4 Mooseksen 34

1 Ja Herra puhui Mosekselle, sanoen:

Och Herren talade med Mose, och sade:

2 Käske Israelin lapsille, ja sano heille: kuin te tulette Kanaanin maalle, niin pitää se maa oleman se, joka teille perimiseksi lankee, Kanaanin maa rajainsa jälkeen.

Bjud Israels barnom, och säg till dem: När I uti Canaans land kommen, så skall det landet, som eder till arfvedel faller i Canaans lande, hafva sin landamär.

3 Etelän puoli pitää rupeeman Sinin korvesta Edomin tyköä, niin että teidän rajanne etelään päin pitää käymän Suolaisen meren äärestä, joka itään päin on.

Den sidan söderut skall begynna af den öknene Zin vid Edom, så att edart landamäre söderut skall vara ifrån ändanom af salthafvet, det österut ligger;

4 Ja se raja pitää teille käymän ympäri etelästä Akrabimin palttaa myöten ja menemän Siniin, niin että sen uloskäyminen eteläpuolelta on KadesBarneaan päin, että se ulottuu Hatsar Adariin, ja menee Asmoniin.

Och att det landamäret skall sträcka sig ifrå sunnan uppåt intill Akrabbim, och gå igenom Zinna; och dess ända ifrå sunnan intill KadesBarnea, och räcka intill den byn Addar, och gå igenom Azmon;

5 Sitte pitää rajan menemän ympäri Asmonista Egyptin virtaan asti, niin että sen loppu on meressä.

Och skall sträcka sig ifrån Azmon allt intill Egypti bäck; och dess ände vare i hafvena.

6 Mutta raja länteen päin pitää oleman teille suuri meri: se pitää oleman teidän maanne ääri länteen päin.

Men det landamäret vesterut skall vara detta, nämliga det stora hafvet; det skall vara edart landamäre vesterut.

7 Ja tämä pitää raja pohjaa päin oleman: teidän pitää määräämän sen suuresta merestä hamaan Horin vuoreen asti,

Det landamäret norrut skall vara detta: I skolen mäta ifrå stora hafvet allt intill berget Hor;

8 Ja Horin vuoresta määräämän siihenasti että Hamatiin tullaan, niin että rajan loppu on Zedassa.

Och ifrå berget Hor mäta intilldess man kommer till Hamath; så att dess utgång skall vara det landamäret Zedada;

9 Ja raja menköön Ziphroniin ja sen loppu olkoon HatsarEnanissa. Se olkoon rajanne pohjoista päin.

Och samma landamärens ände inåt Ziphron, och dess ände vare vid den byn Enan; det skall vara edart landamäre norrut;

10 Ja pitää myös määräämän rajanne itään päin, Enanista niin Sephamiin.

Och skolen mäta eder landamäret österut, ifrå den byn Enan intill Sepham.

11 Ja raja menkään alas Sephamista Riblaan, Ainin itäpuolella; sitte juoskaan alaspäin, ja menkään Kinneretin meren sivutse idän puolella,

Och det landamäret gånge nederåt ifrå Sepham intill Ribla, till Ain östanefter; sedan gånge nederåt, och drage sig uppmed sidone af hafvet Cinnereth österut;

12 Ja tulkaan raja alas Jordaniin päin ja sen loppu olkoon Suolainen meri. Sen pitää oleman teidän maanne, rajoinensa joka taholta.

Och komme neder åt Jordan, så att dess ände blifver salthafvet; det skall vara edart land med sin landamäre allt omkring.

13 Ja Moses käski Israelin lapsille ja sanoi: tämä on maa, jonka teidän pitää jakaman keskenänne arvalla, jonka Herra käski antaa niille yhdeksälle sukukunnalle, ja sille puolelle sukukunnalle;

Och Mose böd Israels barnom, och sade: Detta är landet, som I skolen skifta emellan eder med lott, hvilket Herren budit hafver att gifva de nio slägter, och den halfva slägtene.

14 Sillä Rubenin lasten sukukunta, heidän isäinsä huoneen jälkeen, ja Gadin lasten sukukunta heidän isäinsä huoneen jälkeen, ja puoli Manassen sukukuntaa ovat jo ottaneet osansa.

Ty Rubens barnas slägte efter deras fäders hus, och Gads barnas slägte efter deras fäders hus, och den halfva slägten Manasse, hafva allaredo tagit sin del.

15 Niin ovat ne kaksi sukukuntaa, ja se puoli sukukuntaa saaneet perintöosansa tällä puolella Jordania, Jerihon kohdalle itää päin.

Så hafva de två slägterna, och den halfva slägten, sin arfvedel på desso sidone Jordan in mot Jericho österut.

16 Ja Herra puhui Mosekselle, sanoen:

Och Herren talade med Mose, och sade:

17 Nämät ovat miesten nimet, joiden pitää jakaman maan teille: pappi Eleatsar ja Josua Nunin poika.

Desse äro namnen af männerna, som landet skola skifta emellan eder: Presten Eleazar, och Josua, Nuns son.

18 Siihen pitää myös teidän ottaman yhden päämiehen jokaisesta sukukunnasta, maata jakamaan.

Dertill skolen I taga Förstan af hvarjo slägtene, till att utskifta landet.

19 Ja nämät ovat miesten nimet: Juudan sukukunnasta, Kaleb Jephunnen poika;

Och desse äro männernas namn: Caleb, Jephunne son, af Juda slägte.

20 Simeonin lasten sukukunnasta, Semuel Ammihudin poika;

Semuel, Ammihuds son, af Simeons slägte.

21 BenJaminin sukukunnasta, Elidad Kislonin poika;

Elidad, Chislons son, af BenJamins slägte.

22 Danin lasten sukukunnan päämies, Bukki Joglin poika;

Bucki, Jogli son, Försten för Dans barnas slägte.

23 Josephin lapsista, Manassen sukukunnan päämies, Haniel Ephodin poika;

Hanniel, Ephods son, Försten för Manasse barnas slägte, af Josephs barnom.

24 Ephraimin lasten sukukunnan päämies, Kemuel Siphtanin poika;

Kemuel, Siphtans son, Försten för Ephraims barnas slägte.

25 Sebulonin lasten sukukunnan päämies, Elitsaphan Parnakin poika;

Elizaphan, Parnachs son, Försten för Sebulons barnas slägte.

26 Isaskarin lasten sukukunnan päämies, Patiel Assan poika;

Palthiel, Assans son, Försten för Isaschars barnas slägte.

27 Asserin lasten sukukunnan päämies, Ahihud Selomin poika;

Ahihud, Selomi son, Försten för Assers barnas slägte.

28 Naphtalin lasten sukukunnan päämies, Pedahel Ammihudin poika.

Pedahel, Ammihuds son, Försten för Naphthali barnas slägte.

29 Nämät ovat ne jotka Herra käskenyt on Israelin lasten perintöosaa jakamaan Kanaanin maalla.

Desse äro de som Herren budit hafver, att de skulle utskifta Israels barnom arfvet i Canaans land.