Sananlaskujen 10
1 Salomon sananlaskut. Viisas poika on isänsä ilo, mutta hullu poika on äidillensä murheeksi.
Solomon thuchih ho: Chapa chingin apa aki pasah jin; Chapa ngol vang anu ding in lungkham na bep ahi.
2 Väärin saatu tavara ei ole hyödyllinen; mutta vanhurskaus vapauttaa kuolemasta.
Gitlouna le engset jeh'a kilamdoh gouchu phat chompi thei ahipon, hinlah chondih nahin hinkho jeng jong ahuhdoh jin ahi.
3 Ei Herra anna vanhurskasten sielun nälkää kärsiä, mutta jumalattomain väärin saadut hän hajoittaa.
Yahweh Pakai in michonpha chu kelthoh in akoi jipon, chule milungthim phalou ho ngaichat akhohsah jipoi.
4 Petollinen käsi tekee köyhäksi, mutta ahkera saattaa rikkaaksi.
Khut chaloh sah nomlou thase chun vaichatna alhut ding, khut umthim thei lou chun haosatna amu ding ahi.
5 Joka suvella kokoo, hän on toimellinen, mutta joka elonaikana makaa, hän tulee häpiään.
Chapa ching in nipi laileh neh akikhol khomin, neh kikhol khom laija kinomsah chapa vang chun jumna amu tei ding ahi.
6 Siunaus on vanhurskaan pään päällä, mutta jumalattoman suun peittää vääryys.
Michonpha luchanga phattheina gobang in ajun, mikitah ho kamsunga vang pumtho changa thuseina jeng apot in ahi.
7 Vanhurskaan muisto pysyy siunauksessa, vaan jumalattomain nimi mätänee.
Mikitah chu akisumil thei jipon, mikitah lou ho min vang chomlou kah'a kisumil ding ahi.
8 Joka sydämestänsä viisas on, hän ottaa käskyt vastaan; mutta jolla hullut huulet ovat, se saa haavoja.
Miching in thu kisei chan asanje ahen, amoh a thusei vang chu mangthah ding ahi.
9 Joka nuhteettomasti vaeltaa, hän elää murheetoinna; mutta joka väärällä tiellä vaeltaa, hän tulee ilmi.
Lungthim kitah a kalsonna chu monna ahin, achena tinchang kisuh boi-achu matdoh a um tei ding ahi.
10 Joka silmää iskee, hän vaivaa matkaan saattaa, ja jolla hullut huulet ovat, hän saa haavoja.
Aphalou lam galdot chun gimna asodoh jin, hangsan tah'a mi phohsal a sudih chun chamna asemdoh jin ahi.
11 Vanhurskaan suu on elämän lähde, mutta jumalattoman suun peittää vääryys.
Michonpha kamsung chu hinna twinah tobang ahin, miphalou ho kamsunga vang ki nah na ding thuseina jeng apot in ahi.
12 Viha riidan saattaa, mutta rakkaus peittää kaikki rikokset.
Kivetda nahin kinahna asodoh sah jin, ngailut na vang chun thilse jouse asel mang jitai.
13 Toimellisten huulissa löydetään viisaus, vaan tyhmäin selkään tarvitaan vitsa.
Thil hetthemna neipa vang chun akamsunga kon thu aseidoh chan le chihna amu jin, lungthim beipa vang chun aphahsam a moltum adou jing ding ahi.
14 Viisaat opin kätkevät, vaan hulluin suu on täynnä vahinkoa.
Miching hon hetna akhol chen un, mingol kamtam hon hamset na akiloilut jiuvin ahi.
15 Rikkaan tavara on hänen vahva kaupunkinsa; mutta köyhyys tekee köyhän pelkuriksi.
Mihaoho nei leh gou hi akulpia apang jin, vaichate neilal na vang chun manthahna asojin ahi.
16 Vanhurskaus tekee työtä hengen ylöspitämiseksi, mutta jumalattoman saalis on symmiksi.
Michonpha chun atohga dungjui'a hinna alhut jin, migilou ho phatchomna vang chun chonsetna alhut jitan ahi.
