4 Mooseksen 31
1 Ja Herra puhui Mosekselle, sanoen:
Angraeng mah Mosi khaeah,
2 Kosta täydellisesti Midianilaisille Israelin lasten puolesta, sitte kootaan sinä kansas tykö.
Israel kaminawk nuiah sak ih zaehaih baktih toengah, Midian kaminawk khaeah sah pathok ah; to pacoengah loe nangmah ih kaminawk khaeah la tih boeh, tiah a naa.
3 Niin Moses puhui kansalle sanoen: hankitkaat teistänne miehet sotaan Midianilaisia vastaan, että he kostaisivat Midianilaisia, Herran puolesta.
To pongah Mosi mah kaminawk khaeah, Midian kaminawk nuiah Angraeng ih lu to lak moe, Midian kaminawk to tuk hanah, nangcae thung ih thoemto kaminawk maiphaw maica hoi amthoep oh.
4 Jokaisesta sukukunnasta pitää teidän lähettämän tuhannen sotaan, kaikista Israelin sukukunnista.
Israel acaeng thung hoi acaeng maeto mah kami sang to misatuk hanah patoeh oh, tiah a naa.
5 Niin otettiin Israelin sukukunnista joka sukukunnasta tuhannen, niin että he varustivat sotaan kaksitoistakymmentä tuhatta.
To pongah Israel acaeng maeto boih thung hoiah patoeh ih kami sang hatlai hnetto loe misatuk hanah angthawk o.
6 Ja Moses lähetti heidät sotaan, tuhannen jokaisesta sukukunnasta, ynnä Pinehaan papin Eleatsarin pojan kanssa, ja pyhät aseet, ja myös ilotorvet hänen kädessänsä.
Mosi mah to kaminawk to misatuk hanah acaeng maeto thung hoiah kami sangto patoeh; nihcae hoi nawnto mongkah ueng Eleazar capa qaima Phinehas to hmuenciim thung ih maiphaw maicanawk hoiah nawnto patoeh.
7 Ja he sotivat Midianilaisia vastaan, niinkuin Herra oli Mosekselle käskenyt, ja löivät kuoliaaksi kaiken miehenpuolen.
Angraeng mah Mosi khaeah thuih ih lok baktih toengah, nihcae mah Midian kaminawk to tuk o moe, nongpanawk to hum o boih.
8 Niin tappoivat he myös Midianilaisten kuninkaat heidän lyötyjensä päälle; Evin, Rekemin, Zurin, Hurin ja Reban, ne viisi Midianilaisten kuningasta; Bileamin Beorin pojan löivät he myös miekalla.
A hum o ih kaminawk thungah Evi, Rekem, Zur, Hur hoi Reba, Midian siangpahrang pangato athum o; nihcae mah Beor capa Balaam doeh sumsen hoiah hum o.
9 Mutta Israelin lapset ottivat vangiksi Midianilaisten vaimot ja heidän lapsensa, ja kaikki heidän eläimensä ja kaikki heidän kalunsa ja kaiken heidän hyvyytensä ryöstivät he.
Israel kaminawk mah Midian nongpatanawk hoi nawktanawk, nihcae ih hmuenmaenawk, maitawnawk hoi tuunawk to lomh pae o boih.
10 Ja kaikki heidän kaupunkinsa ja asumisensa ja kaikki heidän linnansa he polttivat.
Midian kaminawk ohhaih vangpuinawk to hmai hoiah thlaek pae o boih; a ohhaih kahoih imnawk doeh thlaek pae o boih.
11 Ja ottivat kaiken saaliin ja kaikki mikä otettava oli, sekä ihmiset että eläimet,
A naeh o ih kaminawk, a lak o ih hmuennawk hoi pacah ih moinawk doeh lak pae o boih.
12 Ja veivät ne Moseksen ja papin Eleatsarin eteen, ja kaiken Israelin lasten seurakunnan eteen; vangit ja otetut eläimet, ja saaliin, leiriin Moabin kedolle, joka on Jordanin tykönä Jerihon kohdalla.
Misong ah naeh o ih kaminawk hoi a lak pae o ih hmuennawk boih loe, Moab azawn ih Jordan vapui taeng, Jeriko vangpui zaeh ah kaom, Mosi, qaima Eleazar hoi Israel kaminawk khaeah a sinh pae o.
