< 4 Mooseksen 35 >
1 Ja Herra puhui Mosekselle, Moabin kedoilla, läsnä Jordania Jerihon kohdalla, sanoen:
Jehova Nyasaye nowuoyo gi Musa e pewe mag Moab momanyore gi Jeriko mokiewo gi Jordan kowacho niya,
2 Käske Israelin lasten perimisestänsä antaa Leviläisille kaupungeita heidän asuaksensa, antakaat myös esikaupungit niiden ympärille Leviläisille,
“Chik jo-Israel mondo gimi jo-Lawi mier ma gibiro dakie kuom pok ma jo-Israel biro yudo. Kendo umigi lege mag kwath molworo miergo.
3 Että he asuisivat kaupungeissa, ja pitäisivät karjansa, tavaransa ja kaikkinaiset eläimensä esikaupungeissa.
Eka ginibed gi mier ma ginyalo dakie kod lege mag kwath ne dhog-gi, rombegi kod jambgi mamoko duto.
4 Esikaupunkein laveus, jotka teidän pitää antaman Leviläisille, pitää oleman tuhannen kyynärää kaupungin muurista ulos, kaikki ympärinsä.
“Kuonde mag kwath molworo mier ma umiyo jo-Lawi nopim maromo fut alufu achiel mia angʼwen gi piero abiriyo gauchiel koa e kor ohinga.
5 Niin teidän pitää mittaaman ulkopuolelle kaupunkia idän puolelle kaksituhatta kyynärää, ja etelän puolelle kaksituhatta kyynärää, ja lännen puolelle kaksituhatta kyynärää, ja pohjan puolelle kaksituhatta kyynärää, että kaupunki keskellä olis: se pitää oleman heidän esikaupunkinsa.
To oko mar dala, pimuru fut alufu angʼwen mia abich kod piero ochiko gadek koa yo wuok chiengʼ, fut alufu angʼwen mia abich kod piero ochiko gadek koa yo milambo, fut alufu angʼwen mia abich kod piero ochiko gadek koa yo podho chiengʼ, kod fut alufu angʼwen mia abich kod piero ochiko gadek koa yo nyandwat, ka dala oger e dier lowono tir. Ginikaw kanyo kaka lek mar kwath ne joma odak e miergo.
6 Ja niiden kaupunkein seassa, mitkä te annatte Leviläisille, pitää teidän antaman kuusi vapaakaupunkia, että se joka jonkun kuoliaaksi lyö, pakenis niihin. Vielä päälliseksi pitää teidän antaman heille kaksiviidettäkymmentä kaupunkia,
“Mier auchiel ma umiyo jo-Lawi nobed mier mag tony, ma ngʼat moneko nyalo ringo mondo opondie. Ewi mago medgi mier piero angʼwen gariyo mamoko.
7 Niin että kaikkiansa kaupungeita, jotka annatte Leviläisille, tulee kahdeksanviidettäkymmentä, esikaupunkeinensa.
Koriwore duto nyaka umi jo-Lawi mier piero angʼwen gaboro, kaachiel gi lege mag kwath.
8 Ja ne kaupungit, jotka te annatte Israelin lasten omaisuudesta, pitää heille annettaman enempi siltä, jolla paljo on, ja vähempi siltä, jolla vähempi on: itsekukin perimisensä jälkeen, joka hänelle jaettu on, pitää antaman Leviläisille kaupungeita.
Mier ma umiyo jo-Lawi koa kuom piny ma jo-Israel okawo kaka pok margi nyaka pog matindo tindo kaka pok mar dhoot ka dhoot: Kawuru mier mangʼeny kuom dhoot man-gi mangʼeny, to kawuru manok kuom jogo man-gi manok.”
