4 Mooseksen 15
1 Ja Herra puhui Mosekselle, sanoen:
Jehova Nyasaye nowacho ne Musa niya,
2 Puhu Israelin lapsille ja sano heille: koska te tulette siihen maahan, jossa teidän asuman pitää, jonka minä teille annan,
“Wuo gi jo-Israel kendo iwachnegi ni, ‘Bangʼ ka usedonjo e piny mamiyouni kaka kar dak
3 Ja te uhraatte Herralle tuliuhria, polttouhria, elikkä erinomaisen lupauksen uhria, eli oman hyvän tahdon, eli teidän juhlanne uhria, tehdäksenne Herralle makiaa hajua karjasta eli lampaista:
kendo uchiwone Jehova Nyasaye misengini miwangʼo pep koa kuom kweth mag dhok kata mag jamni, kaka gima dungʼ tik mangʼwe ngʼar mamoro Jehova Nyasaye bed ni gin misengini miwangʼo pep, chiwo mar hera, chiwo mag kwongʼruok kata mago mag nyasi.
4 Joka siis Herralle tahtoo mieluisesti uhrata lahjansa, hänen pitää tekemän ruokauhriksi kymmeneksen sämpyläjauhoja, sekoitettuja neljänneksellä hinniä öljyä.
Bangʼe ngʼama kelo chiwo mare nokelne Jehova Nyasaye chiwo mar cham maromo achiel kuom apar mar efa mar mogo mayom moruw gi achiel kuom angʼwen mar lita mar mo.
5 Ja viinaa juomauhriksi myös neljänneksen hinniä: sen pitää sinun tekemän polttouhriksi eli muuksi uhriksi, koska karitsa uhrataan.
Bende nyaka uchiw achiel kuom angʼwen mar lita mar divai mondo obed misango miolo piny kuom nyarombo ka nyarombo mutimogo misango miwangʼo pep kata misango mar nyasi.
6 Eli koska oinas uhrataan, niin pitää sinun tekemän ruokauhriksi kaksi kymmenestä sämpyläjauhoja, sekoitettuja kolmanneksella hinniä öljyä.
“‘Ka chiayo mitimogo misangono en im, to mogo mitimogo misango mar cham nyaka bed kilo angʼwen gi nus moruw gi mo moromo lita achiel gi nus,
7 Ja viinaa juomauhriksi myös kolmas osa hinniä: sen sinun pitää uhraaman Herralle lepytyshajuksi.
kendo uchiw lita achiel gi nus mar divai kaka misango miolo piny. Kamano e kaka unuchiwne Jehova Nyasaye misango madungʼ tik mangʼwe ngʼar ne Jehova Nyasaye.
8 Mutta jos sinä teet mullin polttouhriksi taikka teurasuhriksi tahi erinomaisen lupauksen uhriksi, tahi kiitosuhriksi Herralle,
“‘To ka en nyarwath ema utimogo ne Jehova Nyasaye misango miwangʼo pep, kata misango mar sawo, kaka singruok mowal kata chiwo mar lalruok ne Jehova Nyasaye,
9 Niin sinun pitää mullin kanssa tekemän ruokauhriksi kolme kymmenestä sämpyläjauhoja, sekoitettuja puoleen hinniin öljyä,
to ukel rwath kaachiel gi chiwo mar cham maromo kilo ariyo mar mogo mayom moru gi nus mar lita mar mo.
10 Ja viinaa juomauhriksi myös puoli hinniä: tämä on tuliuhri makiaksi hajuksi Herralle.
Bende ukel nus mar lita mar divai kaka misango miolo piny. Obiro bedo chiwo mowangʼ miwangʼo, ma en gima dungʼ tik mangʼwe ngʼar mamoro Jehova Nyasaye.
11 Niin sinun pitää tekemän kunkin mullin kanssa, oinaan, lampaan, karitsan ja vohlan kanssa.
Rwath ka rwath, im ka im, rombo ka rombo, kata nyadiel ka nyadiel, nyaka losi e yo machal kamano.
12 Sen luvun jälkeen kuin te yhdelle teette, niin pitää teidän tekemän kullekin heidän lukunsa jälkeen.
Timuru ma ne misengini duto mag jamni moro ka moro.
13 Jokainen omainen pitää tämän näin tekemän, uhrataksensa ne Herralle lepytyshajun tuleksi.
“‘Ngʼato angʼata monywol e pinyni ma ja-Israel nyaka tim gigi, ka okelo chiwo molos gi mach kaka gima dungʼ tik mangʼwe ngʼar mamoro Jehova Nyasaye.
14 Ja jos joku muukalainen asuu teidän tykönänne, eli on teidän sukuinne seassa, ja tahtoo tehdä Herralle tuliuhria makiaksi hajuksi, hän tehkään niinkuin teidän tekemän pitää.