17 Joka kurituksen ottaa vastaan, hän on elämän tiellä; mutta joka rangaistuksen heittää pois, hän menee väärin.
Min ahilna ngaipha chun hinna lam ajot jin, min aphona ngaimahpa vang chu avah mang jitai.
18 Petolliset suut peittävät vainon, ja joka panettelee, hän on tyhmä.
Alungthim'a mudana neipa chun jouthu jeng asei jin, mi enghotna thuseipa vang angol ahi.
19 Jossa paljo puhutaan, siitä ei synti ole kaukana; mutta joka huulensa hillitsee, hän on toimellinen.
Thu tamseina hin seikhel aumsah teijin, hinlah akam kihup them mi chu mi ching ahi.
20 Vanhurskaan kieli on kalliimpi hopiaa, mutta jumalattoman sydän on miinkuin ei mitään.
Mikitah pa kamcheng hi dangka manlu tobang ahin, mikitah lou ho lungthim vang pannabei jeng ahi.
21 Vanhurskaan huulet monta ravitsevat, mutta hullut kuolevat hulluudessa.
Mikitah pa kamsunga kon in mitampi vah va na ding thu apot jin, mingol ho vang lungthim beijin amang thah jitauve.
22 Herran siunaus tekee rikkaaksi ilman vaivaa.
Yahweh Pakai phattheina chan hi haodohna ahin, hichun lungkhamna asodoh sah jipon ahi.
23 Hullu tekee pahaa ja nauraa sitä, vaan viisas pitää siitä vaarinsa.
Thilse bol hi mingol ding in kichep golnop abang jin, thil hetthemna neipa ding in limgeh a chon hi lungkimna ahi.
24 Mitä jumalatoin pelkää, se hänelle tapahtuu, ja mitä vanhurskaat himoitsevat, sitä heille annetaan.
Miphalou in mi akichat sahna chu ama chunga ale-lhun jin, mikitah ding in angaichat chan Elohim Pathen in apeh tei ding ahi.
25 Jumalatoin on niinkuin tuulispää, joka menee ohitse ja tyhjiksi raukee; mutta vanhurskas pysyy ijankaikkisesti.
Khopi hui alan a gopi ajuh teng, miphalou chu atol tha jitan, hinlah mikitah vang tonsot geija tundoh ahitai.
26 Niin kuin etikka tekee pahaa hampaille ja savu silmille, niin on laiska niiden mielestä paha, jotka hänen lähettävät.
Juthuh hin ha ajatsah bang le, meikhun mit athipsah bang in, mithase jong agolpa ding in doujou ahipoi.
27 Herran pelko enentää päiviä, vaan jumalattomain vuodet vähennetään.
Elohim Pathen ginna hi hinkho sotna ahin, miphalou ho hinkho vang kisuchom ding ahi.
28 Vanhurskaan toivo on ilo, mutta jumalattomain toivo katoo.
Mikitah ho kinepna chu kipana ahin, miphalou ho kinepna vang pannabei ahi.
29 Herran tie on hurskasten väkevyys, mutta pahointekiät ovat pelkurit.
Mikitah ding in Yahweh Pakai hi bitna ahin, thil phalou bolte dinga vang manthahna ahi.
30 Vanhurskas pysyy aina kohdallansa kukistamatta, mutta jumalattoman ei pidä asuman maan päällä.
Mikitah chu kisuloh lou hel ding, miphalou ho vang gamsunga kon'a kichon mang ding'u ahi.
31 Vanhurskaan suu tuottaa viisauden, vaan vääräin kieli hukutetaan.
Mikitah kamsunga kon in chihna apot jin, aphalouva thu motsei vang chu aleigui kitan ding ahi.
32 Vanhurskaan huulet opettavat terveellisiä asioita, vaan jumalattoman suu on täynnä vääryyttä.
Mikitah chun akam sunga kon in lahthei aseidoh jin, miphalou ho kamsunga kon in vang thu chavei jeng apot jin ahi.
