< Sananlaskujen 10 >
1 Salomon sananlaskut. Viisas poika on isänsä ilo, mutta hullu poika on äidillensä murheeksi.
Mudar sin veseli oca, a lud je sin žalost majci svojoj.
2 Väärin saatu tavara ei ole hyödyllinen; mutta vanhurskaus vapauttaa kuolemasta.
Ne koristi krivo stečeno blago, dok pravednost izbavlja od smrti.
3 Ei Herra anna vanhurskasten sielun nälkää kärsiä, mutta jumalattomain väärin saadut hän hajoittaa.
Ne dopušta Jahve da gladuje duša pravednika, ali odbija pohlepu opakih.
4 Petollinen käsi tekee köyhäksi, mutta ahkera saattaa rikkaaksi.
Lijena ruka osiromašuje čovjeka, a marljiva ga obogaćuje.
5 Joka suvella kokoo, hän on toimellinen, mutta joka elonaikana makaa, hän tulee häpiään.
Tko sabira ljeti, razuman je sin, a tko hrče o žetvi, navlači sramotu.
6 Siunaus on vanhurskaan pään päällä, mutta jumalattoman suun peittää vääryys.
Blagoslovi su nad glavom pravedniku, a usta opakih kriju nasilje.
7 Vanhurskaan muisto pysyy siunauksessa, vaan jumalattomain nimi mätänee.
Pravednikov je spomen blagoslovljen, a opakom se ime proklinje.
8 Joka sydämestänsä viisas on, hän ottaa käskyt vastaan; mutta jolla hullut huulet ovat, se saa haavoja.
Tko je mudra srca, prima zapovijedi, dok brbljava luda propada.
9 Joka nuhteettomasti vaeltaa, hän elää murheetoinna; mutta joka väärällä tiellä vaeltaa, hän tulee ilmi.
Tko nedužno živi, hodi bez straha, a tko ide krivim putovima, poznat će se.
10 Joka silmää iskee, hän vaivaa matkaan saattaa, ja jolla hullut huulet ovat, hän saa haavoja.
Tko žmirka okom, zadaje tugu, a tko ludo zbori, propada.
11 Vanhurskaan suu on elämän lähde, mutta jumalattoman suun peittää vääryys.
Pravednikova su usta izvor života, a opakomu usta kriju nasilje.
12 Viha riidan saattaa, mutta rakkaus peittää kaikki rikokset.
Mržnja izaziva svađu, a ljubav pokriva sve pogreške.
13 Toimellisten huulissa löydetään viisaus, vaan tyhmäin selkään tarvitaan vitsa.
Na usnama razumnoga nalazi se mudrost, a batina je za leđa nerazumna čovjeka.
14 Viisaat opin kätkevät, vaan hulluin suu on täynnä vahinkoa.
Mudri kriju znanje, a luđakova su usta blizu propasti.
15 Rikkaan tavara on hänen vahva kaupunkinsa; mutta köyhyys tekee köyhän pelkuriksi.
Blago je bogatomu tvrdi grad, a ubogima je propast njihovo siromaštvo.
16 Vanhurskaus tekee työtä hengen ylöspitämiseksi, mutta jumalattoman saalis on symmiksi.
Pravednik prirađuje za život, a opaki prirađuje za grijeh.
17 Joka kurituksen ottaa vastaan, hän on elämän tiellä; mutta joka rangaistuksen heittää pois, hän menee väärin.
Tko se naputka drži, na putu je života, a zabluđuje tko se na ukor ne osvrće.
18 Petolliset suut peittävät vainon, ja joka panettelee, hän on tyhmä.
Lažljive usne kriju mržnju, a tko klevetu širi, bezuman je!
19 Jossa paljo puhutaan, siitä ei synti ole kaukana; mutta joka huulensa hillitsee, hän on toimellinen.
Obilje riječi ne biva bez grijeha, a tko zauzdava svoj jezik, razuman je.
20 Vanhurskaan kieli on kalliimpi hopiaa, mutta jumalattoman sydän on miinkuin ei mitään.
Pravednikov je jezik odabrano srebro, a razum opakoga malo vrijedi.
21 Vanhurskaan huulet monta ravitsevat, mutta hullut kuolevat hulluudessa.
Pravednikove su usne hrana mnogima, a luđaci umiru s ludosti svoje.
22 Herran siunaus tekee rikkaaksi ilman vaivaa.
Gospodnji blagoslov obogaćuje i ne prati ga nikakva muka.
23 Hullu tekee pahaa ja nauraa sitä, vaan viisas pitää siitä vaarinsa.
Bezumniku je radost učiniti sramotno djelo, a razumnu čovjeku biti mudar.
24 Mitä jumalatoin pelkää, se hänelle tapahtuu, ja mitä vanhurskaat himoitsevat, sitä heille annetaan.
Čega se opaki boji, ono će ga stići, a pravednička se želja ispunjava.
25 Jumalatoin on niinkuin tuulispää, joka menee ohitse ja tyhjiksi raukee; mutta vanhurskas pysyy ijankaikkisesti.
Kad oluja prohuja, opakoga nestane, a pravednik ima temelj vječni.
26 Niin kuin etikka tekee pahaa hampaille ja savu silmille, niin on laiska niiden mielestä paha, jotka hänen lähettävät.
Kakav je ocat zubima i dim očima, takav je ljenivac onima koji ga šalju.
27 Herran pelko enentää päiviä, vaan jumalattomain vuodet vähennetään.
Strah Gospodnji umnaža dane, a opakima se prekraćuju godine.
28 Vanhurskaan toivo on ilo, mutta jumalattomain toivo katoo.
Pravedničko je ufanje puno radosti, a opakima je nada uprazno.
29 Herran tie on hurskasten väkevyys, mutta pahointekiät ovat pelkurit.
Gospodnji je put okrilje bezazlenu, a propast onima koji čine zlo.
30 Vanhurskas pysyy aina kohdallansa kukistamatta, mutta jumalattoman ei pidä asuman maan päällä.
Pravednik se neće nikad pokolebati, a opakih će nestati s lica zemlje.
31 Vanhurskaan suu tuottaa viisauden, vaan vääräin kieli hukutetaan.
Pravednikova usta rađaju mudrošću, a opak jezik čupa se s korijenom.
32 Vanhurskaan huulet opettavat terveellisiä asioita, vaan jumalattoman suu on täynnä vääryyttä.
Pravednikove usne znaju što je milo, dok usta opakih poznaju zloću.