4 Mooseksen 22
1 Sitte menivät Israelin lapset sieltä, ja sioittivat heitänsä Moabin kedoille, toiselle puolelle Jordania, Jerihon kohdalla.
HELE aku la na mamo a Iseraela, a hoomoana iho la ma na papu o Moaba, ma keia aoao o Ioredane e ku pono ana i Ieriko.
2 Ja koska Balak Zipporin poika näki kaikki, mitä Israel teki Amorilaisille,
A ike aku la o Balaka ke keiki a Zipora i ka mea a pau a ka Iseraela i hana aku ai i ka Amora.
3 Ja että Moabilaiset sangen suuresti pelkäsivät sitä kansaa heidän paljoutensa tähden, ja että Moabilaiset kauhistuivat Israelin lapsia,
Makau loa iho la o Moaba i ua poe kanaka la, no ka mea, he lehulehu lakou: a ua pilikia o Moaba no na mamo a Iseraela.
4 Niin sanoivat he Midianilaisten vanhimmille: Tämä kansa syö puhtaaksi kaikki, mitä ympäristöllämme on, niinkuin härkä syö vihannon laitumelta. Ja Balak Zipporin poika oli siihen aikaan Moabilaisten kuningas.
Olelo aku la o Moaba i na lunakahiko o Midiana, E pau auanei na mea a pau o kakou i ka paluia e keia poe kanaka, e like me ka palu ana o ka bipi i ka weuweu o ke kula. A o Balaka ke keiki a Zipora ke alii o ka Moaba ia manawa.
5 Ja hän lähetti sanan Petoriin, Bileamille Beorin pojalle, joka asui virran tykönä, kansansa lasten maalla, kutsumaan häntä, sanoen: katso, kansa on lähtenyt Egyptistä, katso, se peittää maan piirin, ja asettaa leirinsä minua vastaan.
No ia mea, hoouna aku la ia i mau elele io Balaama la ke keiki a Beora i Petora ma ka muliwai o ka aina o na keiki o kona poe kanaka, e kii ia ia, i aku la, Eia hoi, he poe kanaka i hele mai nei mai Aigupita mai: aia hoi, ke uhi paapu nei lakou i ka aina, a e noho ku pono ana lakou io'u nei.
6 Tule siis nyt ja kiroo minulle tämä kansa; sillä se on minua väkevämpi, että minä löisin häntä, ja hänen maaltani karkottaisin ulos; sillä minä tiedän, ketä sinä siunaat, se on siunattu, ja jota sinä kiroot, se on kirottu.
Nolaila la, ke noi aku nei au ia oe, e hele mai oe e olelo hoino aku no'u i keia poe kanaka; no ka mea, ua oi aku ko lakou ikaika i ko'u: malia e loaa paha ia'u ka ikaika e hahau aku ai makou ia lakou, a e kipaku au ia lakou mawaho o ka aina: no ka mea, ua ike no wau, o kau e hoomaikai aku ai, oia ke hoopomaikaiia; a o kau e olelo hoino aku ai, oia ke hoopoinoia.
7 Ja Moabilaisten vanhimmat ynnä Midianilaisten vanhimpain kanssa menivät sinne, ja heillä oli noitumisen palkka kädessänsä. Ja koska he tulivat Bileamin tykö, sanoivat he hänelle Balakin sanat.
Hele aku la na lunakahiko o Moaba me na lunakahiko o Midiana, me ka uku no ka anaana ana: a hiki aku la lakou io Balaama la, a hai aku la ia ia i ka olelo a Balaka.
8 Ja hän sanoi heille: olkaat tässä yö, niin minä sanon teille vastauksen, mitä Herra minulle sanova on. Niin olivat Moabilaisten päämiehet Bileamin tykönä.
I mai la oia ia lakou, e moe oukou maanei i keia po, a e hai aku au ia oukou e like me ka Iehova e olelo mai ai ia'u; a noho iho la na luna o Moaba me Balaama.
9 Ja Jumala tuli Bileamin tykö ja sanoi: mitkä miehet ne sinun tykönäs ovat?
Hele mai la ke Akua io Balaama la, ninau mai la, Owai keia poe kanaka me oe?
