4 Mooseksen 35
1 Ja Herra puhui Mosekselle, Moabin kedoilla, läsnä Jordania Jerihon kohdalla, sanoen:
Jeriko vangpui maeto bang, Jordan vapui taengah kaom, Moab azawn ah Angraeng mah Mosi khaeah,
2 Käske Israelin lasten perimisestänsä antaa Leviläisille kaupungeita heidän asuaksensa, antakaat myös esikaupungit niiden ympärille Leviläisille,
Israel kaminawk mah toep o ih prae thungah Levi kaminawk ohhaih vangpui hoi a taengah kaom ahmuennawk boih to paek ah.
3 Että he asuisivat kaupungeissa, ja pitäisivät karjansa, tavaransa ja kaikkinaiset eläimensä esikaupungeissa.
Levi kaminawk loe to vangpuinawk thungah om o tih, vangpui taeng ih ahmuennawk loe maitaw, moinawk hoi a tawnh o ih hmuennawk suekhaih ahmuen ah om tih.
4 Esikaupunkein laveus, jotka teidän pitää antaman Leviläisille, pitää oleman tuhannen kyynärää kaupungin muurista ulos, kaikki ympärinsä.
Levi kaminawk han paek ih vangpui taeng ih ahmuennawk loe, vangpui sipae hoi dong sangto kawksak han oh.
5 Niin teidän pitää mittaaman ulkopuolelle kaupunkia idän puolelle kaksituhatta kyynärää, ja etelän puolelle kaksituhatta kyynärää, ja lännen puolelle kaksituhatta kyynärää, ja pohjan puolelle kaksituhatta kyynärää, että kaupunki keskellä olis: se pitää oleman heidän esikaupunkinsa.
Vangpui tasa bang hoi aluek, aloih, ni angyae hoi niduem bang to dong sang hnetto kakawk ah tah ah; vangpui loe a um ah om tih; vangpui taeng ih ahmuen loe to tiah om tih.
6 Ja niiden kaupunkein seassa, mitkä te annatte Leviläisille, pitää teidän antaman kuusi vapaakaupunkia, että se joka jonkun kuoliaaksi lyö, pakenis niihin. Vielä päälliseksi pitää teidän antaman heille kaksiviidettäkymmentä kaupunkia,
Levi kaminawk han paek ih vangpui taruktonawk loe, kami hum moeng naah abuephaih vangpui ah patoh hanah sah paeh; to vangpuinawk pacoengah kalah vangpui qui pali, hnetto doeh thap paeh.
7 Niin että kaikkiansa kaupungeita, jotka annatte Leviläisille, tulee kahdeksanviidettäkymmentä, esikaupunkeinensa.
Levinawk na paek han ih vangpuinawk loe qui pali, tazetto om tih; vangpui taeng ih ahmuennawk hoi nawnto paek ah.
8 Ja ne kaupungit, jotka te annatte Israelin lasten omaisuudesta, pitää heille annettaman enempi siltä, jolla paljo on, ja vähempi siltä, jolla vähempi on: itsekukin perimisensä jälkeen, joka hänelle jaettu on, pitää antaman Leviläisille kaupungeita.
To vangpuinawk loe Israel kaminawk mah toep ih ahmuen thung hoiah tapraek paeh; ahmuen kapop ah tawn kami khae hoiah kapop ah la ah loe, ahmuen zetta tawn kami khae hoiah zetta ah la ah; kami boih qawktoep ih ahmuennawk thung hoiah Levinawk hanah paek oh, tiah a naa.
9 Ja Herra puhui Mosekselle, sanoen:
To pacoengah Angraeng mah Mosi khaeah,
10 Puhu Israelin lapsille ja sano heille: tultuanne Jordanin ylitse Kanaanin maalle
Israel kaminawk khaeah hae tiah thui paeh; Kanaan prae ah caeh hanah Jordan vapui to nang kat o naah,
11 Pitää teidän valitseman teillenne kaupungeita, jotka teille vapaat kaupungit oleman pitää, joihin tappaja paetkaan, se kuin tapaturmasta jonkun kuoliaaksi lyö.
poek ai pui hoi kami hum moeng kami loe cawnh moe, abuep hanah vangpui to qoi ah.
