Nehemian 9
1 Neljäntenä päivänä kolmattakymmentä tätä kuuta tulivat Israelin lapset kokoon, paastoten, säkeissä, ja multaa päällänsä.
Agora, no vigésimo quarto dia deste mês, as crianças de Israel foram reunidas com jejum, com pano de saco e sujeira sobre elas.
2 Ja he eroittivat Israelin siemenen kaikista muukalaisista lapsista; ja he tulivat edes ja tunnustivat syntinsä ja isäinsä pahat teot.
Os descendentes de Israel se separaram de todos os estrangeiros e confessaram seus pecados e as iniqüidades de seus pais.
3 Ja he nousivat ylös siallensa, ja heidän edessänsä luettiin neljä kertaa päivässä Herran heidän Jumalansa lakikirjasta; ja he tunnustivat, ja rukoilivat Herraa Jumalaansa neljä kertaa päivässä.
Eles se levantaram em seu lugar e leram no livro da lei de Javé seu Deus uma quarta parte do dia; e uma quarta parte confessaram e adoraram a Javé seu Deus.
4 Ja Leviläisten korkopaikalle nousivat Jesua, Bani, Kadmiel, Sebania, Bunni, Serebia, Bani ja Kenani, ja huusivat suurella äänellä Herran Jumalansa tykö.
Então Jeshua, Bani, Kadmiel, Shebaniah, Bunni, Sherebiah, Bani e Chenani dos Levitas se levantaram nas escadas, e gritaram com voz alta a Javé seu Deus.
5 Ja Leviläiset Jesua, Bani, Kadmiel, Hasabnea, Serebia, Hodia, Sebania ja Petahia sanoivat: nouskaat, kiittäkäät Herraa teidän Jumalaanne ijankaikkisesta ijankaikkiseen! Ja sinun kunnias nimi kiitetään, joka on korotettu ylitse kaiken siunauksen ja kiitoksen.
Então os Levitas, Jeshua e Kadmiel, Bani, Hashabneiah, Sherebiah, Hodiah, Shebaniah e Pethahiah, disseram: “Levanta-te e abençoa Yahweh teu Deus de eternidade em eternidade! Bendito seja seu glorioso nome, que é exaltado acima de tudo bênção e louvor!
6 Sinä olet Herra yksinäs, sinä olet luonut taivaat ja taivasten taivaat kaiken heidän sotaväkensä kanssa, maan ja kaikki, mitä sen päällä on, meret ja kaikki, mitä niissä on; ja sinä teet kaikki nämät eläväksi; ja taivaan sotajoukot kumartaen rukoilevat sinua.
Você é Yahweh, até mesmo você sozinho. Fizestes o céu, o céu dos céus, com todo o seu exército, a terra e todas as coisas que estão sobre ela, os mares e tudo o que neles há, e os preservastes a todos. O exército dos céus te adora.
7 Sinä olet Herra Jumala, joka valitsit Abramin, ja johdatit hänen Kaldean Uurista ja nimitit hänet Abrahamiksi,
Você é Javé, o Deus que escolheu Abrão, o tirou de Ur dos Caldeus, deu-lhe o nome de Abraão,
8 Ja löysit hänen sydämensä uskolliseksi sinun edessäs, ja teit liiton hänen kanssansa, antaakses hänen siemenellensä Kanaanealaisten, Hetiläisten, Amorilaisten, Pheresiläisten, Jebusilaisten ja Girgasilaisten maan, ja olet pitänyt sanas, sillä sinä olet vanhurskas;
encontrou seu coração fiel diante de você, e fez um pacto com ele para dar a terra do cananeu, do hitita, do amorreu, do perizeu, do jebuseu e do girgasita, para dá-la à sua descendência, e cumpriu suas palavras, pois você é justo.
9 Ja sinä näit isäimme viheliäisyyden Egyptissä, ja kuulit heidän huutonsa Punaisen meren tykönä,
“Vós vistes a aflição de nossos pais no Egito, ouvistes seu grito no Mar Vermelho,
10 Ja teit tunnustähtejä ja ihmeitä Pharaolle, ja kaikissa hänen palvelioissansa, ja kaikessa hänen maansa kansassa; sillä sinä tiesit heidän ylpiäksi heitä vastaan; ja teit itselles nimen, niinkuin se tänäkin päivänä on.
e mostrastes sinais e maravilhas contra o Faraó, contra todos os seus servos, e contra todo o povo de sua terra, pois sabíeis que eles lidavam orgulhosamente contra eles, e fizestes um nome para vós mesmos, como é hoje.