10 Ja Bileam sanoi Jumalalle: Balak Zipporin poika, Moabilaisten kuningas, lähetti minun tyköni:
I aku la o Balaama i ke Akua, O Balaka ke keiki a Zipora, ke alii o Moaba, ua hoouna mai io'u nei, [i ka i ana, ]
11 Katso, kansa läksi Egyptistä ja peittää maan piirin: tule siis ja kiroo heitä minulle, että minä voisin sotia heitä vastaan ja karkottaisin heitä pois.
Aia hoi he poe kanaka i hele mai nei mai Aigupita mai, uhi paapu lakou i ka aina: e hele mai hoi oe e olelo hoino aku ia lakou no'u; malia paha e lanakila au i ke kaua ana aku ia lakou, a e kipaku aku ia lakou.
12 Mutta Jumala sanoi Bileamille: älä mene heidän kanssansa, äläkä kiroo kansaa, sillä se on siunattu.
Olelo mai la ke Akua ia Balaama, Mai hele aku oe me lakou: mai olelo hoino aku i ua poe kanaka la; no ka mea, ua hoomaikaiia lakou.
13 Silloin Bileam nousi varhain aamulla ja sanoi Balakin päämiehille: menkäät maallenne; sillä ei Herra salli minun teidän kanssanne mennä.
Ala ae la o Balaama i kakahiaka, i aku la i na luna o Balaka, E hoi oukou i ko oukou aina; no ka mea, aole i ae mai o Iehova ia'u e hele me oukou.
14 Ja Moabilaisten päämiehet nousivat ja tulivat Balakin tykö, ja sanoivat: ei Bileam tahdo tulla meidän kanssamme.
Ku ae la na luna o Moaba, a hoi aku la io Balaka la, i aku la, Ua hoole mai o Balaama aole e hele mai me makou.
15 Niin lähetti Balak päämiehet, vielä usiammat ja jalommat entisiä,
Hoouna hou aku la o Balaka i na luna, he nui aku, a he oi hoi ko lakou koikoi i ko kela poe.
16 Jotka tultuansa Bileamin tykö sanoivat hänelle: Näin Balak Zipporin poika sanoo sinulle: älä estele tulemasta minun tyköni;
Hele aku la lakou io Balaama la, i aku ia ia, Penei ka Balaka ka ke keiki a Zipora e olelo mai nei, Ke noi aku nei au ia oe, i keakea ole kekahi mea ia oe i ka hele ana mai io'u nei:
17 Sillä minä teen sinulle suuren kunnian, ja mitäs sanot minulle, sen minä myös teen: tule siis ja kiroo minulle tämä kansa.
No ka mea, e hoohanohano loa aku au ia oe, a e hana aku au i na mea a pau au e olelo mai ai ia'u: ke noi aku nei au ia oe, e hele mai hoi, e olelo hoino aku no'u i keia poe kanaka.
18 Niin vastasi Bileam, ja sanoi Balakin palvelioille: jos Balak antais minulle huoneensa täyden hopiaa ja kultaa, niin en minä sittenkään taida Herran minun Jumalani sanaa käydä ylitse tekemään vähää elikkä paljoa.
Olelo mai la o Balaama, i mai la i na kauwa a Balaka, Ina e haawi mai o Balaka ia'u i ke kala a me ke gula a piha kona hale, aole e hiki ia'u ke hoohala i ka olelo a Iehova a ko'u Akua, i ka hoemi iho, i ka oi aku paha.
19 Vaan olkaat kuitenkin tekin tämä yö tässä, niin minä tahdon tiedustaa, mitä Herra vielä minun kanssani puhuva on.
No ia mea, ke noi aku nei au ia oukou, e noho hoi oukou ia nei i keia po, i ike au i ka mea a Iehova e olelo hou mai ai ia'u.
20 Silloin Jumala tuli yöllä Bileamin tykö ja sanoi hänelle: jos ne miehet ovat tulleet kutsumaan sinua, niin nouse ja mene heidän kanssansa, vaan kuitenkin, mitä minä sinulle sanon, sen pitää sinun tekemän.
Hele mai la ke Akua io Balaama la ia po iho, i mai la ia ia, Ina paha e hele mai ua mau kanaka la e hea mai ia oe, e ala ae oe e hele pu me lakou; aka, o ka olelo a'u e hai aku ai ia oe, oia kau e hana'i.
