Nehemian 8
1 Sitte kokoontui kaikki kansa niinkuin yksi mies sille kadulle, joka on Vesiportin edessä, ja sanoivat Esralle, kirjanoppineelle, että hän tois Moseksen lakikirjan, jonka Herra oli Israelille käskenyt.
Hene nifanontoñe hoe ondaty raik’ an-tameañe aolo’ i lalam-bein-dranoy ondatio; le nisaontsy amy Ezra mpanokitse ty handesa’e i boke Hà’ i Mosè linili’ Iehovà Israeley.
2 Ja Esra pappi toi lakikirjan kansan eteen, sekä miesten että vaimoin, ja kaikkein jotka ymmärtää ja kuulla taisivat, ensimäisenä päivänä seitsemättä kuuta.
Aa le nendese’ i Ezra mpisoroñe añatrefa’ i fivoriy t’i Hake, amo lahilahio naho rakembao vaho amy ze hene nahajanjiñe am-paharendrehañe, amy androm-baloha’ i volam-pahafitoiy.
3 Ja hän luki siitä kadulla Vesiportin edessä aamusta hamaan puolipäivään asti miesten ja vaimoin edessä, ja jokaisen joka ymmärtää taisi; ja kaiken kansan korvat olivat lakikirjaan käännetyt.
Le namaky amy bokey re, aolo’ i kiririsan-dalambein-dranoy, nifototse maraindray ampara’ te tsipinde-mena, añatrefa’ o lahilahio naho o rakembao naho ze naharendreke; vaho nitsatsike i boke Hàkey o ravembia’ ondaty iabio.
4 Ja Esra, kirjanoppinut, seisoi korkialla puuistuimella, jonka he sitä varten olivat tehneet; ja Mattitia, Sema, Anaja, Uria, Hilkia ja Maeseja seisoivat hänen vieressänsä hänen oikialla puolellansa; ja hänen vasemmalla puolellansa seisoivat Pedaja, Misael, Malkia, Hasum, Hasbaddana, Sakaria ja Mesullam.
Nijohañe am-panongan-katae eo t’i Ezra, mpanokitse, amy rinanjiñe ho amy raha zaiy, le nijohañe añ’ila’e eo t’i Matitià naho i Semà naho i Oriià naho i Kilkià vaho i Maaseià am-pità’e havana le am-pità’e havia eo t’i Pedaià naho i Misaele naho i Malkià naho i Kasome naho i Kasbadanà, i Zekarià vaho i Mesolame.
5 Ja Esra avasi kirjan kaiken kansan edessä; sillä hän seisoi ylempänä kaikkea kansaa. Ja kuin hän sen avasi, niin seisoi kaikki kansa.
Le sinoka’ i Ezra ampahaoniña’ ondaty iabio i boke—amy t’ie ambone’ ondatio—aa ie nanokak’ aze, songa niongake ondatio;
6 Ja Esra kiitti Herraa, suurta Jumalaa, ja kaikki kansa vastasi nostetuilla käsillä: amen! ja he kumarsivat ja rukoilivat Herraa kasvoillansa maassa.
naho nañandriañe Iehovà, i Andrianañahare jabahinakey t’i Ezra; vaho sindre nanoiñe ty hoe ondatio: Amene, Ie Izay! am-pañonjonam-pitàñe; ie nibaboke. laharañe mb’an-tane, te nitalaho añatrefa’ Iehovà;
7 Ja Jesua, Bani, Serebia, Jamin, Akub, Sabtai, Hodija, Maeseja, Kelita, Asaria, Josabad, Hanan, Pelaja ja Leviläiset opettivat kansan lakia ymmärtämään; ja kansa seisoi alallansa.
le nampibejañe i Hake am’ondatio t’Iesòa naho i Baný naho i Serebià, Iamine, i Akobe, i Sabetay, i Hodià, i Maaseià, i Kelità, i Azarià, Iozabade, i Kanàne, i Pelaià; songa nte-Levy vaho nitobok’ an-toe’ iareo eo ondatio.
8 Ja he lukivat Jumalan lakikirjan selkiästi ja niin ymmärrettävästi, että he ymmärsivät, mitä luettiin.
Aa le vinaki’ iareo i boke Hàn’ Añaharey an-dam-bolañe vaho natoro’ iereo ty heve’e, hahaoniña’ ondatio i nivakieñey.
9 Ja Nehemia, joka on Tirsata, ja Esra pappi, kirjanoppinut, ja Leviläiset jotka kansan opettivat ymmärtämään, sanoivat kansalle: tämä päivä on pyhä Herralle teidän Jumalallenne: älkäät murehtiko ja älkäät itkekö! sillä kuin kansa kuuli lain sanat, niin he kaikki itkivät.
