4 Mooseksen 27
1 Niin tulivat edes Zelophkadin tyttäret, Hephrin pojan, Gileadin pojan, Makirin pojan, Manassen pojan, Manassen Josephin pojan suvusta, ja nämät olivat hänen tytärtensä nimet: Makla, Noa, Hogla, Milka ja Tirtsa.
Joseph chate Manasseh chilhah ho Zelophat chateho Hepher chate Gilead chateho, Makhir chate chule achanu teuho min hou jouse chu mahlah, Noah, Hoglah, Milcah chule Tirzah ahiuve amaho jouse ahung khomsoh keiyun ahi.
2 Ja he astuivat Moseksen ja papin Eleatsarin, ja päämiesten, ja kaiken kansan eteen, seurakunnan majan ovelle, ja sanoivat:
Chuin amaho chu Mose masang, Eleazer thempu masang, chuleh Japi lamkai ho masanga houbuh leitol ah ading un ahi.
3 Meidän isämme kuoli korvessa, eikä hän ollut siinä joukossa, jotka metelin nostivat Herraa vastaan Koran kapinassa, mutta on synnissänsä kuollut: ja ei ollut hänellä poikia.
Kapu teuchu gamthip lah a ahinkhou ana beitan, Korah mite lah a khat pen chu ana hi pon amachu mi holah a Pathen lungdei lou bol ho khat chu ahin amavang ama chonset jal'a ahinkho beija ahitai chule chapa neilou ahiye.
4 Miksi meidän isämme nimen pitää tuleman suvustansa pois, sentähden ettei hänellä ollut yhtään poikaa? antakaat meille osa isämme veljein seassa.
Epijeh a kapateu min chu aphung sung uva kon mang jeng ding ham chapa aneilou jeh mei a? Chanvou neilegou ka insung mite dang ho a tabong neipiu vin ati.
5 Ja Moses tuotti heidän asiansa Herran eteen.
Hichun Mose’n amaho thule la boina chu Pathen masanga apolut tan ahi.
6 Ja Herra puhui Mosekselle, sanoen:
Chuin PakaiyinMose hitin ahin donbut in ahi.
7 Zelophkadin tyttäret ovat oikein puhuneet: sinun pitää kaiketi antaman perintöosan heille heidän isänsä veljein seassa, ja saattaman heidän isänsä perimisen heille.
Zelophehad chanute kiphin ahi ding mong tah ahiye. Mose nangman amaho neile gou apaho sopite ho lah a ding’a hin napeh tei angaiye chule apate ho chan vou ding u chu na peh teidiu ahi, ati.
8 Ja puhu Israelin lapsille, sanoen: jos joku kuolee ilman pojata, niin teidän pitää antaman hänen perimisensä hänen tyttärellensä.
Israel mite chu sei pih tan, pasal khat chu ahinkho abeiya chule chapa neilouva aum tah a ahile anei le agou jouse chu achanute chang ding ahi.
9 Jollei hänellä ole tytärtä, niin teidän pitää sen perimisen hänen veljillensä antaman.
Amapa chun chanu anei tah hih le anei le agou hou chu asopite na peh ding ahi tai.
10 Ja jollei hänellä ole veljiä; niin teidän pitää sen antaman hänen sedillensä.
Israel mikhat chu athi tah a sopi aneitah lou leh achan vou aneile agou chu apa sopite ho napeh ding ahiye.
11 Jollei hänellä ole setiä, niin teidän pitää sen antaman hänen lähimmäiselle sukulaisellensa, joka hänen lähimmäinen lankonsa on hänen suvustansa, että hän sen omistaa. Tämä pitää oleman Israelin lapsille sääty ja oikeus, niinkuin Herra on Mosekselle käskenyt.
Israel mipa chu apateho asopiteho aum tah louleh aphung sunga akinai pipen chu napeh ding ahi.
12 Ja Herra sanoi Mosekselle: astu ylös tälle Abarimin vuorelle, ja katsele sitä maata, jonka minä Israelin lapsille annan.
