Sananlaskujen 1
1 Salomon, Davidin pojan, Israelin kuninkaan sananlaskut;
The proverbs of Solomon the son of David, king of Israel;
2 Oppia viisautta ja kuritusta, ymmärtää tiedon puhetta,
To know wisdom and instruction; to perceive the words of understanding;
3 Vastaanottaa ymmärryksen neuvoa, vanhurskautta, oikeutta ja siveyttä;
To receive the instruction of wisdom, justice, and judgment, and equity;
4 Että tyhmät viisaaksi tulisivat ja nuorukaiset taidon ja ymmärryksen saisivat.
To give subtilty to the simple, to the young man knowledge and discretion.
5 Joka viisas on, se kuulkaan, että jän viisaammaksi tulis; ja joka toimellinen on, se ottakoon neuvon,
A wise [man] will hear, and will increase learning; and a man of understanding shall attain unto wise counsels:
6 Että hän ymmärtäis sananlaskut ja niiden selityksen, viisasten opin ja heidän tapauksensa.
To understand a proverb, and the interpretation; the words of the wise, and their dark sayings.
7 Herran pelko on viisauden alku; tyhmät hylkäävät viisauden ja opin.
The fear of the LORD [is] the beginning of knowledge: [but] fools despise wisdom and instruction.
8 Poikani kuule isäs kuritusta, ja älä hylkää äitis käskyä!
My son, hear the instruction of thy father, and forsake not the law of thy mother:
9 Sillä se on sinun sinun pääs päällä otollinen kaunistus, ja käädyt kaulassas.
For they [shall be] an ornament of grace unto thy head, and chains about thy neck.
10 Poikani! jos pahanjuoniset sinua sinua houkuttelevat, niin älä heihin suostu.
My son, if sinners entice thee, consent thou not.
11 Jos he sanovat: käy meidän kanssamme: me väijymme verta, ja viritämme pauloja nuhteettoman eteen ilman syytä;
If they say, Come with us, let us lay wait for blood, let us lurk privily for the innocent without cause:
12 Me nielemme hänen, niinkuin helvetti elävältä, ja hurskaan niinkuin hautaan pudotamme; (Sheol h7585)
Let us swallow them up alive as the grave; and whole, as those that go down into the pit: (Sheol h7585)
13 Me löydämme kaikellaista kallista tavaraa, ja täytämme huoneemme saaliista;
We shall find all precious substance, we shall fill our houses with spoil:
14 Koettele meidän kanssamme: meillä kaikilla pitää yksi kukkaro oleman:
Cast in thy lot among us; let us all have one purse:
15 Poikani! älä vaella heidän kanssansa: estä jalkas heidän retkiltänsä.
My son, walk not thou in the way with them; refrain thy foot from their path:
16 Sillä heidän jalkansa juoksevat pahuuteen, ja he kiiruhtavat verta vuodattamaan.
For their feet run to evil, and make haste to shed blood.
17 Sillä turhaan verkot viritetään lintuin silmäin edessä.
Surely in vain the net is spread in the sight of any bird.
18 Itse he myös väijyvät toinen toisensa verta, ja petoksella seisovat toinen toisensa hengen perään.
And they lay wait for their [own] blood; they lurk privily for their [own] lives.
19 Niin kaikki ahneet tekevät, ja ahneus on isännillensä surmaksi.
So [are] the ways of every one that is greedy of gain; [which] taketh away the life of the owners thereof.
20 Viisaus ulkona valittaa, ja kadulla äänensä ilmoittaa.
Wisdom crieth without; she uttereth her voice in the streets:
21 Hän huutaa kansan edessä portissa, ja tuottaa sanansa edes kaupungissa, sanoen:
She crieth in the chief place of concourse, in the openings of the gates: in the city she uttereth her words, [saying],
22 Kuinka kauvan te tyhmät tahdotte olla taitamattomat, ja pilkkakirveet rakastaa naurua? ja te hullut vihata opetusta?
How long, ye simple ones, will ye love simplicity? and the scorners delight in their scorning, and fools hate knowledge?
23 Kääntäkäät itsenne minun kuritukseni puoleen: katso, ja minä tuon teille henkeni edes, ja ilmoitan teille sanani;
Turn you at my reproof: behold, I will pour out my spirit unto you, I will make known my words unto you.
24 Että minä kutsuin teitä, ja te estelitte teitänne: minä kokotin käteni, ja ei yksikään ottanut siitä vaaria,
Because I have called, and ye refused; I have stretched out my hand, and no man regarded;
25 Te hylkäsitte kaiken neuvoni, ja ette tahtoneet kuritustani;
But ye have set at nought all my counsel, and would none of my reproof:
26 Niin minä myös nauran teidän vahinkoanne, ja pilkkaan teitä, kuin teidän päällenne tulee se, jota te pelkäätte,
I also will laugh at your calamity; I will mock when your fear cometh;
27 Kuin se tulee, jota te pelkäätte, niinkuin rajuilma, ja tuska niinkuin tuulispää; kuin teidän päällenne tulee ahdistus ja vaiva.
When your fear cometh as desolation, and your destruction cometh as a whirlwind; when distress and anguish cometh upon you.
28 Silloin he minua avuksensa huutavat, ja en minä kuule heitä: varhain he etsivät minua, ja ei löydä minua.
Then shall they call upon me, but I will not answer; they shall seek me early, but they shall not find me:
29 Että he vihasivat opetusta, ja ei ottaneet vastaan Herran pelkoa,
For that they hated knowledge, and did not choose the fear of the LORD:
30 Eikä tyytyneet minun neuvooni, mutta laittivat kaiken kuritukseni;
They would none of my counsel: they despised all my reproof.
31 Niin pitää heidän syömän tiensä hedelmästä, ja neuvostansa ravituksi tuleman.
Therefore shall they eat of the fruit of their own way, and be filled with their own devices.
32 Sillä tyhmäin himo tappaa heidät, ja hulluin onni kadottaa heidät.
For the turning away of the simple shall slay them, and the prosperity of fools shall destroy them.
33 Mutta joka minua kuulee, hän asuu turvallisesti, ja ei mitään pahaa pelkää.
But whoso hearkeneth unto me shall dwell safely, and shall be quiet from fear of evil.
