< Miikan 1 >
1 Tämä on Herran sana, joka tapahtui Miikalle Moresasta, Jotamin, Ahaksen ja Jehiskian, Juudan kuningasten aikana, jonka hän näki Samariasta ja Jerusalemista.
Ang pulong ni Jehova nga midangat kang Miqueas ang taga-Morasti, sa mga adlaw ni Jotham, ni Achaz, ug ni Ezechias, nga mga hari sa Juda, nga iyang nakita mahitungod sa Samaria ug sa Jerusalem.
2 Kuulkaat kaikki kansat; sinä maa, ota vaari, ja kaikki, mitä siinä on; ja Herra Jumala olkoon todistaja teitä vastaan, Herra pyhästä templistänsä,
Pamati, kamong mga katawohan, kamong tanan; patalinghug, Oh yuta, ug ang tanang nga anaa niana: ug tugoti ang Ginoong Jehova nga mahimong saksi batok kaninyo, ang Ginoo gikan sa iyang balaan nga templo.
3 Katso, Herra lähtee siastansa, astuu alas ja polkee maan korkeuksia:
Kay, ania karon, si Jehova nagagula gikan sa iyang dapit, ug manaug, ug magatamak sa tanang hatag-as nga mga dapit sa yuta.
4 Niin että vuoret sulavat hänen allansa, ja laaksot halkeevat, niinkuin medenvaha sulaa tulen edessä, ja niinkuin vedet, jotka korkialta alas vuotavat.
Ug ang mga bukid pagatunawon sa ilalum niya, ug ang mga walog pagabulagon, sama sa talo sa atubangan sa kalayo, ingon sa katubigan nga igabubo sa kimba nga dapit.
5 Kaikki nämät tapahtuvat Jakobin ylitsekäymisen tähden, ja Israelin huoneen syntein tähden. Kuka siis on Jakobin ylitsekäymys? Eikö Samari? ja kutka ovat Juudan korkeudet? Eikö Jerusalem?
Kay ang kalapasan ni Jacob mao kining tanan, ug tungod sa mga sala sa balay sa Israel. Unsa ba ang kalapasan ni Jacob? dili ba ang Samaria? ug unsa ba ang hatag-as nga mga dapit sa Juda? dili ba ang Jerusalem?
6 Minä teen Samarian kiviraunioksi kedolla, joka pannaan viinamäen ympäri, ja vieritän hänen kivensä laaksoon, ja särjen perustukseen asti maahan.
Busa buhaton ko ang Samaria nga sama sa tinapok sa kaumahan, ug ingon sa mga dapit nga pagatamnan sa mga parras; ug ligiron ko ang mga bato niana ngadto sa walog, ug akong kuhaan sa tabon ang iyang mga patukoranan.
7 Kaikki heidän epäjumalansa pitää rikottaman, ja kaikki heidän palkkansa tulella poltettaman, ja minä hävitän kaikki heidän kuvansa; sillä he ovat porton palkasta kootut; sentähden pitää heidän jälleen porton palkaksi tuleman.
Ug ang tanan niyang mga linilok nga larawan pagadugmokon, ug ang tanan niya nga suhol sa kahugawan pagasunogon sa kalayo, ug ang tanan niyang mga dios-dios akong pagawagtangon; kay siya nagatigum kanila gikan sa suhol sa usa ka bigaon, ug sila magabalik ngadto sa suhol sa usa ka bigaon.
8 Sitä minun täytyy valittaa ja parkua, minun täytyy riisuttuna ja alasti käydä; minun pitää valittaman niinkuin lohikärmeet ja murehtiman niinkuin nälkäkurki.
Tungod niini magabakho ug magaminatay ako; molakaw ako nga walay bisti ug hinuboan; ako magaminatay ingon sa iro nga ihalas, ug magabakho ingon sa mga avestrus.
9 Sillä tähän vitsaukseen ei ole yhtään neuvoa; joka jo Juudaan asti on tullut, ja pitää ulottuman minun kansani porttiin asti, Jerusalemiin asti.
Kay ang iyang mga samad walay pagkaalim; kay kini miabut bisan hangtud sa Juda; kini miabut ngadto sa ganghaan sa akong katawohan, bisan pa hangtud sa Jerusalem.
10 Älkäät sitä Gatissa ilmoittako, älkäät antako kuulla teidän itkuanne; vaan menkäät tuhkahuoneeseen ja istukaat tuhkaan.
Ayaw kini pag-isugilon diha sa Gath, ayaw gayud pagpanghilak kamo: didto sa Beth-le-aphrah nagligid ako sa akong kaugalingon sa abug.
11 Lähde pois, sinä kauniin kaupungin asuvainen, häpiällä paljastettu. Karjakaupungin asuvaiset ei tule ulos, että valitus on lähipaikoissa, jotka saavat teiltä ylöspitämisensä.
Umagi kamo, Oh pumoluyo sa Saphir, sa pagkahubo ug kaulawan: ang pumoluyo sa Saanan wala mogula; ang pagminatay sa Bethesel mokuha gikan kaninyo sa kalig-on niana.
12 Se surullinen kaupunki murehtii sen hyvän tähden; sillä onnettomuus pitää Herralta tuleman hamaan Jerusalemiin porttiin.
Kay ang pumoluyo sa Maroth nagahulat sa dakung kainit alang sa kaayohan, kay ang kadautan nanaug gikan kang Jehova ngadto sa ganghaan sa Jerusalem.
13 Sinä kaupunki Lakis, valjasta ratasten eteen liukkaat hevoset, ja mene matkaas; sinä olet Zionin tyttärelle synnin alku ollut, sillä sinussa on löydetty Israelin rikoksia.
Oh kamong pumoluyo sa Lachis, ihigot ninyo ang carro sa matulin nga kabayo: siya mao ang sinugdan sa sala sa anak nga babaye sa Sion; kay ang mga kalapasan sa Israel nakaplagan diha kanimo.
14 Sinun täytyy niin lahjat antaa kuin Gatikin; Aksibin huoneen pitää Israelin kuningasten liitosta luopuman.
Busa magahatag ikaw sa gasa sa pagpanamilit kang Moreseth-gath ang mga balay sa Achzib mahimong butang nga malimbongon alang sa mga hari sa Israel.
15 Minä saatan sinulle, Maresa, oikian perillisen, ja Israelin kunnian pitää Adullamiin asti tuleman.
Ngani dad-on ko kanimo, Oh pumoluyo sa Maresah, siya nga magapanag-iya kanimo: ang himaya sa Israel modangat bisan pa hangtud sa Adullam.
16 Tee pääs paljaaksi, ja keritse sinus, sinun kaunisten lastes tähden; ajele pääs paljaaksi niinkuin kotka, sillä he ovat viedyt sinulta pois vangittuina.
Magpaupaw ka, ug magpaalot ka tungod sa mga anak sa imong kalipay: padakua ang imong kaupaw ingon sa agila; kay sila ming-adto na sa pagka-binihag gikan kanimo.