To ne tiengʼ mabiro, kinde duto ma japiny moro kata ngʼato angʼata modak e kindu okelo misango molos gi mach kaka gima dungʼ tik mangʼwe ngʼar mamoro Jehova Nyasaye, nyaka otim mana kaka utimo.
15 Kaikella kansalla pitää oleman yksi sääty, sekä teillä että muukalaisilla. Ijankaikkinen sääty pitää se oleman teidän sukukunnillenne, niin että Herran edessä pitää muukalaisen oleman niinkuin tekin.
Oganda jo-Israel nyaka bed gi chike machalre ne tiengʼ mabiro kod jopinje mamoko; ma en singo mochwere ne tiengʼ mabiro. Un kod jopinje mamoko nubed machalre e nyim Jehova Nyasaye:
16 Yksi laki ja yksi oikeus pitää oleman teillä ja muukalaisilla, jotka asuvat teidän tykönänne.
Chik achiel ema omakou machalre gi jopinje mamoko modak e dieru.’”
17 Ja Herra puhui Mosekselle, sanoen:
Jehova Nyasaye nowacho ne Musa niya,
18 Puhu Israelin lapsille, ja sano heille: tultuanne siihen maahan, johon minä teidät johdatan,
“Wuo gi jo-Israel kendo iwachnegi kama: ‘Ka udonjo e piny ma ateroue,
19 Ja syötyänne sen maan leipää, pitää teidän antaman ylennysuhrin Herralle.
kendo uchamo chiemb pinyno, to uchiw bathe moko kaka misango ne Jehova Nyasaye.
20 Taikinanne alkeista pitää teidän antaman yhden kyrsän ylennykseksi: niinkuin te annatte Herralle ylennyksen teidän riihestänne, niin pitää teidän myös tämän ylennyksen tekemän.
Chiw cham moa e nyak mokwongo mar lopi kendo ichiwe kaka misango moa e laru mar dino cham.
21 Niin pitää teidän myös antaman Herralle taikinanne alkeista ylennykseksi, teidän sukukunnissanne.
E tienge duto mabiro nyaka ugol misangoni ne Jehova Nyasaye koa e nyak mokwongo mar lopi.
22 Ja jos te tietämättä eksytte, ja ette tee kaikkia näitä käskyjä, joita Herra Mosekselle käskenyt on,
“‘Ka e kia maru ok urito chike mane Jehova Nyasaye omiyo Musa,
23 Kaikki mitä Herra Moseksen kautta teille käskenyt on, siitä päivästä, jona hän rupesi käskemään, niin teidän lapsiinne asti:
ma gin chike mane omiyou kokalo kuome, chakre e kinde mane Jehova Nyasaye ochiwogie kendo ka gidhi nyime nyaka e tienge mabiro;
24 Jos siis koko kansa jossakin tietämättömyydestä erehtyy, niin pitää kaiken kansan tekemän polttouhriksi nuoren mullin karjasta, makiaksi hajuksi Herralle heidän ruokauhrinsa ja juomauhrinsa kanssa, kuin se tulee heidän tehdäksensä, ja yhden kauriin syntiuhriksi.
to ka ma otim maonge chenro ka oganda ok ongʼeyo, to oganda duto nochiw nyarwath matin kaka misango miwangʼo pep ma en gima dungʼ tik mangʼwe ngʼar mamoro Jehova Nyasaye, kaachiel gi chiwo mar cham kod misango miolo piny, kod nywok kaka misango mar golo richo.
25 Ja papin pitää näin sovittaman koko joukon Israelin lapsista, ja se heille annetaan anteeksi; sillä se on tietämättömyys. Ja heidän pitää kantaman lahjansa tuliuhriksi Herralle, ja syntiuhrinsa Herran eteen tietämättömyytensä tähden,
Jadolo notim pwodhoruok ne oganda duto mag jo-Israel, kendo nowenegi richogi, nimar ne ok gingʼeyo gima negitimo kendo gisekelone Jehova Nyasaye misango mowangʼ pep kuom ketho margi kod misango mar golo richo.
26 Niin se annetaan anteeksi koko Israelin lasten joukolle, niin myös muukalaisille, jotka asuvat heidän seassansa; sillä kaikki kansa on siinä tietämättömyydessä.
Oganda duto mag jo-Israel kod jopinje mamoko manie dieru nowenegi richogi, nikech ji duto notimo richo ka ok gingʼeyo.
27 Mutta kuin yksi sielu tietämätä syntiä tekee, hänen pitää tuoman vuosikuntaisen vuohen syntiuhriksi.
“‘To ka ngʼato achiel ema otimo richo ka ok ongʼeyo, to nyaka ochiw diel madhako ma ja-higa achiel kaka misango mar golo richo.