11 Ja sinä jaoit meren heidän edessänsä, niin että he kuivalla menivät keskitse meren; ja heidän vainoojansa heitit sinä syvyyteen, niinkuin kiven väkeviin vesiin.
Você dividiu o mar diante deles, de modo que eles atravessaram o meio do mar na terra seca; e lançou seus perseguidores nas profundezas, como uma pedra nas águas impetuosas.
12 Ja päivällä sinä johdatit heitä pilven patsaalla ja yöllä tulen patsaalla, valaisten heille tietä, jota he vaelsivat.
Moreover, em um pilar de nuvem você os conduziu de dia; e em um pilar de fogo à noite, para dar-lhes luz no caminho em que deveriam ir.
13 Sinä tulit Sinain vuorelta alas ja puhuit heidän kanssansa taivaasta, ja annoit heille oikiat tuomiot ja totisen lain, hyvät säädyt ja käskyt,
“Você também desceu ao Monte Sinai, e falou com eles do céu, e lhes deu ordenanças corretas e leis verdadeiras, bons estatutos e mandamentos,
14 Ja ilmoitit heille pyhän sabbatis, ja annoit heille käskyt, säädyt ja lain palvelias Moseksen kautta.
e lhes deu a conhecer seu santo sábado, e lhes ordenou mandamentos, estatutos e uma lei, por Moisés seu servo,
15 Ja annoit heille leipää taivaasta, kuin he isosivat, ja annoit veden vuotaa kalliosta, kuin he janosivat; ja puhuit heille, että heidän piti menemän ja omistaman maan, jonka tähden sinä nostit kätes antaakses sen heille.
e lhes deu pão do céu por sua fome, e lhes tirou água da rocha por sua sede, e lhes ordenou que entrassem para possuir a terra que você tinha jurado dar-lhes.
16 Mutta he ja meidän isämme tulivat ylpeiksi ja kovakorvaisiksi, ettei he totelleet sinun käskyjäs.
“Mas eles e nossos pais se comportaram orgulhosamente, endureceram o pescoço, não ouviram seus mandamentos,
17 Ja eipä he tahtoneet kuullakaan, ja ei he ajatelleet niitä ihmeitä, jotka sinä teit heidän kanssansa; vaan he tulivat uppiniskaisiksi ja asettivat päämiehen palataksensa takaperin orjuuteensa, vastahakoisuudessansa; mutta sinä Jumala olet anteeksiantaja, armollinen, laupias ja pitkämielinen, sangen suuri laupiudesta, ja et sinä heitä hyljännyt.
e se recusaram a obedecer. Eles não estavam cientes de suas maravilhas que você fez entre eles, mas endureceram seu pescoço, e em sua rebelião nomearam um capitão para voltar à sua escravidão. Mas você é um Deus pronto a perdoar, gracioso e misericordioso, lento na ira e abundante na bondade amorosa, e não os abandonou.
18 Vaikka he tekivät valetun vasikan ja sanoivat: tämä on sinun Jumalas, joka sinun johdatti Egyptistä, ja tekivät suuren häväistyksen;
Sim, quando eles se fizeram um bezerro moldado, e disseram: 'Este é seu Deus que o tirou do Egito', e cometeram terríveis blasfêmias,
19 Et sinä kuitenkaan heitä hyljännyt korvessa, sinun suuren laupiutes tähden. Ja pilven patsas ei mennyt heiltä pois päivällä, johdattamasta heitä tiellä, eikä tulen patsas yöllä, valaisemasta heille tietä, jota he vaelsivat.
ainda assim você em suas múltiplas misericórdias não os abandonou no deserto. A coluna de nuvem não se afastou deles durante o dia, para conduzi-los no caminho; nem a coluna de fogo durante a noite, para mostrar-lhes a luz, e o caminho pelo qual eles deveriam ir.
20 Ja sinä annoit heille hyvän henkes opettamaan heitä; et sinä myös kieltänyt mannaas heidän suustansa, ja sinä annoit heille vettä heidän janossansa.
Você também deu seu bom Espírito para instruí-los, e não escondeu seu maná da boca deles, e deu-lhes água para sua sede.
21 Sinä ravitsit heitä korvessa neljäkymmentä ajastaikaa, ettei heiltä mitään puuttunut; ei heidän vaatteensa vanhentuneet, eikä heidän jalkansa ajettuneet.