21 Niin Bileam nousi varhain aamulla, valjasti aasinsa ja seurasi Moabilaisten päämiehiä.
Ala ae la o Balaama i kakahiaka, hoee aku la i ka noho maluna o kona hoki, a hele pu aku la me na luna o Moaba.
22 Mutta Jumalan viha julmistui, että hän sinne meni. Ja Herran enkeli seisoi tiellä häntä vastassa, mutta hän ajoi aasillansa ja kaksi hänen palveliaansa oli hänen kanssansa.
Ua hoaia ka inaina o ke Akua, no kona hele ana; a ku mai la ka anela o Iehova ma ke alanui, i mea ku e mai ia ia. E holo ana ia maluna o kona hoki, elua ana mau kauwa me ia.
23 Ja aasi näki Herran enkelin seisovan tiellä ja hänen miekkansa vedetyn ulos hänen kädessänsä, niin aasi poikkesi tieltä ja meni kedolle: vaan Bileam löi aasia ohjataksensa häntä tielle.
Ike aku la ka hoki i ka anela o Iehova e ku ana ma ke ala, a me kana pahikana i unuhiia ma kona lima; huli ae la ka hoki mawaho o ke ala, a hele aku la ma ke kula; a hahau iho la o Balaama i ka hoki, e hoohuli hou ia ia ma ke ala.
24 Niin Herran enkeli astui ahtaasen tanhuaan, viinamäen vaiheelle, jossa aidat molemmin puolin olivat.
Aka, ku ae la ka anela o Iehova ma ke ala o na pawaina, he papohaku ma kela aoao, a he papohaku ma keia aoao.
25 Ja koska aasi näki Herran enkelin, ahdisti hän itsensä aitaa vastaan, ja likisti Bileamin jalan aitaa vastaan, ja sitte hän kovemmin löi häntä.
A ike aku la ka hoki i ka anela o Iehova, pipika ae la ia ma ka papohaku, a pepe iho la ka wawae o Balaama i ka papohaku; a hahau hou iho la kela ia ia.
26 Niin Herran enkeli meni edespäin ja seisoi ahtaassa paikassa, kussa ei ollut varaa poiketa oikialle eli vasemmalle puolelle.
A hele hou aku la ka anela o Iehova, a ku iho la ma kahi haiki, aole wahi e huli ae ma ka akau, aole hoi ma ka hema.
27 Ja kuin aasi näki Herran enkelin, laski hän Bileamin alla polvillensa; niin Bileam sangen suuresti vihastui ja löi aasia sauvallansa.
A ike aku la ka hoki i ka anela o Iehova, hina iho la ia malalo o Balaama; huhu iho la o Balaama, a hahau iho la ia i ka hoki me ke kookoo.
28 Silloin Herra avasi aasin suun, ja se sanoi Bileamille: mitä minä olen rikkonut sinua vastaan, ettäs minua kolmasti hosunut olet?
Wehe ae la o Iehova i ka waha o ka hoki, a i mai la ia ia Balaama, Heaha ka'u i hana aku ai ia oe, i pakolu ai kau hahau ana mai ia'u?
29 Bileam sanoi aasille: ettäs pilkkasit minua. Jos minun kädessäni miekka olis, niin minä sinun tappaisin.
I aku la o Balaama i ka hoki, No ka mea, na hana ino mai oe ia'u; ina he pahikana ma ko'u lima, ina ua make oe ia'u.
30 Sanoi aasi Bileamille: enkö minä ole sinun aasis, jolla sinä tähän asti ajanut olet? olenko siis minä ikänä ennen niin tehnyt sinua vastaan? Hän vastasi: et.
Ninau mai la ka hoki ia Balaama, Aole anei wau o kou hoki, ka mea au i holoholo ai, mai ka manawa i lilo ai au nou, a hiki i neia la? Pela no anei ka'u i hana aku ai ia oe mamua? I aku la kela, Aole.
31 Silloin avasi Herra Bileamin silmät, että hän näki Herran enkelin seisovan tiellä, ja avoimen miekan hänen kädessänsä; ja hän kumarsi, ja lankesi kasvoillensa.