Nikhat Pathen in Mose komah asei in, “Nisolam vadung kom a molchung khat pen ah kel tou inlang chule keiman Israel te kapeh nading gamsung khu gah vetem in ati.
13 Ja kuin sen nähnyt olet, niin sinäkin kootaan kansas tykö, niinkuin sinun veljes Aaron koottu on.
Nangma in natahsa tah a namu teng nangma jong nasoopipa Aaron bonga nathi ding ahitai,
14 Sillä te olitte minun sanalleni kovakorvaiset Sinin korvessa kansan toruessa, kuin teidän piti minua pyhittämän veden kautta heidän edessänsä. Se on se riitavesi Kadeksessa, Sinin korvessa.
Ajeh chu mipite ho gamthip lah Zin’a akiphin laitah un keiman kathendol amaho kom a twichungah phongjel lhonin kati chu nangnin keima doumah joh in nachon lhon tan ahi. (Hichehi Kadesh kiti Zin gammang a Meribah twi chu ahi).
15 Ja Moses puhui Herralle, sanoen:
Chuin Mose’n Pakai henga hiti hin aseijin ahi.
16 Herra, kaiken lihan henkein Jumala asettakaan miehen kansan päälle,
Pakaiyin vannoiya lhangho jouse mi jouse pasal jouse chunga vaihom ding lheng doh tahen, ati.
17 Joka heidän edessänsä kävis ulos ja sisälle, ja veis heitä ulos ja sisälle, ettei Herran kansa olisi niinkuin lampaat ilman paimenta.
Amaho lah a konna hungpot doh ding amaho lah a gamsung lutthei hiding koitabang amaho lah a konna hin puidoh theiya hin nung lhunsah kit thei hiding Pathen mipi te, hijeh achu kelngoi aching umlou bang nga a umlou nadiu ahi.
18 Ja Herra sanoi Mosekselle: ota Josua Nunin poika sinun tykös, joka on mies, jossa henki on, ja pane sinun kätes hänen päällensä,
Chu in PakaiyinMose aki houlimpi tan Joshua kiti Nun chapa lhagao neisa pahi nangman heng a kou inlang achungah nakhut ngam in atie.
19 Ja aseta hänet papin Eleatsarin ja kaiken kansan eteen, ja käske hänelle heidän silmäinsä edessä.
Eleazer thempu pa leh mipi jouse masangah dinsah inlang chuleh mipi jouse het in amachu mipite puihoi din thupeh nei in.
20 Ja pane sinun kunniastas hänen päällensä, että kaikki kansa Israelin lapsista olisivat hänelle kuuliaiset.
Chule Joshua chu nangman thanei nachu napeh ding hiche jeh achu Israel mipi te lah a thuneina anei thei nading ahi.
21 Ja hänen pitää papin Eleatsarin eteen astuman, hänen pitää kysymän neuvoa hänen edestänsä valkeuden säädyllä Herran edessä, ja hänen suunsa jälkeen pitää hänen käymän ulos ja sisälle, sekä hänen että Israelin lasten hänen kanssansa, ja koko seurakunnan.
Eleazer thempu pa masang a ding ding chule Pathen lam gel doh jing a aum na laiya Urim thutanna umna ahin, amapa thupeh dungjuiya potdoh diu chule amapa thuneina a hung sung lha diu Joshua le Israel mipi jouse umkhom diu ahi.
22 Ja Moses teki niinkuin Herra hänelle käski, ja otti Josuan ja asetti hänen papin Eleatsarin ja koko seurakunnan eteen,
Hichun Mose’n jong Pathen thupeh dungjui in abollin hichun Mose’n Joshua chu Eleazer thempu pa masang leh Israel mipite masangah adinsah tan ahi.
23 Ja laski kätensä hänen päällensä, ja käski hänelle, niinkuin Herra oli Mosekselle puhunut.
Chule Mose’n akhut chu Joshua chunga angam in phatthei abohtan Pathen nin aphatsah a thu apeh bangtah in aboltan ahi.