“Sim, durante quarenta anos, você os sustentou no deserto. Não lhes faltou nada. Suas roupas não envelheciam, e seus pés não inchavam.
22 Sinä annoit heille valtakunnat ja kansat, ja jaoit heidät sinne ja tänne, omistamaan Sihonin maata, ja Hesbonin kuninkaan maata ja Ogin Basanin kuninkaan maata.
Moreover você lhes deu reinos e povos, que você distribuiu de acordo com suas porções. Então eles possuíam a terra de Sihon, até mesmo a terra do rei de Hesbon, e a terra de Og, rei de Basã.
23 Ja sinä enensit heidän lapsensa niinkuin tähdet taivaassa, ja veit heidät siihen maahan, josta sinä heidän isillensä sanonut olit, että heidän piti sinne menemän ja omistaman.
Vocês também multiplicaram seus filhos como as estrelas do céu, e os trouxeram para a terra a respeito da qual vocês disseram a seus pais que eles deveriam entrar para possuí-la.
24 Ja lapset menivät ja omistivat maan; ja sinä nöyryytit Kanaanealaisten maan asujamet heidän edessänsä, ja annoit heitä heidän käsiinsä, niin myös heidän kuninkaansa ja maan kansat, tehdä heille oman tahtonsa perään.
“Então as crianças entraram e possuíram a terra; e subjugaram diante deles os habitantes da terra, os cananeus, e os entregaram em suas mãos, com seus reis e os povos da terra, para que eles pudessem fazer com eles o que quisessem.
25 Ja he voittivat vahvat kaupungit ja lihavan maan, ja omistivat huoneet täynnä kaikkinaista viljaa, vuojonkivisiä kaivoja, viinamäkiä ja öljymäkiä ja paljon hedelmällisiä puita. Ja he söivät ja ravittiin, ja lihoivat, ja elivät herkullisesti sinun suuresta hyvyydestäs.
Eles tomaram cidades fortificadas e uma terra rica, e possuíram casas cheias de todas as coisas boas, cisternas escavadas, vinhedos, olivais e árvores frutíferas em abundância. Então eles comeram, se encheram, engordaram e se deliciaram com sua grande bondade.
26 Mutta he tulivat tottelemattomiksi ja vastahakoisiksi sinua vastaan, ja heittivät sinun lakis selkänsä taa, ja tappoivat sinun prophetas, jotka heidän edessänsä todistivat, että he olisivat kääntyneet sinun tykös; ja he suuresti häpäisivät sinua.
“No entanto, eles foram desobedientes e se rebelaram contra você, jogaram sua lei nas costas deles, mataram seus profetas que testemunharam contra eles para transformá-los novamente em você, e cometeram blasfêmias terríveis.
27 Sentähden sinä annoit heitä vihollistensa käsiin, jotka heitä ahdistivat. Ja he huusivat sinua ahdistuksensa aikana, ja sinä kuulit taivaasta heitä, ja laupiutes tähden annoit sinä heille pelastajat, jotka heitä auttivat vihollistensa käsistä.
Portanto, o senhor os entregou nas mãos de seus adversários, que os afligiram. No tempo de seus problemas, quando eles clamaram a você, você ouviu do céu; e de acordo com suas múltiplas misericórdias, você lhes deu salvadores que os salvaram das mãos de seus adversários.
28 Mutta kun he lepoon tulivat, palasivat he pahaa tekemään sinun edessäs: niin sinä hylkäsit heitä vihollistensa käsiin, jotka heitä hallitsivat. Niin he käänsivät heitänsä ja taas huusivat sinua, ja sinä kuulit heitä taivaasta ja pelastit heitä monta aikaa, sinun suuren laupiutes tähden.
Mas depois de terem descansado, voltaram a fazer o mal diante de vós; por isso os deixastes nas mãos de seus inimigos, para que tivessem o domínio sobre eles; no entanto, quando voltaram e clamaram a vós, ouvistes do céu; e muitas vezes os entregastes de acordo com vossas misericórdias,
29 Ja sinä annoit heille tiettäväksi tehdä, että heidän piti kääntämän itsensä sinun lakis tykö; mutta he olivat ylpiät ja ei totelleet sinun käskyjäs, ja syntiä tekivät sinun tuomiotas vastaan, joita jos ihminen tekee, hän elää niissä; ja he käänsivät hartionsa ja kovensivat niskansa, ja ei totelleet.
e testemunhastes contra eles, para que os trouxésseis novamente à vossa lei. No entanto, eles foram arrogantes e não ouviram seus mandamentos, mas pecaram contra suas ordenanças (que se um homem o fizer, viverá neles), viraram as costas, endureceram seu pescoço e não quiseram ouvir.