Alaila hookaakaa ae la o Iehova i na maka o Balaama, a ike aku la ia i ka anela o Iehova e ku ana ma ke alanui me ka pahikaua i unuhiia ma kona lima: kulou iho la ia, a moe iho la ilalo ke alo.
32 Niin sanoi Herran enkeli hänelle: miksi sinä jo kolmasti sinun aasias hosuit? katsos, minä läksin sinua vastoin seisomaan; sillä tämä tie on nurja minun edessäni.
I mai la ka anela o Iehova ia ia, No ke aha la oe i hahau ai i kou hoki, ekolu hahau ana? Aia hoi, i hele mai nei au e ku e ia oe; no ka mea, ua kekee kou aoao imua o'u.
33 Ja aasi näki minun, ja poikkesi jo kolme erää minun edestäni; vaan jollei hän olisi minun edestäni poikennut, niin minä nyt sinun tappaisin ja jättäisin aasin elämään.
A ike mai la ka hoki ia'u, a huli ae la mai o'u aku la, ekolu huli ana: he oiaio, ina aole ia i huli ae, mai o'u aku nei, ina ua make oe ia'u, a ola kela.
34 Niin Bileam sanoi Herran enkelille: minä olen syntiä tehnyt; sillä en minä tietänyt, että sinä seisoit minun vastassani tiellä. Nyt siis, jollei se sinulle kelpaa, niin minä palajan takaperin.
I aku la o Balaama i ka anela o Iehova, Ua hewa wau; aole au i ike ua ku e mai oe ia'u ma ke alanui: ano hoi, a i hewa ia mea ia oe, e hoi hou aku no wau.
35 Ja Herran enkeli sanoi Bileamille: mene miesten kanssa, vaan ei sinun pidä puhuman muuta, kuin minä sinulle sanon: ja Bileam seurasi Balakin päämiehiä.
I mai la ka anela o Iehova ia Balaama, E hele pu oe me ia mau kanaka; aka, o ka olelo a'u e hai aku ai ia oe, oia wale no kau e olelo aku ai. A hele aku la o Balaama me na luna o Balaka.
36 Koska Balak kuuli Bileamin tulevan, läksi hän häntä vastaan Moabilaisten kaupunkiin, joka Arnonin rajoissa on, juuri rajan äärellä.
A lohe ae la o Balaka, ua hiki mai o Balaama, hele aku kela e halawai me ia ma kekahi kulanakauhale o Moaba ma ka palena o Arenona, oia no ka palenamamao loa.
37 Ja balak sanoi Bileamille: enkö minä sanaa lähettänyt sinun perääs, kutsumaan sinua? miksi siis et sinä tullut minun tyköni? vai luulitkos, etten minä olisi sen edestä sinua taitanut kunnioittaa?
I mai la o Balaka ia Balaama, Aole anei au i hoouna ikaika aku iou la, e kii ia oe? Heaha hoi kau i hele ole mai ai io'u nei? Aole anei e hiki ia'u ke hoohanohano ia oe?
38 Ja Bileam vastasi häntä: katso, minä tulin nyt sinun tykös; vaan onko minulla voimaa mitään puhua? Sen minkä Jumala minun suuhuni antaa, sen minä puhun.
I aku la o Balaama ia Balaka, Eia hoi, ua hiki mai nei au iou la: ia'u no anei kekahi pono iki ke hai aku ia oe i kekahi mea? O ka olelo a ke Akua e waiho mai ai iloko o ko'u waha, oia ka'u e olelo aku ai.
39 Ja niin Bileam meni Balakin kanssa, ja he tulivat Kujakaupunkiin,
Hele pu ae la o Balaama me Balaka, a hiki ae la laua i Kiriatahuzota.
40 Ja Balak uhrasi karjaa ja lampaita, ja lähetti Bileamin ja päämiesten perään, jotka hänen kanssansa olivat.
Mohai aku la o Balaka i na bipi a me na hipa, a hoouna aku la io Balaama la, a i na luna me ia.
41 Mutta huomeneltain tapahtui, että Balak otti Bileamin, ja vei hänen Baalin kukkulalle, näkemään sieltä kansan ääreen.
A kakahiaka ae la, kono aku la o Balaka ia Balaama, a kai aku la ia ia i kahi kiekie o Baala, i ike aku ai oia ma ia wahi i ka poe kanaka a pau.