13 Ja Moses ja pappi Eleatsar ja kaikki seurakunnan päämiehet menivät heitä vastaan, ulos leiristä.
Mosi, qaima Eleazar hoi acaeng zaehoikung boih loe, nihcae tongh hanah ataihaih ahmuen tasa bangah caeh o.
14 Ja Moses vihastui sodan päämiesten päälle, jotka olivat päämiehet tuhannen ja sadan päällä, kuin siitä sodan joukosta tulivat.
To naah Mosi loe misatukhaih ahmuen hoiah amlaem misatuh angraengnawk, kami sangto ukkungnawk hoi kami cumvaito ukkungnawk nuiah palungphui.
15 Ja Moses sanoi heille: ettekö te ole kaikki vaimot jättäneet elämään?
Mosi mah nihcae khaeah, Nongpatanawk na pathlungh o boih maw? tiah a dueng.
16 Katso, eikö ne Bileamin neuvosta kääntäneet Israelin lapsia syntiä tekemään Herraa vastaan Peorin asiassa, ja rangaistus tuli Herran kansan päälle.
Khenah, hae nongpatanawk loe Balaam ih lok to tahngaih o moe, Peor kawng pongah Israel kaminawk to Angraeng khae hoi loklam amkhraengs o sak boeh; to pongah Angraeng ih kaminawk salakah kasae nathaih to oh.
17 Niin lyökäät nyt kuoliaaksi kaikki miehenpuoli lasten seassa, ja kaikki vaimot, jotka miehen tunteneet ja miehen kanssa maanneet ovat, lyökäät myös kuoliaaksi.
Vaihi nawktanawk salak ih nongpa to hum o boih ah; nongpa hoi nawnto iip nongpatanawk doeh hum o boih ah.
18 Mutta lapsista kaikki vaimonpuoli, jotka ei ole miestä tunteneet eikä maanneet miehen tykönä, sallikaat elää teidän edessänne.
Toe nongpa panoek vai ai tanglanawk loe nangmacae han suem oh.
19 Ja pysykäät ulkona leiristä seitsemän päivää kaikki, jokainen, joka hengen tappanut on eli tapettuun sattunut, että te puhdistatte teitänne kolmantena ja seitsemäntenä päivänä, ynnä niiden kanssa, jotka te vangiksi otitte.
Nangcae thungah mi kawbaktih doeh kami hum kami, to tih ai boeh loe hum ih kami qok sui kami to ataihaih im tasa bangah ni sarihto thung suem oh; ni thumto hoi ni sarihto naah nangmacae hoi na naeh o ih kaminawk boih ciimcaihaih to sah oh.
20 Ja kaikki vaatteet, ja kaikki nahkakalut, ja kaikki, mitkä vuohen karvoista tehdyt ovat, ja kaikki puuastiat pitää teidän puhdistaman.
Nangmacae ih khukbuen, moihin hoi sak ih hmuennawk, maeh mui, thing hoi sak ih hmuennawk to ciimcai o sak ah, tiah a naa.
21 Ja pappi Eleatsar sanoi sotajoukolle, jotka sodassa olleet olivat: tämä on lain sääty, jonka Herra on käskenyt Mosekselle:
To pacoengah qaima Eleazar mah misatuk han kacaeh misatuh kaminawk khaeah, Angraeng mah Mosi khaeah paek ih atawk loe hae tiah oh;
22 Ainoastansa kullan, hopian, vasken, raudan, tinan ja lyijyn,
sui, sum kanglung, sum kamling, sum, camphaeh ngan hoiah kimah,
23 Ja kaikki mikä tulen kärsii, pitää teidän tulessa käyttämän, ja ne ovat puhtaat; kuitenkin pitää ne puhdistusvedellä puhtaaksi tehtämän. Mutta kaikki se, mikä ei tulta kärsi, pitää teidän vedessä käyttämän.
hmai kakaang thaih hmuennawk boih loe hmai hoiah qoeng ah, to tiah nahaeloe ciim tih; ciimsakhaih tui hoiah doeh pasae oh; hmai khaan thai ai hmuennawk loe tui hoiah pasae oh.
24 Ja teidän pitää pesemän vaatteenne seitsemäntenä päivänä, niin te tulette puhtaaksi, sitte teidän pitää tuleman leiriin.
Ni sarihto naah khukbuennawk to pasuk oh, to tiah nahaeloe na ciim o tih; to pacoengah loe ataihaih imthung ah nang zo o thai tih boeh, tiah a naa.