12 Ja pitää senkaltaiset vapaakaupungit oleman teidän seassanne, verenkostajan tähden, ettei tappajan pidä kuoleman, siihenasti että hän koko seurakunnan oikeuden edessä on seisonut.
To vangpuinawk loe, poek ai pui hoi kami hum moeng kami, rangpui hma ah lokcaek han angdoe ai karoek to, lu la kami ih ban thung hoiah duek han ai ah, abuephaih vangpui ah om tih.
13 Ja ne kaupungit, jotka teidän antaman pitää, pitää oleman teille kuusi vapaakaupunkia.
To tiah na paek ih vangpui taruktonawk loe na buephaih vangpui ah om tih.
14 Kolme kaupunkia pitää teidän antaman tällä puolella Jordania, ja kolme Kanaanin maalla: ne pitää oleman vapauskaupungit.
Abuep haih hanah Jordan vapui hae bangah vangpui thumto, Kanaan prae ah vangpui thumto sah paeh.
15 Sekä Israelin lapsille, että muukalaisille ja huonekuntalaisille heidän seassansa, pitää ne kuusi kaupunkia oleman pakoa varten, että sinne pakenis kuka ikänä jonkun sielun tapaturmaisesti lyö.
Hae vangpui taruktonawk loe Israel kaminawk, angvinnawk hoi nihcae salakah kaom kaminawk abuephaih ah om tih; poek ai pui hoi kami hum moeng kami loe to vangpui thungah cawnh han oh.
16 Joka jonkun lyö rautaisella aseella, niin että hän kuolee, hän on miehentappaja: sen miestappajan pitää totisesti kuoleman.
Kami maeto mah sumboeng hoiah kami to bop maat nahaeloe, anih loe kami humkung ah oh; kami humkung loe paduek han oh.
17 Jos hän paiskaa jonkun kivellä, joka hänen kädessänsä on, josta kuolla taidetaan, ja se kuolee, niin hän on miehentappaja, ja pitää totisesti kuoleman.
Kami maeto hum hanah, thlung hoiah va maat nahaeloe, anih loe kami humkung ah oh; kami humkung loe, paduek han oh.
18 Jos hän lyö häntä jollakulla puuaseella, josta taidetaan kuolla, ja se kuolee, hän on miehentappaja, ja pitää totisesti kuoleman.
Kami maeto mah a ban ah sin ih thingboeng hoiah kami to bop maat nahaeloe, anih loe kami humkung ah oh; kami humkung loe paduek han oh.
19 Verenkostajan pitää itse tappaman miehentappajan: kohdatessansa häntä, pitää hänen sen kuolettaman.
Athii tho lu la kami mah kami hum kami to hum tih; anih to hnuk naah hum tih.
20 Jos hän syöksee hänen vihasta taikka paiskaa häntä väijymisessä, niin että hän kuolee,
Kami maeto loe hnukma pongah kami to a thunh maw, to tih ai boeh loe hum hanah angang moe, hmuen maeto hoiah a vah maat maw;
21 Taikka vihasta lyö häntä kädellänsä, niin että hän kuolee, niin pitää sen totisesti kuoleman, joka hänen löi; sillä hän on miehentappaja. Veren lähimmäinen lanko pitää tappaman hänen kohdatessansa häntä.
to tih ai boeh loe hnukma pongah ban hoiah a boh naah, kami to dueh ving nahaeloe, to tiah bop kami to paduek han oh.
22 Mutta jos hän syöksee hänen tapaturmasta ilman vihata, taikka heittää jotakin hänen päällensä ilman väijymystä,
Toe pacaenghaih om ai ah kami maeto mah poek ai pui hoiah nuih moeng maw, to tih ai boeh loe patoemhaih om ai ah hmuen maeto hoiah vah moeng maw,
23 Taikka heittää häntä kivellä, josta kuolla taidetaan, ja ei sitä nähnyt, niin että hän kuolee, ja ei ole hänen vihamiehensä, ei myös hänelle mitäkään pahaa aikonut:
to tih ai boeh loe anih hoi misa ah om ai, hnukmahaih doeh om ai; to kami to hnu ai pongah thlung hoiah va maat moeng nahaeloe, anih hoi misa ah om ai, hum han pacaenghaih doeh om ai pongah,
