< Matteuksen 9 >
1 Ja hän astui haahteen, meni jälleen ylitse ja tuli omaan kaupunkiinsa.
Chuin Yeshua kong khat'a akaldoh in chule dil chu agal kaiyin, ama khomun ahung kiletai.
2 Ja katso, he toivat hänen eteensä halvatun, joka makasi vuoteella. Ja kuin Jesus näki heidän uskonsa, sanoi hän halvatulle: poikani, ole hyvässä turvassa, syntis annetaan anteeksi sinulle.
Mi phabep chun langthi khat alupna pum in akoma ahinpui uve. Aman atahsan'u chu amu phat in langthipa jah a chun Yeshuan, “Lung nom in, ka chapa! Na chonsetna ho kingaidam ahitai,” ati.
3 Ja katso, muutamat kirjanoppineista sanoivat keskenänsä: tämä pilkkaa (Jumalaa).
Hinlah Hou danthu hil phabep chu amaho le amaho aki hou un, “Hiche hi Pathen taitomna ahi! Ama Pathen a kingaitoa ham?” atiuve.
4 Ja kuin Jesus näki heidän ajatuksensa, sanoi hän: miksi ajattelette pahaa sydämessänne?
Yeshuan alung'uva ipi angaitou chu ahen, hijeh chun amaho adong in, “Ipi dinga chutobang lunggel gitlouna ho nalung'uva naneiyu ham?
5 Sillä kumpi on keviämpi sanoa: synnit annetaan anteeksi sinulle, taikka sanoa: nouse ja käy?
Nachonset ho kingaidam ahitai, tia sei, ahilouleh ‘Dingdoh in, chule lamjot in’ ti hoijoh baijo ham?”
6 Mutta että teidän pitää tietämän Ihmisen Pojalla olevan vallan maan päällä synnit anteeksi antaa, (niin sanoi hän halvatulle: ) nouse ja ota vuotees, ja mene kotias.
Hijeh achu Mihem Chapan leiset chunga chonset ngaidam jouna thaneina aneiye ti photchenna kapeh ding nahiuve atin, chuin Yeshua langthipa lama akiheiyin aseiyin, “Dingdoh in, nalupna kichoiyin, chule in-a chen!” ati.
7 Ja hän nousi ja meni kotiansa.
Chuin ama chu ahung kichop doh thon, chule in-a achetai!
8 Ja kuin kansa sen näki, ihmettelivät he ja kunnioittivat Jumalaa, joka oli ihmisille antanut senkaltaisen vallan.
Hiche thilsoh hin mihonpi chu alungu kichatnan alo dimtai. Chule amahon hitobang tah a thuneina nei, mihem ahinsol jeh hin Pathen avahchoi tauve.
9 Ja kuin Jesus sieltä kävi ohitse, näki hän ihmisen istuvan tullihuoneessa, nimeltä Matteus, ja sanoi hänelle: seuraa minua. Niin hän nousi ja seurasi häntä.
Chuin Yeshua avalea ahileh, mikhat Matthew kitipa chu kai adonna muna atou amun, ajah a, “Neijuiyin chule kaseijui in pang in,” ati. Hi chun Matthew akipatdoh in anung ajuitai.
10 Ja tapahtui, kuin hän atrioitsi huoneessa, katso, niin tuli monta Publikania ja syntistä, ja atrioitsivat Jesuksen ja hänen opetuslastensa kanssa.
Chomkhat jouvin, Matthew in Yeshua le Aseijuite ho toh chun kaidong adang ho chule midang minphatna neilou chonse ho chu jin-gun in a-ina akouvin ahi.
11 Ja kuin Pharisealaiset sen näkivät, sanoivat he hänen opetuslapsillensa: miksi teidän Mestarinne syö Publikanien ja syntisten kanssa?
Hinlah Pharisee hon hichu amu phat un aseijuite adong un, itia na jilkung pauvin amot mot'a thusei ho toh an aneh khom ham? atiuve.
12 Mutta kuin Jesus sen kuuli, sanoi hän heille: ei terve tarvitse parantajaa, vaan sairaat.
Yeshuan hiche thu ajah phat in, “Mi damthei hon louthem angaicha pouve, ana damlou hon bou angai chauve,” ati.
13 Mutta menkäät ja oppikaat, mikä se on: laupiutta minä tahdon, enkä uhria; sillä en minä tullut vanhurskaita kutsumaan, vaan syntisiä parannukseen.
Aman aseiben, “Tun cheuvin chule Pathen Thubun ipi asei ahi ga kihil un: Keiman khotona bou kangeh ahin, kilhaina nabol diu ahipoi. Ajeh chu keima midih a kigel ho kouva hunga kahipon, chonse ahi kihet ho bou kouva hunga kahi,” ati.
14 Silloin tulivat Johanneksen opetuslapset hänen tykönsä, ja sanoivat: minkätähden me ja Pharisealaiset niin paljo paastoomme, mutta ei sinun opetuslapses paastoo?