25 Ja Herra puhui Mosekselle, sanoen:
Angraeng mah Mosi khaeah,
26 Lue vangittuin saalis sekä ihmiset että eläimet: sinä ja pappi Eleatsar, ja ylimmäiset kansan isät.
kaminawk mah lak o ih hmuenmaenawk to nangmah hoi qaima Eleazar hoi acaeng zaehoikung mah la oh loe,
27 Ja anna puoli saalista niille, jotka sotaan menivät ja sotineet ovat, ja toinen puoli kaikelle kansalle.
to hmuennawk to ahmuen hnetto ah tapraek ah; misatuk han caeh misatuh kaminawk hoi amkhueng kaminawk han tapraek paeh.
28 Ja sinun pitää ylentämän Herralle sotamiehiltä, jotka sodassa olivat, aina viidestäsadasta yhden sielun, ihmisistä, eläimistä, aaseista ja lampaista.
Misatuk han kacaeh misatuh kaminawk loe kami doeh, maitaw doeh, laa hrang doeh, tuu doeh, cumvai pangato thungah maeto, Angraeng khaeah paek han oh;
29 Siitä puolesta osasta, joka heille tuli, pitää sinun ottaman ja antaman papille Eleatsarille, ylennykseksi Herralle.
nihcae mah hak ih tamut ahap to la ah loe, Angraeng taham to qaima Eleazar khaeah paek ah.
30 Vaan siitä puolesta, joka Israelin lapsille tuli, pitää sinun aina viidestäkymmenestä ottaman yhden niistä otetuista, ihmisistä, karjasta, aaseista ja lampaista, ja kaikista eläimistä, ja sinun pitää ne antaman Leviläisille, jotka vartioitsevat Herran majaa.
Israel acaeng ahap khae hoiah, kami doeh, maitaw doeh, laa hrang doeh, tuu doeh, maeh doeh, kalah moinawk doeh, qui pangato thungah maeto la ah loe, to hmuennawk to Angraeng ih kahni im khenzawnkung Levinawk khaeah paek ah, tiah a naa.
31 Ja Moses ja pappi Eleatsar tekivät niinkuin Herra oli käskenyt Mosekselle.
To pongah Angraeng mah Mosi khaeah thuih ih lok baktih toengah, Mosi hoi qaima Eleazar mah sak hoi.
32 Ja se saalisluku mikä jäänyt oli siitä minkä sotaväki ryöstänyt oli, oli kuusisataa tuhatta, ja viisikahdeksattakymmentä tuhatta lammasta.
Misatuh kaminawk mah lak o ih kanghmat tuunawk loe sang cumvai taruk, sang qui sarih, sang pangato oh.
33 Kaksikahdeksattakymmentä tuhatta nautaa,
Maitaw sing sarih, sang hnetto,
34 Yksiseitsemättäkymmentä tuhatta aasia,
laa hrang sing taruk, sangto,
35 Vaimoväkeä, jotka ei olleet miehen kanssa maanneet, oli kaksineljättäkymmentä tuhatta sielua.
nongpa hoi iip vai ai nongpata sing thum, sang hnetto oh o.
36 Ja se puoli, joka heille tuli, jotka sodassa olleet olivat, oli lukuansa kolmesataa tuhatta, seitsemänneljättäkymmentä tuhatta ja viisisataa lammasta.
Misatuk naah kacaeh kaminawk ih taham ahap loe, tuu sing qui thum, sing thum, sang sarih, cumvai pangato,
37 Siitä tuli Herralle kuusisataa ja viisikahdeksattakymmentä lammasta,
Angraeng khaeah tathlang han ih hmuen loe cumvai taruk, qui sarih, pangato oh.
38 Niin myös kuusineljättäkymmentä tuhatta nautaa, ja siitä Herralle kaksikahdeksattakymmentä,
Maitaw sing thum, sang tarukto oh; to thung hoiah qui sarih, hnetto loe Angraeng khaeah paek han ih taham ah oh.
39 Niin myös kolmekymmentä tuhatta ja viisisataa aasia, ja siitä tuli Herralle yksiseitsemättäkymmentä,
Laa hrang sing thum, cumvai pangato oh; to thung hoiah Angraeng ih taham loe qui taruk, maeto;
40 Niin myös ihmisten sieluja kuusitoistakymmentä tuhatta, ja niistä tuli Herralle kaksineljättäkymmentä sielua.
kami loe singto pacoeng, sang tarukto oh; to thung hoiah Angraeng ih taham loe qui thum, hnetto.
