< Sananlaskujen 10 >
1 Salomon sananlaskut. Viisas poika on isänsä ilo, mutta hullu poika on äidillensä murheeksi.
Salamana sakāmie vārdi. Gudrs dēls ir tēva prieks, bet ģeķīgs mātes sirdēsti.
2 Väärin saatu tavara ei ole hyödyllinen; mutta vanhurskaus vapauttaa kuolemasta.
Netaisnas mantas nelīdz nenieka, bet taisnība izpestī no nāves.
3 Ei Herra anna vanhurskasten sielun nälkää kärsiä, mutta jumalattomain väärin saadut hän hajoittaa.
Tas Kungs taisnai dvēselei neliek bada ciest; bet bezdievīga negausību viņš izšķiež.
4 Petollinen käsi tekee köyhäksi, mutta ahkera saattaa rikkaaksi.
Kas slinku roku strādā, top nabags; bet čakla roka dara bagātu.
5 Joka suvella kokoo, hän on toimellinen, mutta joka elonaikana makaa, hän tulee häpiään.
Kas vasarā sakrāj, ir prātīgs; bet kas pļaujamā laikā guļ, paliek kaunā.
6 Siunaus on vanhurskaan pään päällä, mutta jumalattoman suun peittää vääryys.
Svētība pār taisna galvu, bet bēdas aizbāzīs bezdievīgiem muti.
7 Vanhurskaan muisto pysyy siunauksessa, vaan jumalattomain nimi mätänee.
Taisnam piemiņa paliek svētīta, bet bezdievīgiem slava iznīks.
8 Joka sydämestänsä viisas on, hän ottaa käskyt vastaan; mutta jolla hullut huulet ovat, se saa haavoja.
Kam gudra sirds, tas pieņem mācību, bet kas muti palaiž, ies bojā.
9 Joka nuhteettomasti vaeltaa, hän elää murheetoinna; mutta joka väärällä tiellä vaeltaa, hän tulee ilmi.
Kas skaidrībā staigā, tas staigā ar mieru; bet kas savus ceļus groza, to pienāks.
10 Joka silmää iskee, hän vaivaa matkaan saattaa, ja jolla hullut huulet ovat, hän saa haavoja.
Kas ar acīm met, tas pieved bēdas; un kas muti palaiž, ies bojā.
11 Vanhurskaan suu on elämän lähde, mutta jumalattoman suun peittää vääryys.
Taisnam mute ir dzīvības avots; bet bēdas aizbāzīs bezdievīgiem muti.
12 Viha riidan saattaa, mutta rakkaus peittää kaikki rikokset.
Ienaids ceļ bāršanos; bet mīlestība apklāj visus pārkāpumus.
13 Toimellisten huulissa löydetään viisaus, vaan tyhmäin selkään tarvitaan vitsa.
Uz prātīga lūpām rodas gudrība, bet pār ģeķa muguru nāk rīkste.
14 Viisaat opin kätkevät, vaan hulluin suu on täynnä vahinkoa.
Prātīgie pietur savu padomu, bet ģeķu mute ir briesmas tuvumā.
15 Rikkaan tavara on hänen vahva kaupunkinsa; mutta köyhyys tekee köyhän pelkuriksi.
Bagātam manta ir viņa stiprā pils, bet tukšinieku briesmas ir viņu nabadzība.
16 Vanhurskaus tekee työtä hengen ylöspitämiseksi, mutta jumalattoman saalis on symmiksi.
Taisna krājumiņš ir uz dzīvību, bet bezdievīga ienākums uz grēku.
17 Joka kurituksen ottaa vastaan, hän on elämän tiellä; mutta joka rangaistuksen heittää pois, hän menee väärin.
Pārmācīšanu pieņemt ir ceļš uz dzīvību, bet kas par mācību nebēdā, tas maldās.
18 Petolliset suut peittävät vainon, ja joka panettelee, hän on tyhmä.
Viltīgas lūpas slēpj ienaidu, un kas niknu slavu ceļ, ir nelga.
19 Jossa paljo puhutaan, siitä ei synti ole kaukana; mutta joka huulensa hillitsee, hän on toimellinen.
Vārdu pulkā netrūkst grēku, bet kas savas lūpas valda, ir gudrs.
20 Vanhurskaan kieli on kalliimpi hopiaa, mutta jumalattoman sydän on miinkuin ei mitään.
Taisnam mēle ir tīrs sudrabs, bezdievīgā sirds neder nekam.
21 Vanhurskaan huulet monta ravitsevat, mutta hullut kuolevat hulluudessa.
Taisna lūpas daudziem ganība, bet ģeķi nomirs savā sirds ģeķībā.
22 Herran siunaus tekee rikkaaksi ilman vaivaa.
Tā Kunga svētība dara bagātu, un rūpes tur nekā nepieliek.
23 Hullu tekee pahaa ja nauraa sitä, vaan viisas pitää siitä vaarinsa.
Ģeķim prieks, blēņas darīt, bet prātīgam vīram gudrība.
24 Mitä jumalatoin pelkää, se hänelle tapahtuu, ja mitä vanhurskaat himoitsevat, sitä heille annetaan.
No kā bezdievīgais bīstas, tas viņam uziet, un ko taisnie vēlās, to Viņš tiem dod.
25 Jumalatoin on niinkuin tuulispää, joka menee ohitse ja tyhjiksi raukee; mutta vanhurskas pysyy ijankaikkisesti.
Tā kā vētra pārskrien, tāpat bezdievīgā vairs nebūs, bet taisnais pastāv mūžīgi.
26 Niin kuin etikka tekee pahaa hampaille ja savu silmille, niin on laiska niiden mielestä paha, jotka hänen lähettävät.
Kā skābums zobiem un dūmi acīm, tā sliņķis tiem, kas to sūta.
27 Herran pelko enentää päiviä, vaan jumalattomain vuodet vähennetään.
Tā Kunga bijāšana vairo dienas, bet bezdievīgo gadi top paīsināti.
28 Vanhurskaan toivo on ilo, mutta jumalattomain toivo katoo.
Ko taisnie gaida, būs līksmība, bet bezdievīgo cerība zudīs.
29 Herran tie on hurskasten väkevyys, mutta pahointekiät ovat pelkurit.
Tā Kunga ceļš sirdsskaidriem ir par stiprumu, bet ļauna darītājiem par izbailēm.
30 Vanhurskas pysyy aina kohdallansa kukistamatta, mutta jumalattoman ei pidä asuman maan päällä.
Taisnais nešaubīsies ne mūžam, bet bezdievīgie nepaliks zemes virsū.
31 Vanhurskaan suu tuottaa viisauden, vaan vääräin kieli hukutetaan.
No taisnā mutes zaļo gudrība, bet netikla mēle taps izdeldēta.
32 Vanhurskaan huulet opettavat terveellisiä asioita, vaan jumalattoman suu on täynnä vääryyttä.
Taisnā lūpas zin, kas pieklājās, bet bezdievīgo mute ir netikla.