28 Ja papin pitää eksyneen sielun sovittaman, koska hän tietämättömyydestä syntiä tekee Herran edessä, niin että hän sovittaa hänen, ja se annetaan hänelle anteeksi.
Jadolo notim pwodhruok e nyim Jehova Nyasaye ne ngʼatno motimo richo ka ok ongʼeyo, kendo ka osetimne pwodhruok, nowene richo.
29 Ja sekä omaisille Israelin lasten seassa että muukalaisille, jotka heidän seassansa asuvat, pitää yhden lain oleman kuin teidän pitää tekemän tietämättömyyden edestä.
Chik achielno ema oket ne ngʼato angʼata motimo richo ka ok ongʼeyo, bed ni en jakanyo ma ja-Israel kata japiny moro.
30 Mutta jos joku sielu ilkivaltaisuudesta jotakin tekee, olkoon omainen eli muukalainen, se pilkkaa Herraa: ja se sielu pitää hävitettämän kansastansa.
“‘To ka ngʼato otimo richo gi wangʼ matek, bed ni en japinyno kata japiny moro, to ojaro Jehova Nyasaye, kendo ngʼat makamano onego ogol oko e dier jogi.
31 Sillä hän on Herran sanan katsonut ylön, ja hänen käskynsä tyhjäksi tehnyt: se sielu pitää peräti hävitettämän, ja olkoon oma nuhteensa.
Nikech osejaro wach Jehova Nyasaye kendo oketho chikene, ngʼatno nyaka gol oko; kendo richo mare nodongʼ e wiye.’”
32 Ja tapahtui, että Israelin lapset korvessa ollessansa löysivät miehen puita hakemasta sabbatina.
Kane jo-Israel ne nitie e thim, ngʼat moro noyud ka modo yien chiengʼ Sabato.
33 Ja ne jotka hänen olivat löytäneet puita hakemasta, veivät hänen Moseksen ja Aaronin eteen, ja kaiken kansan eteen.
Joma ne oyude ka omodo yien nokele ir Musa gi Harun kod chokruok duto,
34 Ja he panivat hänen kiinni; sillä ei se ollut vielä päätetty, mitä hänelle piti tehtämän.
kendo ne gikane e od twech, nikech ne ok ongʼere malongʼo gima onego timne.
35 Mutta Herra sanoi Mosekselle: sen miehen pitää totisesti kuoleman: kaiken kansan pitää häntä kivittämän kuoliaaksi, ulkona leiristä.
Eka Jehova Nyasaye nowacho ne Musa niya, “Ngʼatno nyaka negi. Chokruok duto nyaka chiele gi kite e oko mar kambi.”
36 Niin kaikki kansa vei hänen leiristä ulos, ja kivitti hänen kuoliaaksi, niinkuin Herra Mosekselle käskenyt oli.
Omiyo ogandago nogole oko mar kambi kendo negichiele gi kite motho, mana kaka Jehova Nyasaye nochiko Musa.
37 Ja Herra puhui Mosekselle, sanoen:
Jehova Nyasaye nowacho ne Musa niya,
38 Puhu Israelin lapsille, ja sano heille: että heidän pitää tekemän tilkoja vaatettensa liepeisiin, sukukunnillensa, ja heidän pitää paneman sinisen langan niiden tilkain päälle, jotka ovat heidän vaatettensa liepeissä,
“Wuo gi jo-Israel kendo iwachnegi kama: ‘Ne tiengʼ duto mabiro nyaka umin usi e riak lepu ka usi moro ka moro olwor gi kido marambulu.
39 Ja ne tilkat pitää oleman teille merkiksi, ja katsoissanne niiden päälle pitää teidän kaikki Herran käskyt muistaman ja tekemän ne, ettette tekisi teidän sydämenne ajatuksen jälkeen, ettekä myös huorin tekisi teidän silmäinne näyn jälkeen.
Usi momin molier e riak lepugo nomi unupar chike duto mag Jehova Nyasaye, mondo omi uritgi ma ok uteroru gi gombo mag chunjeu kod wengeu uwegi.
40 Sentähden pitää teidän muistaman ja tekemän kaikki minun käskyni, ja oleman pyhät teidän Jumalallenne.
Bangʼ mano unupar mar rito chikena duto kendo nowalu tenge ne Nyasachu.
41 Minä olen Herra teidän Jumalanne, joka teidät Egyptin maalta ulos johdatin, ollakseni teidän Jumalanne: Minä Herra teidän Jumalanne.
An e Jehova Nyasaye ma Nyasachu, mane ogolou Misri mondo obed Nyasachu. An Jehova Nyasaye ma Nyasachu.’”
