4 Mooseksen 12
1 Ja MirJam ja Aaron puhuivat Mosesta vastaan hänen Etiopilaisen emäntänsä tähden, jonka hän nainut oli, että hän Etiopilaisen nainut oli,
And Miriam and Aaron spoke against Moses, because of his wife, an Ethiopian,
2 Ja sanoivat: puhuuko Jumala ainoastaan Moseksen kautta? eikö hän myös puhu meidän kauttamme? Ja Herra kuuli sen.
and they said: “Has the Lord spoken only through Moses? Has he not also spoken similarly to us?” And when the Lord had heard this,
3 Mutta Moses oli sangen siviä mies, enempi kuin kaikki muut ihmiset maan päällä.
(for Moses was a man exceedingly meek, beyond all the men who were living upon the earth)
4 Ja Herra sanoi äkisti Mosekselle, Aaronille ja MirJamille: menkäät te kolme seurakunnan majaan. Ja he kaikki kolme menivät.
immediately he spoke to him, and to Aaron and Miriam, “Go out, you three only, to the tabernacle of the covenant.” And when they had gone out,
5 Niin Herra tuli alas pilven patsaassa, ja seisoi majan ovella, ja kutsui Aaronin ja MirJamin, ja he molemmat menivät ulos.
the Lord descended in a column of cloud, and he stood at the entrance of the tabernacle, calling to Aaron and Miriam. And when they had advanced,
6 Ja hän sanoi: kuulkaat nyt minun sanojani: jos joku on teidän seassanne propheta, minä Herra ilmestyn hänelle näyssä, ja unessa puhuttelen häntä.
he said to them: “Listen to my words. If there will be among you a prophet of the Lord, I will appear to him in a vision, or I will speak to him through a dream.
7 Vaan ei niin palveliani Moses, joka koko minun huoneessani uskollinen on.
But it is not so with my servant Moses, who is the most faithful in all my house.
8 Hänen kanssansa minä puhun suusta suuhun ja näkyväisesti, ja ei tapauksilla, ja hän näkee Herran muodon. Miksi ette te siis peljänneet puhua palveliaani Mosesta vastaan?
For I speak with him mouth to mouth, and plainly. And not through enigmas and figures does he perceive the Lord. Therefore, why were you not afraid to disparage my servant Moses?”
9 Ja Herran viha julmistui heidän päällensä, ja hän meni pois.
And being angry against them, he went away.
10 Niin myös pilvi meni pois majan päältä. Ja katso, niin MirJam tuli kohta spitaliin niinkuin lumi: niin Aaron käänsi itsensä MirJamia päin, ja katso, hän oli spitalissa.
Likewise, the cloud which was over the tabernacle withdrew. And behold, Miriam appeared to be white with a leprosy, like snow. And when Aaron had looked upon her, and he had seen the spreading of the leprosy,
11 Sanoi siis Aaron Mosekselle: Ah minun herrani! älä pane tätä syntiä meidän päällemme: sillä me olemme tyhmästi tehneet, ja me olemme syntiä tehneet.
he said to Moses: “I beg you, my lord, not to impose upon us this sin, which we have committed foolishly.
12 Ettei tämä nyt tulisi niinkuin kuollut, jonka puoli lihaa on kulunut lähteissänsä äitinsä kohdusta.
Do not let this one be like one who is dead, or like an abortion that has been cast from the womb of her mother. Behold, half of her flesh is already consumed by leprosy.”
13 Niin Moses huusi Herralle ja sanoi: Ah Jumala, paranna häntä!
And Moses cried out to the Lord, saying, “O God, I beg you: heal her.”
14 Ja Herra sanoi Mosekselle: jos hänen isänsä olis hänen kasvoillensa sylkenyt, eikö hänen olisi pitänyt häpeemän seitsemän päivää? Anna sulkea hänen seitsemäksi päiväksi leiristä ulos, ja sitte hän jälleen otettakaan sisälle.
And the Lord answered him: “If her father had spit on her face, should she not have been filled with shame for at least seven days? Let her be separated, outside the camp, for seven days, and after that, she will be called back.”
15 Niin MirJam suljettiin seitsemäksi päiväksi leiristä, ja ei kansa matkustanut, ennenkuin MirJam otettiin takaisin.
And so Miriam was excluded from the camp for seven days. And the people did not move from that place, until Miriam was called back.
16 Ja sitte kansa matkusti Hatserotista ja sioitti itsensä Paranin korpeen.
And the people set out from Hazeroth, and they pitched their tents in the desert of Paran.