24 Niin pitää kansan tuomitseman lyöjän ja verenkostajan välillä, näiden oikeutten jälkeen.
hae lokcaekhaih daan baktih toengah, athii tho lu la kami hoi kadueh kami salakah rangpui mah lokcaek tih;
25 Ja kansan pitää vapahtaman miehentappajan verenkostajan käsistä, antaen hänen tulla vapaakaupunkiin jälleen, johon hän pakeni; ja siellä pitää hänen oleman ylimmäisen papin kuolemaan asti, joka pyhällä öljyllä voideltu on.
rangpui mah poek ai pui hoiah kami hum moeng kami to athii tho lu la kami ih ban thung hoiah la ueloe, cawnh moe abuep han koi vangpui thungah caehsak tih; anih loe to ahmuen ah kaciim situi hoi bawh ih kalen koek qaima dueh ai karoek to om tih.
26 Mutta jos miehentappaja rohkiasti menee vapaakaupunkinsa rajain ylitse, johon hän paennut on,
Toe kami hum kami loe abuephaih vangpui tasa bangah tacawt pongah,
27 Ja verenkostaja löytää hänen ulkona vapaakaupunkinsa rajoista, ja lyö hänen kuoliaaksi, niin ei pidä hänen sen vereen syypää oleman;
athii tho lu la kami mah anih to tasa bangah hnuk naah hum nahaeloe, kami hum pongah zaehaih tawn mak ai;
28 Sillä hänen piti vapaakaupungissansa oleman ylimmäisen papin kuolemaan asti ja ylimmäisen papin kuoleman jälkeen tuleman perintömaallensa jälleen.
kami hum kami loe kalen koek qaima dueh ai karoek to abuephaih vangpui thungah om tih; kalen koek qaima duek pacoengah ni a ohhaih ahmuen ah amlaem let thai vop tih.
29 Nämät pitää oleman teille ja teidän lapsillenne oikeuden säädyksi, kaikissa teidän asumasioissanne.
Hae loe na ohhaih ahmuen kruekah na caa nawktanawk dung khoek to na pazui o han ih lokcaekhaih daan ah om tih.
30 Joka lyö jonkun kuoliaaksi, se miehentappaja pitää tapettaman todistajain suun jälkeen, ja yksi todistaja ei pidä sielua vastaan täysi todistus oleman kuolemaan.
Kami hum kami loe, kami hum tiah hnukung mah thuih ih lok baktih toengah, anih to paduek han oh; toe hnukung maeto khue om nahaeloe anih to paduek han om ai.
31 Ja ei teidän pidä ottaman yhtäkään hintaa miehentappajan hengen edestä, joka itse pahuudesta on kuoleman matkaan saattanut; sillä hänen pitää totisesti kuoleman.
Duek han kaom kami akranghaih phoisa to talawk hmah; anih loe paduek han roe oh.
32 Ja ei pidä teidän yhtäkään hintaa ottaman siltä, joka vapaakaupunkiinsa paennut oli, niin että hän tulis jälleen asumaan maalle ennen papin kuolemaa.
Kalen koek qaima dueh ai naah, abuephaih vangpui thungah cawn kami mah a ohhaih prae thungah oh thai hanah, paek ih akranghaih phoisa to talawk han om ai.
33 Ja älkäät saastuttako maata, jossa te asutte; sillä se joka vereen vikapää on, hän saastuttaa maan, ja maa ei taida puhdistettaa verestä, joka siihen vuodatettu on, muutoin kuin sen veren kautta, joka sen vuodattanut on.
Na ohhaih prae to amhnongsak hmah; athii longhaih mah prae to amhnongsak boeh; athii palong kami maeto ih athii longhaih om ai ah loe, angbawnhaih hoiah prae thungah kalong athii to ciimsak thai mak ai.
34 Älkäät te saastuttako maata, jossa te asutte, jossa myös minä asun; sillä minä olen Herra, joka asun Israelin lasten seassa.
Kai, Angraeng loe Israel kaminawk salakah ka oh pongah, na oh o haih prae hoi Ka ohhaih prae to amhnong o sak hmah, tiah a naa.