41 Ja Moses antoi Herran ylennysuhrin osan papille Eleatsarille, niinkuin Herra oli hänelle käskenyt.
Angraeng mah Mosi khaeah thuih ih lok baktih toengah, Mosi mah Angraeng ih taham to qaima Eleazar khaeah paek.
42 Mutta toisesta puolesta, jonka Moses Israelin lapsille jakanut oli sotamiehiltä,
Mosi mah misatuh kaminawk khae hoiah lak moe, Israel kaminawk mah hak han koi ahap,
43 Se puoli, mikä kansalle tuli, oli kolmesataa tuhatta, seitsemänneljättäkymmentä tuhatta ja viisisataa lammasta,
rangpuinawk mah hak han koi ahap loe, tuu sang cumvai thum, sing thum, sang sarih, cumvai pangato;
44 Kuusineljättäkymmentä tuhatta nautaa,
maitaw sing thum, sang tarukto,
45 Kolmekymmentä tuhatta ja viisisataa aasia,
laa hrang sing thum, cumvai pangato hoi,
46 Ja kuusitoistakymmentä tuhatta ihmisten sielua.
kami singto pacoeng, sang tarukto oh.
47 Ja Moses otti siitä puolesta osasta, joka Israelin lasten oli, aina yhden viidestäkymmenestä, sekä ihmisistä että eläimistä, ja antoi sen Leviläisille, jotka vartioitsivat Herran majaa, niinkuin Herra oli Mosekselle käskenyt.
Angraeng mah thuih ih lok baktih toengah, Israel rangpui mah hak han koi taham ahap thung hoiah, Mosi mah kami maw, moi maw qui pangato thungah maeto lak moe, Angraeng ih kahni im khenzawnkung Levi kaminawk khaeah paek.
48 Ja ne, jotka asetetut olivat sotaväestä tuhanten päälle, tuhanten ja satain päämiehet, ne menivät Moseksen tykö,
To pacoengah misatuh sangto ukkungnawk hoi misatuh cumvaito ukkungnawk Mosi khaeah caeh o moe,
49 Ja he sanoivat hänelle: sinun palvelias ovat lukeneet sotajoukon, jotka meidän allamme olivat, ja ei siitä yhtäkään puutu.
anih khaeah, Na tammanawk mah misatuh kaminawk thung ih kami ka kroek o naah, maeto doeh anghmaa ai.
50 Ja me tuomme Herralle lahjoja, senjälkeen kuin kukin löytänyt on, kultaisia kaluja, käsirenkaita, rannerenkaita, sormuksia, korvarenkaita, seppeleitä, että meidän sielumme sovitettaisiin Herran edessä.
To pongah Angraeng khaeah paek hanah sui hoiah sak ih hmuennawk, bungmunawk, ban lakoknawk, bantuetnawk, naa tangkraengnawk, hnah ah bangh koi hmuennawk to Angraeng hmaa ah angbawnhaih ah sak han ih kang sin o, tiah a naa o.
51 Niin Moses ja pappi Eleatsar ottivat heiltä kullan kaikkinaisissa kappaleissa.
Mosi hoi qaima Eleazar mah nihcae ih suinawk to talawk pae hoi; ban tok sah kop kaminawk mah sak ih suinawk to talawk pae hoi.
52 Ja kaikki ylennysuhrin kulta, jonka he Herralle uhrasivat, oli kuusitoistakymmentä tuhatta seitsemänsataa ja viisikymmentä sikliä, tuhanten ja satain päämiehiltä;
Mosi hoi qaima Eleazar mah misatuh kami sangto ukkungnawk hoi misatuh kami cumvaito ukkungnawk khae hoiah talawk ih Angraeng ih taham suinawk loe sangqum ah shekel sang hatlai taruk, cumvai sarih, qui pangato oh.
53 Sillä sotaväki oli ryövännyt itsekukin edestänsä,
Misatuh kami maeto mah angmah hanah hmuen maeto lak o boih.
54 Ja Moses ja pappi Eleatsar ottivat kullan tuhanten ja satain päämiehiltä, ja he veivät sen seurakunnan majaan, Israelin lapsille muistoksi Herran eteen.
Mosi hoi qaima Eleazar mah misatuh kami sangto hoi misatuh kami cumvaito ukkungnawk khae hoiah talawk hoi ih suinawk to Israel kaminawk mah panoek poe hanah amkhuenghaih kahni im ah Angraeng hmaa ah a sin hoi.
