hans faste stad; men fattigdom gör de fattiga blödiga.
16 Vanhurskaus tekee työtä hengen ylöspitämiseksi, mutta jumalattoman saalis on symmiksi.
Den rättfärdige arbetar till lifvet; men den ogudaktige brukar sina tilldrägt till synd.
17 Joka kurituksen ottaa vastaan, hän on elämän tiellä; mutta joka rangaistuksen heittää pois, hän menee väärin.
Hålla tuktan är vägen till lifvet; men den som bortkastar straff, han far vill.
18 Petolliset suut peittävät vainon, ja joka panettelee, hän on tyhmä.
Falske munnar skyla hat, och den der baktalar, han är en dåre.
19 Jossa paljo puhutaan, siitä ei synti ole kaukana; mutta joka huulensa hillitsee, hän on toimellinen.
Der mång ord äro, der är icke synden borto; men den sina läppar håller, han är klok.
20 Vanhurskaan kieli on kalliimpi hopiaa, mutta jumalattoman sydän on miinkuin ei mitään.
Dens rättfärdigas tunga är kosteligt silfver; men de ogudaktigas hjerta är intet.
21 Vanhurskaan huulet monta ravitsevat, mutta hullut kuolevat hulluudessa.
Dens rättfärdigas läppar föda många; men de galne skola dö uti deras galenskap.
22 Herran siunaus tekee rikkaaksi ilman vaivaa.
Herrans välsignelse gör rikan utan mödo.
23 Hullu tekee pahaa ja nauraa sitä, vaan viisas pitää siitä vaarinsa.
En dåre bedrifver det ondt är, och gör sig der ett löje af; men den man är vis, som tager der vara uppå.
24 Mitä jumalatoin pelkää, se hänelle tapahtuu, ja mitä vanhurskaat himoitsevat, sitä heille annetaan.
Hvad den ogudaktige fruktar, det vederfars honom; och hvad de rättfärdige begära, det varder dem gifvet.
25 Jumalatoin on niinkuin tuulispää, joka menee ohitse ja tyhjiksi raukee; mutta vanhurskas pysyy ijankaikkisesti.
Den ogudaktige är såsom ett väder, det framom går, och är icke mer till; men den rättfärdige består evigliga.
26 Niin kuin etikka tekee pahaa hampaille ja savu silmille, niin on laiska niiden mielestä paha, jotka hänen lähettävät.
Såsom ättika gör ondt tandomen, och rök ögonen, så gör en försummelig dem ondt, som sända honom.
27 Herran pelko enentää päiviä, vaan jumalattomain vuodet vähennetään.
Herrans fruktan förmerar dagarna; men de ogudaktigas år varda förkortad.
28 Vanhurskaan toivo on ilo, mutta jumalattomain toivo katoo.
Dens rättfardigas väntan skall fröjd varda; men de ogudaktigas hopp skall förtappadt varda.
29 Herran tie on hurskasten väkevyys, mutta pahointekiät ovat pelkurit.
Herrans väg är dens frommas tröst; men de ogerningsmän äro blödige.
30 Vanhurskas pysyy aina kohdallansa kukistamatta, mutta jumalattoman ei pidä asuman maan päällä.
Den rättfärdige varder aldrig nederslagen; men de ogudaktige skola icke blifva i landena.
31 Vanhurskaan suu tuottaa viisauden, vaan vääräin kieli hukutetaan.
Dens rättfärdigas mun bär fram vishet; men de vrångas mun skall utrotad blifva.
32 Vanhurskaan huulet opettavat terveellisiä asioita, vaan jumalattoman suu on täynnä vääryyttä.
Dens rättfärdigas läppar lära helsosam ting; men de ogudaktigas mun är vrång.
