Sananlaskujen 10
1 Salomon sananlaskut. Viisas poika on isänsä ilo, mutta hullu poika on äidillensä murheeksi.
Ngeche mag Solomon: Wuowi mariek kelo mor ni wuon mare, to wuowi mofuwo miyo min mare chuny lit.
2 Väärin saatu tavara ei ole hyödyllinen; mutta vanhurskaus vapauttaa kuolemasta.
Mwandu moyudi e yo marach onge gi ohala; to tim makare reso ji e tho.
3 Ei Herra anna vanhurskasten sielun nälkää kärsiä, mutta jumalattomain väärin saadut hän hajoittaa.
Jehova Nyasaye ok we ngʼat makare obed gi kech, to oketho gombo mar joricho.
4 Petollinen käsi tekee köyhäksi, mutta ahkera saattaa rikkaaksi.
Lwedo manyap miyo ngʼato bedo jachan, to lwedo ma jakinda kelo mwandu.
5 Joka suvella kokoo, hän on toimellinen, mutta joka elonaikana makaa, hän tulee häpiään.
Ngʼat makayo cham e kinde oro en wuowi mariek, to ngʼat ma nindo kinde keyo en wuowi makwodo wich.
6 Siunaus on vanhurskaan pään päällä, mutta jumalattoman suun peittää vääryys.
Gweth sidho kondo mar loch ewi ngʼat makare, to timbe mahundu opongʼ e dho ngʼat marach.
7 Vanhurskaan muisto pysyy siunauksessa, vaan jumalattomain nimi mätänee.
Paro miparogo ngʼat makare nobed gweth, to nying ngʼat marach nolal.
8 Joka sydämestänsä viisas on, hän ottaa käskyt vastaan; mutta jolla hullut huulet ovat, se saa haavoja.
Ngʼat mariek e chunye rwako chike, to ngʼat mofuwo ma wachne ngʼeny dhi e kethruok.
9 Joka nuhteettomasti vaeltaa, hän elää murheetoinna; mutta joka väärällä tiellä vaeltaa, hän tulee ilmi.
Ngʼat mobidhore wuotho kaonge luoro, to ngʼatno maluwo yore mobam ibiro yudo mapiyo.
10 Joka silmää iskee, hän vaivaa matkaan saattaa, ja jolla hullut huulet ovat, hän saa haavoja.
Ngʼat madiemo wangʼe giwuond kelo kuyo, to ngʼat mofuwo ma wachne ngʼeny dhi e kethruok.
11 Vanhurskaan suu on elämän lähde, mutta jumalattoman suun peittää vääryys.
Dho ngʼat makare en soko mar ngima, to timbe mahundu opongʼo dho ngʼat marach.
12 Viha riidan saattaa, mutta rakkaus peittää kaikki rikokset.
Sigu kelo miero, to hera umo maricho duto.
13 Toimellisten huulissa löydetään viisaus, vaan tyhmäin selkään tarvitaan vitsa.
Rieko iyudo e dho jogo mongʼeyo tiend wach, to luth en mar ngʼe ngʼatno maonge gi rieko mar ngʼado bura.
14 Viisaat opin kätkevät, vaan hulluin suu on täynnä vahinkoa.
Joma riek okano ngʼeyo, to dho joma ofuwo kelo kethruok.
15 Rikkaan tavara on hänen vahva kaupunkinsa; mutta köyhyys tekee köyhän pelkuriksi.
Mwandu mar jomoko e ohinga mochiel motegno ma gigengʼorego, to dhier e kethruok mar jochan.
16 Vanhurskaus tekee työtä hengen ylöspitämiseksi, mutta jumalattoman saalis on symmiksi.
Pok joma kare kelonegi ngima, to mwandu ma joricho yudo kelonegi kum.
17 Joka kurituksen ottaa vastaan, hän on elämän tiellä; mutta joka rangaistuksen heittää pois, hän menee väärin.
Ngʼat mawinjo weche mirieyego wuotho e yo madhiyo e ngima, to ngʼat motamore kethone tero ji mamoko e yor lal.
18 Petolliset suut peittävät vainon, ja joka panettelee, hän on tyhmä.
Ngʼatno mapando sigu manie chunye, dhoge nigi miriambo, to ngʼatno ma jakwoth ofuwo.
19 Jossa paljo puhutaan, siitä ei synti ole kaukana; mutta joka huulensa hillitsee, hän on toimellinen.
Ka weche ngʼeny, to richo ok nyal bare ma ok obetie, to ngʼat marito lewe oriek.
20 Vanhurskaan kieli on kalliimpi hopiaa, mutta jumalattoman sydän on miinkuin ei mitään.
Lew ngʼat makare en fedha mowal, to chuny ngʼat marach nigi ohala matin.
21 Vanhurskaan huulet monta ravitsevat, mutta hullut kuolevat hulluudessa.
Dho ngʼat makare konyo ji mangʼeny, to ngʼat mofuwo tho nikech rem mar ngʼeyo ngʼado bura.
22 Herran siunaus tekee rikkaaksi ilman vaivaa.
Gweth mar Jehova Nyasaye kelo mwandu, kendo ok omed chandruok kuome.
23 Hullu tekee pahaa ja nauraa sitä, vaan viisas pitää siitä vaarinsa.
Ngʼat mofuwo yudo mor e timbe maricho, to ngʼat man-gi winjo bedo mamor kuom rieko.
24 Mitä jumalatoin pelkää, se hänelle tapahtuu, ja mitä vanhurskaat himoitsevat, sitä heille annetaan.
Gima ngʼat marach oluoro biro loye; to gima ngʼat makare dwaro ibiro miye.
25 Jumalatoin on niinkuin tuulispää, joka menee ohitse ja tyhjiksi raukee; mutta vanhurskas pysyy ijankaikkisesti.
Ka auka mager ofuto, to joricho otieko; to joma kare chungo motegno nyaka chiengʼ.
26 Niin kuin etikka tekee pahaa hampaille ja savu silmille, niin on laiska niiden mielestä paha, jotka hänen lähettävät.
Mana kaka kong awayo machamo lak kendo ka iro malungo wenge, e kaka jasamuoyo ni jogo moore.
27 Herran pelko enentää päiviä, vaan jumalattomain vuodet vähennetään.
Luoro Jehova Nyasaye miyo idak amingʼa, to higni mar ngʼat marach ingʼado bedo machwok.
28 Vanhurskaan toivo on ilo, mutta jumalattomain toivo katoo.
Geno mar joma kare en mor, to geno mar joricho nolal nono.
29 Herran tie on hurskasten väkevyys, mutta pahointekiät ovat pelkurit.
Yor Jehova Nyasaye e kar pondo ni joma kare, to en kethruok ni jogo matimo richo.
30 Vanhurskas pysyy aina kohdallansa kukistamatta, mutta jumalattoman ei pidä asuman maan päällä.
Joma kare ok nopudh ngangʼ, to joricho ok nodongʼ e piny.
31 Vanhurskaan suu tuottaa viisauden, vaan vääräin kieli hukutetaan.
Dho joma kare kelo rieko, to lep mar richo nongʼad oko.
32 Vanhurskaan huulet opettavat terveellisiä asioita, vaan jumalattoman suu on täynnä vääryyttä.
Lew joma kare ongʼeyo gima owinjore, to dho joricho wacho mana gik mochido.
