Miikan 2
1 Voi niitä, jotka vahinkoa ajattelevat, ja pahoja juonia vuoteissansa ahkeroitsevat! että he sen täyttäisivät kuin aamu valistaa; sillä heilläpä valta on.
Maye kulabo abaceba ububi, kulabo abaceba ukwenza okubi emibhedeni yabo! Ekudabukeni kokusa bayakwenza ngoba kusemandleni abo ukukwenza.
2 He ahnehtivat peltoja, jotka he väkivallalla ottavat, ja huoneita, jotka he omistavat; ja tekevät ylöllistä jokaisen huoneen kanssa ja jokaisen perinnön kanssa.
Bahawukela amasimu bawathumbe, kanye lezindlu, bazithathe. Badlelezela umuntu ngomuzi wakhe, lomuntu wakibo ngelifa lakhe.
3 Sentähden sanoo Herra näin: katso, minä ajattelen tälle sukukunnalle pahaa, josta ei teidän pidä voiman vetää pois teidän kansaanne, eikä teidän pidä niin ylpiästi käymän; sillä paha aika tulee.
Ngakho uThixo uthi: “Ngiceba ukwenza umonakalo kulababantu, elingeke liziphephise kuwo. Kalisayikuhamba ngokuziqhenya, ngoba kuzakuba yisikhathi sencithakalo.
4 Sillä ajalla pitää teistä sananlasku otettaman, ja surkia valitus valitettaman, sanoen: me olemme peräti hävitetyt; minun kansani osa on muutettu; kuinka hän meiltä pellot ottaa pois, ja ne jakaa.
Ngalolosuku abantu bazalihleka; bazaliklolodela ngale ingoma yokulila bathi: ‘Thina sichithwe okupheleleyo; ilifa labantu bami labiwe. Uyangithathela! Amasimu ethu uwanika abathengisi.’”
5 Ja tosin ei teillä pidä osaa Herran seurakunnassa oleman.
Ngakho-ke kawuzukuba laye ebandleni likaThixo ozalabela ilizwe ngenkatho.
6 Ei teidän pidä (sanovat he) saarnaaman, muiden pitää saarnaaman; ei niiden pidä saarnaaman niinkuin te: emme niin ratki häpiään tule.
Abaphrofethi babo bathi, “Lingaphrofethi. Lingaphrofethi ngalezizinto; ihlazo kaliyikusehlela.”
7 Niin Jakobin huone itsensä lohduttaa: luuletkos Herran hengen lyhennetyksi? eikö hänen näitä pitäisi tekemän? eikö minun puheeni ole hyvä sille, joka oikein vaeltaa?
Wena ndlu kaJakhobe, kufanele yini ukuba kuthiwe, “UMoya kaThixo uzondile na? Uyazenza izinto ezinje na?” “Amazwi ami kawenzi okulungileyo kuye ozindlela zakhe ziqondile na?
8 Mutta minun kansani on jo ennen tätä hankkinut niinkuin vihollinen; he ryöstävät sekä hameen että päällisvaatteen niinkuin sodassa niiltä, jotka suruttomasti vaeltavat.
Okwamanje abantu bami sebehlamuke njengesitha. Lihlubula ingubo eligugu kulabo abedlulayo linganakile, njengabantu abavela empini.
9 Te ajatte pois minun kansani vaimot kauniista huoneistansa, ja alati otatte pois heidän nuorukaisiltansa minun kaunistukseni.
Abesifazane babantu bami liyabaxotsha emizini yabo emihle. Lisusa isibusiso sami kokuphela ebantwaneni babo.
10 Sentähden nouskaat ja menkäät pois; sillä ette saa tässä olla; saastaisuutensa tähden pitää heidän armottomasti häviämän.
Sukani lihambe! Ngoba le akusindawo yenu yokuphumula, ngoba ingcolile, ichithekile, okungeke kulungiswe.
11 Jos joku lipilaari olis ja valheen saarnaaja, (joka sanois: ) minä tahdon saarnata, kuinka teidän pitää viinaa ja väkevää juomaa juoman; senkaltainen saarnaaja olis tälle kansalle sovelias.
Nxa umqambi wamanga lomkhohlisi efika athi, ‘Ngizaliphrofethela iwayini elinengi lotshwala,’ uyabe engumphrofethi walababantu nje kuphela!”
12 Mutta minä tahdon sinua, Jadob, kokonansa koota, ja jääneet Israelissa saattaa kokoon, ja tahdon heitä, niinkuin Botsran lauman, yhteen saattaa; niinkuin lauma pihatossa, niin myös sen pitää ihmisistä kopiseman.
“Impela ngizalibutha lonke, wena Jakhobe; impela ngizabaqoqela ndawonye abako-Israyeli abasalayo. Ngizabaqoqela ndawonye njengezimvu esibayeni, njengomhlambi wezimvu emadlelweni awo; indawo ibe lokuphithizela kwabantu.
13 Yksi särkiä pitää astuman ylös heidän edellänsä; heidän pitää särkemän lävitse, ja käymän portista ulos ja sisälle; ja heidän kuninkaansa pitää käymän heidän edellänsä, ja Herra kaikkein esin heitä.
Lowo ozavula indlela uzahamba phambi kwabo; bazafohla isango baphume. Inkosi yabo izadlulela phambi kwabo, uThixo abe phambi kwabo.”