Le nanao ty hoe am’ ondatio t’i Nekemià, Tirsatà naho i Ezra, mpirosoñe naho mpanokitse, ie nañoke ondatio o nte-Levio: Miavake am’ Iehovà Andrianañahare’ areo ty andro toy, ko mirovetse, ko mangololoike. Amy te nangoihoy ty tañy ondaty iabio ami’ty fijanjiñañe ty tsara’ i Hake.
10 Ja hän sanoi heille: menkäät ja syökäät lihavaa, ja juokaat makiaa, ja lähettäkäät niille myös osa, joilla ei mitään ole valmistettu; tämä päivä on pyhä meidän Herrallemme, sentähden älkäät murehtiko; sillä Herran ilo on teidän väkevyytenne.
Le nanoa’e ty hoe, Akia, mikamà ty mafiry, minoma ty mamy, le andivao amo tsy nañalankañeo amy te miavake amy Talèntikañey ty andro toy vaho ko miharovetse; fa haozara’ areo te mirebek’ am’ Iehovà.
11 Ja Leviläiset vaikittivat kaiken kansan ja sanoivat: olkaat ääneti, sillä tämä päivä on pyhä, älkäät murehtiko!
Aa le nampianjiñe’ o nte-Levio ondaty iabio, ami’ty hoe: Mianjiña, fa miavake ty androany; le ko manahelo.
12 Ja kaikki kansa meni syömään ja juomaan, ja lähettämään osia ulos, ja tekivät suuren ilon; sillä he olivat ymmärtäneet ne sanat, jotka heille olivat ilmoitetut.
Aa le nifampiriaria mb’eo ondatio nikama naho ninoñe naho nandiva vaho nirebeke, amy te niazo’ iareo i tsara nitaroñeñe am’ iereoy.
13 Toisena päivänä tulivat ylimmäiset isät kaikesta kansasta, papit ja Leviläiset kokoon, Esran kirjanoppineen tykö, oppimaan lain sanoja.
Nifanontoñe amy Ezra, mpanokitse, amy andro faha-roey o mpiaolon’ anjomban-droae’eo, o mpisoroñeo vaho o nte-Levio, hininike ty tsara’ i Hàke.
14 Ja he löysivät laissa kirjoitetun, että Herra oli käskenyt Moseksen kautta Israelin lasten asua lehtimajoissa seitsemännen kuun juhlalla.
Tendrek’ am’ iereo te sinokitse amy Hake ao i nandilia’ Iehovà añamy Mosèy te hitobok’ an-tsokemitraha ao o ana’ Israeleo amy sabadidam-bolam-paha-fitoy;
15 Ja he antoivat sen julkisesti ilmoittaa ja kuuluttaa kaikissa kaupungeissansa ja Jerusalemissa, ja sanoa: menkäät ulos vuorelle ja tuokaat öljypuun oksia, balsamipuun oksia, myrrhamipuun oksia, palmupuun oksia ja paksuista puista oksia, tehdäksenne majoja, niinkuin kirjoitettu on.
le naboele iereo naho nikoiheñe amo rova’ iareo iabio naho e Ierosalaime ao ty hoe: Mañitrifa mb’am-bohitse mb’eo le mangalà sampan-olive naho sampan-karadranto añ’ala ao naho sampa mañidè naho tsampan-tsatrañe naho bodan-katae handranjiañe sokemitraha ty amy pinatetsey.
16 Ja kansa menivät ulos ja toivat, ja tekivät itsellensä lehtimajoja, jokainen kattonsa päälle ja kartanoihinsa, ja Jumalan huoneen kartanoihin, ja Vesiportin kadulle, ja Ephraimin portin kadulle.
Aa le nitoha añe ondatio, ninday vaho namboatse sokemitraha, songa an-tafon’ anjomba’e eo naho ankiririsa’e ey naho an-kiririsan’ anjomban’ Añahare eo naho an-tameañe an-dalambein-drano ey vaho an-toen-dalambei-Efraime mielatse ey.
17 Ja kaikki kansa, joka palannut oli vankeudesta, teki lehtimajoja ja asui niissä; sillä ei Israelin lapset niin olleet tehneet hamasta Josuan Nunin pojan ajasta niin siihen päivään asti. Ja siinä oli sangen suuri ilo.
Namboatse naho nitobok’ amo sokemitraha’eo i valobohòke iaby niavy boak’ am-pandrohizañey; fa sikal’ añ’andro Iehosoa ana’ i None, ampara’ i andro zay tsy nanoe’ o ana’ Israeleo zay; vaho nionjoñe ty firebehañe.
18 Ja luettiin joka päivä Jumalan lakikirjaa, ensimmäisestä päivästä niin viimeiseen. Ja he pitivät juhlaa seitsemän päivää ja kahdeksantena päivänä päätöksen, tavan jälkeen.
Le nivakie’e boak’ andro boak’ andro, mifototse amy andro valoha’ey i boke Hàn’ Añaharey; nitana’ iareo fito andro i sabadidakey; vaho nanoeñe fivory miavake i andro fahavaloy, ty amy fepètsey.
