Sananlaskujen 1
1 Salomon, Davidin pojan, Israelin kuninkaan sananlaskut;
Proverbes de Salomon, fils de David, roi d’Israël:
2 Oppia viisautta ja kuritusta, ymmärtää tiedon puhetta,
Grâce à eux, on apprend à connaître la sagesse et la morale, à goûter le langage de la raison;
3 Vastaanottaa ymmärryksen neuvoa, vanhurskautta, oikeutta ja siveyttä;
à accueillir les leçons du bon sens, la vertu, la justice et la droiture.
4 Että tyhmät viisaaksi tulisivat ja nuorukaiset taidon ja ymmärryksen saisivat.
Ils donnent de la sagacité aux simples, au jeune homme de l’expérience et de la réflexion.
5 Joka viisas on, se kuulkaan, että jän viisaammaksi tulis; ja joka toimellinen on, se ottakoon neuvon,
En les entendant, le sage enrichira son savoir, et l’homme avisé acquerra de l’habileté.
6 Että hän ymmärtäis sananlaskut ja niiden selityksen, viisasten opin ja heidän tapauksensa.
On saisira mieux paraboles et sentences, les paroles des sages et leurs piquants aphorismes.
7 Herran pelko on viisauden alku; tyhmät hylkäävät viisauden ja opin.
La crainte de l’Eternel est le principe de la connaissance; sagesse et morale excitent le dédain des sots.
8 Poikani kuule isäs kuritusta, ja älä hylkää äitis käskyä!
Ecoute, mon fils, les remontrances de ton père, ne délaisse pas les instructions de ta mère;
9 Sillä se on sinun sinun pääs päällä otollinen kaunistus, ja käädyt kaulassas.
car elles forment un gracieux diadème pour ta tête et un collier pour ton cou.
10 Poikani! jos pahanjuoniset sinua sinua houkuttelevat, niin älä heihin suostu.
Mon fils, si des criminels cherchent à t’entraîner, ne leur cède point;
11 Jos he sanovat: käy meidän kanssamme: me väijymme verta, ja viritämme pauloja nuhteettoman eteen ilman syytä;
s’ils disent: "Viens donc avec nous, nous allons combiner des meurtres, attenter sans motif à la vie de l’innocent;
12 Me nielemme hänen, niinkuin helvetti elävältä, ja hurskaan niinkuin hautaan pudotamme; (Sheol h7585)
comme le Cheol nous les engloutirons vivants, tout entiers comme ceux qui descendent dans la tombe. (Sheol h7585)
13 Me löydämme kaikellaista kallista tavaraa, ja täytämme huoneemme saaliista;
Nous ferons main basse sur tout objet de prix; nous remplirons nos maisons de butin.
14 Koettele meidän kanssamme: meillä kaikilla pitää yksi kukkaro oleman:
Tu associeras ton sort au nôtre: nous ferons tous bourse commune,"
15 Poikani! älä vaella heidän kanssansa: estä jalkas heidän retkiltänsä.
mon fils, ne fraye pas avec eux, écarte tes pas de leur sentier;
16 Sillä heidän jalkansa juoksevat pahuuteen, ja he kiiruhtavat verta vuodattamaan.
car leurs pieds se précipitent vers le mal, ils ont hâte de répandre le sang.
17 Sillä turhaan verkot viritetään lintuin silmäin edessä.
Certes les filets paraissent dressés sans aucun but aux yeux de la gent ailée:
18 Itse he myös väijyvät toinen toisensa verta, ja petoksella seisovat toinen toisensa hengen perään.
eux aussi en veulent à leur propre sang, et c’est à eux-mêmes qu’ils dressent un piège.
19 Niin kaikki ahneet tekevät, ja ahneus on isännillensä surmaksi.
Tel est le sort auquel court quiconque poursuit le lucre: il coûte la vie à ceux qui l’ambitionnent.
20 Viisaus ulkona valittaa, ja kadulla äänensä ilmoittaa.
La sagesse prêche dans la rue; sur les voies publiques elle élève la voix.
21 Hän huutaa kansan edessä portissa, ja tuottaa sanansa edes kaupungissa, sanoen:
Elle appelle à elle au milieu des bruyants carrefours, à l’entrée des portes. En pleine ville, elle fait entendre ses discours:
22 Kuinka kauvan te tyhmät tahdotte olla taitamattomat, ja pilkkakirveet rakastaa naurua? ja te hullut vihata opetusta?
"Jusqu’à quand, niais, aimerez-vous la sottise, et vous, persifleurs, aurez-vous du goût pour la moquerie? Jusqu’à quand, insensés, haïrez-vous le savoir?
23 Kääntäkäät itsenne minun kuritukseni puoleen: katso, ja minä tuon teille henkeni edes, ja ilmoitan teille sanani;
Cédez à mes remontrances; voici, je veux vous ouvrir les sources de mon esprit, vous enseigner mes paroles.
24 Että minä kutsuin teitä, ja te estelitte teitänne: minä kokotin käteni, ja ei yksikään ottanut siitä vaaria,
Puisque j’ai appelé et que vous avez refusé de m’entendre; puisque j’ai tendu la main et que personne n’y a fait attention;
25 Te hylkäsitte kaiken neuvoni, ja ette tahtoneet kuritustani;
puisque vous avez repoussé tous mes conseils et que vous n’avez pas voulu de mes remontrances,
26 Niin minä myös nauran teidän vahinkoanne, ja pilkkaan teitä, kuin teidän päällenne tulee se, jota te pelkäätte,
en retour je rirai, moi, de votre malheur, je vous raillerai quand éclatera votre épouvante;
27 Kuin se tulee, jota te pelkäätte, niinkuin rajuilma, ja tuska niinkuin tuulispää; kuin teidän päällenne tulee ahdistus ja vaiva.
oui, quand éclatera votre épouvante, pareille à une tempête, et votre malheur, tel qu’un ouragan, quand fondront sur vous détresse et angoisse.
28 Silloin he minua avuksensa huutavat, ja en minä kuule heitä: varhain he etsivät minua, ja ei löydä minua.
Alors on m’appellera et je ne répondrai point, on me cherchera, mais on ne me trouvera pas.
29 Että he vihasivat opetusta, ja ei ottaneet vastaan Herran pelkoa,
Aussi bien, ils ont détesté le savoir, ils n’ont eu aucun goût pour fa crainte de l’Eternel.
30 Eikä tyytyneet minun neuvooni, mutta laittivat kaiken kuritukseni;
Ils n’ont pas voulu de mes conseils, n’ont eu que du dédain pour toutes mes réprimandes.
31 Niin pitää heidän syömän tiensä hedelmästä, ja neuvostansa ravituksi tuleman.
Qu’ils se nourrissent donc du fruit de leur conduite, qu’ils se rassasient de leurs résolutions!
32 Sillä tyhmäin himo tappaa heidät, ja hulluin onni kadottaa heidät.
Assurément, la rébellion des niais les perdra, et la fausse quiétude des sots causera leur ruine.
33 Mutta joka minua kuulee, hän asuu turvallisesti, ja ei mitään pahaa pelkää.
Mais quiconque m’écoute demeurera en sécurité, exempt de la crainte du malheur."