30 Ja sinä kärsit heitä monta ajastaikaa, ja annoit heille tehdä tiettäväksi henkes kautta sinun prophetaissas; mutta ei he ottaneet korviinsa; sentähden sinä annoit heitä maan kansain käsiin.
No entanto, muitos anos você os suportou e testemunhou contra eles por seu Espírito através de seus profetas. No entanto, eles não quiseram ouvir. Por isso, vós os entregastes nas mãos dos povos das terras.
31 Mutta suuren laupiutes tähden et sinä heitä peräti teloittanut eli hyljännyt; sillä sinä olet armollinen ja laupias Jumala.
“No entanto, em suas múltiplas misericórdias, você não fez um fim completo delas, nem as abandonou; pois você é um Deus gracioso e misericordioso.
32 Nyt meidän Jumalamme! sinä suuri Jumala, väkevä ja peljättävä, joka pidät liiton ja laupiuden, älä vähäksy kaikkia niitä vaivoja, jotka meille ja meidän kuninkaillemme, päämiehillemme, papeillemme, prophetaillemme, isillemme ja kaikelle sinun kansalles, Assurin kuninkaan ajasta niin tähän päivään asti, tapahtuneet ovat.
Agora, portanto, nosso Deus, o grande, o poderoso e o Deus incrível, que mantém o pacto e a bondade amorosa, não deixe que todo o trabalho que se abateu sobre nós, sobre nossos reis, sobre nossos príncipes, sobre nossos sacerdotes, sobre nossos profetas, sobre nossos pais e sobre todo seu povo, desde o tempo dos reis da Assíria até os dias de hoje.
33 Sinä olet vanhurskas kaikissa niissä, mitkä sinä meidän päällemme olet tuonut; sillä sinä olet oiken tehnyt, mutta me olemme olleet jumalattomat.
However vocês estão em tudo o que nos sobreveio; pois vocês lidaram verdadeiramente, mas nós o fizemos de forma perversa.
34 Ja meidän kuninkaamme, päämiehemme, meidän pappimme ja isämme ei ole tehneet sinun lakis jälkeen, eikä lukua pitäneet sinun käskyistäs ja todistuksistas, joita annoit heille ilmoitettaa.
Também nossos reis, nossos príncipes, nossos padres e nossos pais não guardaram sua lei, nem ouviram seus mandamentos e seus testemunhos com os quais você testemunhou contra eles.
35 Ja ei he palvelleet sinua valtakunnassansa ja sinun suuressa hyvyydessäs, jonka sinä annoit heille, ja siinä avarassa ja lihavassa maassa, jonkas annoit heidän eteensä; ja ei he palanneet pahoista töistänsä.
Pois eles não vos serviram em seu reino, e em vossa grande bondade que lhes destes, e na grande e rica terra que destes diante deles. Eles não se desviaram de suas obras perversas.
36 Katso, me olemme palveliat tänäpänä; ja siinä maassa, jonka annoit meidän isillemme, että he olisivat syöneet hänen hedelmiänsä ja hyvyyttänsä, katso, siinä me olemme palveliat.
“Eis que hoje somos servos, e quanto à terra que o senhor deu a nossos pais para comer seus frutos e seu bem, eis que somos servos nela.
37 Ja se enentää tulonsa kuninkaille, jotka panit meidän päällemme meidän synteimme tähden; ja he hallitsevat meidän ruumiimme ja karjamme oman tahtonsa jälkeen, ja me olemme juuri suuressa tuskassa.
Cede muito mais aos reis que o senhor colocou sobre nós por causa de nossos pecados. Eles também têm poder sobre nosso corpo e sobre nosso gado, a seu gosto, e nós estamos em grande angústia.
38 Ja näissä kaikissa teemme me vahvan liiton, ja kirjoitamme sen, ja annamme meidän päämiestemme, Leviläistemme sen sinetillänsä vahvistaa.
Yet por tudo isso, fazemos um pacto seguro, e o escrevemos; e nossos príncipes, nossos levitas, e nossos sacerdotes, o selam”.