9 Ja Herra puhui Mosekselle, sanoen:
Eka Jehova Nyasaye nowacho ne Musa kama:
10 Puhu Israelin lapsille ja sano heille: tultuanne Jordanin ylitse Kanaanin maalle
“Wuo gi jo-Israel kendo iwachnegi ni: ‘Ka ungʼado Jordan mi uchopo Kanaan,
11 Pitää teidän valitseman teillenne kaupungeita, jotka teille vapaat kaupungit oleman pitää, joihin tappaja paetkaan, se kuin tapaturmasta jonkun kuoliaaksi lyö.
to yieruru mier moko mondo obed miechu mag tony, ma ngʼat monego ngʼato kobothne nyalo ringo dhiye.
12 Ja pitää senkaltaiset vapaakaupungit oleman teidän seassanne, verenkostajan tähden, ettei tappajan pidä kuoleman, siihenasti että hän koko seurakunnan oikeuden edessä on seisonut.
Gibiro bedo mier mag tony kua e nyim ngʼama dwaro chulo kuor, mondo omi ngʼat miparo kuome ni oneko kik negi kapok oyale e nyim oganda.
13 Ja ne kaupungit, jotka teidän antaman pitää, pitää oleman teille kuusi vapaakaupunkia.
Mier auchiel muchiwogi nobed mier mag tony.
14 Kolme kaupunkia pitää teidän antaman tällä puolella Jordania, ja kolme Kanaanin maalla: ne pitää oleman vapauskaupungit.
Chiwuru mier adek mag tony ni yo wuok chiengʼ mar Jordan to adek nobed Kanaan.
15 Sekä Israelin lapsille, että muukalaisille ja huonekuntalaisille heidän seassansa, pitää ne kuusi kaupunkia oleman pakoa varten, että sinne pakenis kuka ikänä jonkun sielun tapaturmaisesti lyö.
Mier auchielgo nobed kuonde tony ne jo-Israel, jodak kod ngʼato angʼata modak kodgi, mondo omi ngʼato angʼata monego ngʼat machielo kobothne nyalo ringo dhiye.
16 Joka jonkun lyö rautaisella aseella, niin että hän kuolee, hän on miehentappaja: sen miestappajan pitää totisesti kuoleman.
“‘Ka ngʼato ogoyo wadgi gi gima olos gi chuma, motho, to en janek; omiyo janekno nyaka negi.
17 Jos hän paiskaa jonkun kivellä, joka hänen kädessänsä on, josta kuolla taidetaan, ja se kuolee, niin hän on miehentappaja, ja pitää totisesti kuoleman.
Kata ka ngʼato nigi kidi e lwete manyalo nego ngʼato, mi ogoyogo wadgi motho, to en janek; omiyo janekno nyaka negi.
18 Jos hän lyö häntä jollakulla puuaseella, josta taidetaan kuolla, ja se kuolee, hän on miehentappaja, ja pitää totisesti kuoleman.
Kata ka ngʼato otingʼo gimoro molos gi yien e lwete, mi ogoyogo wadgi motho, en janek; omiyo janekno nyaka negi.
19 Verenkostajan pitää itse tappaman miehentappajan: kohdatessansa häntä, pitää hänen sen kuolettaman.
Owad gi ngʼat monegno noneg janekno; koromo kode to nonege.
20 Jos hän syöksee hänen vihasta taikka paiskaa häntä väijymisessä, niin että hän kuolee,
Ka ngʼato obwono wadgi gi chunye kata odiro gimoro kuome kongʼeyo motho,
21 Taikka vihasta lyö häntä kädellänsä, niin että hän kuolee, niin pitää sen totisesti kuoleman, joka hänen löi; sillä hän on miehentappaja. Veren lähimmäinen lanko pitää tappaman hänen kohdatessansa häntä.
kata ka en gi mirima mi ogoye adhongʼ motho, to ngʼatno nonegi; nimar en janek. Owad gi ngʼat monegno noneg janekno koromo kode.
22 Mutta jos hän syöksee hänen tapaturmasta ilman vihata, taikka heittää jotakin hänen päällensä ilman väijymystä,
“‘To kaponi odhiro wadgi ma ok gimonrego kata kochiele gi gimoro kobothne
23 Taikka heittää häntä kivellä, josta kuolla taidetaan, ja ei sitä nähnyt, niin että hän kuolee, ja ei ole hänen vihamiehensä, ei myös hänelle mitäkään pahaa aikonut:
kata ka olwaro kidi manyalo nege kuome motho; to ne ok en jasike kendo noonge gi paro mar hinye,
24 Niin pitää kansan tuomitseman lyöjän ja verenkostajan välillä, näiden oikeutten jälkeen.
to oganda nokel thek e kind janekno kod owadgi ngʼat monegi kaluwore gi chik.
25 Ja kansan pitää vapahtaman miehentappajan verenkostajan käsistä, antaen hänen tulla vapaakaupunkiin jälleen, johon hän pakeni; ja siellä pitää hänen oleman ylimmäisen papin kuolemaan asti, joka pyhällä öljyllä voideltu on.
Oganda nyaka res janekno kuom owad gi ngʼat monegi mi gidwoke e dala mar tony mane oringo odhiye. Enodag kanyo nyaka chop jadolo mane owir gi mo maler tho.
26 Mutta jos miehentappaja rohkiasti menee vapaakaupunkinsa rajain ylitse, johon hän paennut on,
“‘To ka ngʼat monekono owuok oko mar dala mar tony mane odhiyoe,
27 Ja verenkostaja löytää hänen ulkona vapaakaupunkinsa rajoista, ja lyö hänen kuoliaaksi, niin ei pidä hänen sen vereen syypää oleman;
kendo owad gi ngʼat mane onegocha oyude oko mar dala mar tony, to onyalo nege ma ok obedo gi richo mar nek.
28 Sillä hänen piti vapaakaupungissansa oleman ylimmäisen papin kuolemaan asti ja ylimmäisen papin kuoleman jälkeen tuleman perintömaallensa jälleen.
Janek nyaka sik e dalane mar tony nyaka jadolo maduongʼ tho; to en mana bangʼ tho mar jadolo maduongʼno ema onyalo dok chamo mwandune.
29 Nämät pitää oleman teille ja teidän lapsillenne oikeuden säädyksi, kaikissa teidän asumasioissanne.
“‘Mago ema nobednu chike mosiko e tienge duto, kamoro amora ma unudagie.
30 Joka lyö jonkun kuoliaaksi, se miehentappaja pitää tapettaman todistajain suun jälkeen, ja yksi todistaja ei pidä sielua vastaan täysi todistus oleman kuolemaan.
“‘Ngʼato angʼata ma onego ngʼato nyaka negi kaka janek mana ka nitie joneno manyalo wacho ni notimore kamano. To onge ngʼama inyalo negi kuom wach janeno achiel kende.
31 Ja ei teidän pidä ottaman yhtäkään hintaa miehentappajan hengen edestä, joka itse pahuudesta on kuoleman matkaan saattanut; sillä hänen pitää totisesti kuoleman.
“‘Kik ikaw asoya kuom ngʼatno moneko, nikech owinjore gi tho. Nyaka ngʼatno negi.
32 Ja ei pidä teidän yhtäkään hintaa ottaman siltä, joka vapaakaupunkiinsa paennut oli, niin että hän tulis jälleen asumaan maalle ennen papin kuolemaa.
“‘Kik ikaw asoya kuom ngʼato angʼata moringo odhi e dala mar tony koparo ni inyalo weye mondo odog e lope owuon kapok jadolo maduongʼ otho.
33 Ja älkäät saastuttako maata, jossa te asutte; sillä se joka vereen vikapää on, hän saastuttaa maan, ja maa ei taida puhdistettaa verestä, joka siihen vuodatettu on, muutoin kuin sen veren kautta, joka sen vuodattanut on.
“‘Kik udwany piny mudakie. Chwero remo dwanyo piny, kendo pwodhruok ok nyal tim ne piny modwany kuom chwero remo, makmana kokadho kuom remb ngʼatno mane ochwero remo.
34 Älkäät te saastuttako maata, jossa te asutte, jossa myös minä asun; sillä minä olen Herra, joka asun Israelin lasten seassa.
Kik udwany piny mudakie gi remo kod kama adakie, nimar an, Jehova Nyasaye, adak e kind jo-Israel.’”