Nikhat hi John Baptist seijuiho chu Yeshua henga ahung un chule adong un, ipi iti dana keiho le Pharisee hon an ka ngol jiu tobanga na seijuiten an angol lou-u hintem? atiuve.
15 Niin Jesus sanoi heille: taitaako hääjoukko niinkauvan murehtia, kuin ylkä on heidän kanssansa? mutta päivät tulevat, että ylkä otetaan heiltä pois, ja silloin heidän pitää paastooman.
Yeshuan adonbut in, “Golvah kibolna a jin ho chun moulang toh akipa khom pet'uva alunghem'u ngaiyintem? Chuti ponte. Ahinlah moulang chu nikhat le amahoa kona kipui mang ding ahi, chutah le an angol diu ahi.”
16 Mutta ei kenkään paikkaa vanhaa vaatetta uuden veran tilalla; sillä paikka repee pois vaatteesta, ja läpi tulee pahemmaksi.
“Ajeh chu koiman ponsop nem lou ahal chun ponlui abeh jipoi, achutibol le abehna chun hiche pon chu aloi-eh ding ahi.”
17 Ei myös pane kenkään nuorta viinaa vanhoihin leileihin; muutoin leilit pakahtuvat, ja viina vuotaa pois, ja leilit turmellaan; vaan nuorta viinaa lasketaan uusiin leileihin, ja niin he molemmat tähdellä ovat.
“Chukal valin koiman lengpitwi thah chu abom luiya akoiji poi. Ajeh chu abom lui chu pohkeh intin, chule lengpitwi chu jal ding, akoina bom chu seding ahitai. Lengpitwi thah chu abom thah a ikhum leh ania huhbit a um ding ahi,” ati.
18 Kuin hän nämät heille puhunut oli, katso, niin päämies tuli ja kumarsi häntä, sanoen: nyt on minun tyttäreni kuolemallansa; mutta tule ja pane kätes hänen päällensä, niin hän virkoaa.
Yeshuan hiche thuho asei laiyin kikhopna in vaipopa chu ahung in chule amasanga ahung dilsun, “Kachanu tupet tah chun athi” hinlah nangma na hunga chule achunga nakhut na ngap'a ahileh nahinsah kit thei ding ahi, ahungti.
19 Niin Jesus nousi ja seurasi häntä, ja hänen opetuslapsensa.
Hiti chun Yeshua le Aseijuite chu akipatdoh un, chule amato chun akilhon un ahi.
20 Ja katso, vaimo, joka oli kaksitoistakymmentä ajastaikaa punaista tautia sairastanut, kävi takana, ja tarttui hänen vaatteensa liepeeseen;
Chupet tah chun numei khat athilon tang louva gimthoh nu chu anung lama ahunge. Amanu hin apon mongkai chu ahung tham e.
21 Sillä hän oli itsellensä sanonut; jos minä ainoastaan rupeen hänen vaatteesensa, niin minä tulen terveeksi.
Ajeh chu ama nun agel chu, keiman apon mongkai khu thamkha jeng jong leng kadam ding ahi, ati.
22 Niin Jesus käänsi itsensä, näki hänen ja sanoi: ole hyvässä turvassa, tyttäreni! sinun uskos on sinun terveeksi tehnyt. Ja vaimo tuli sillä hetkellä terveeksi.
Yeshua akihei kimvel in chule aman amanu chu amuphat in ajah a, “Chanu lungthoi hih in! Natasan in nadam thengsah ahitai,” ati. Chuche pettah chun amanu chu adam paitai.
23 Ja kuin Jesus tuli päämiehen huoneeseen, ja näki pillein soittajat ja kansan hymisevän,
Kikhopna vaipopa in a Yeshua alhun phat in mihonpi chu achoh thethu jeng un chule thi opna a kimut theile ging chu ajatai.
24 Sanoi hän heille: menkäät pois; sillä ei piika ole kuollut, vaan hän makaa. Ja he nauroivat häntä.
Amaho jah'a chun, “Potdoh tem un, chapang nu hi athia ahipoi, amahi a-ihmua ahibouve” ati. Hinlah mihonpi chun anuisat tauve.
25 Mutta kuin kansa oli ajettu ulos, meni hän sisälle ja tarttui hänen käteensä, ja piika nousi.
Mihonpi chu polama asoldoh jouvin, Yeshua agalut in chule chapang nu chu akhut a atuh in ahileh amanu chu ahung ding dohtai.
26 Ja sen sanoma kuului kaikkeen siihen maahan.
Hiche thil kidang kibol thuthang chu agamkai pumpi'ah akithe chansoh tai.
27 Ja kuin Jesus sieltä läksi, seurasi häntä kaksi sokiaa, huutain ja sanoen: Davidin poika, armahda meitä.
Yeshuan numei chapang nu in chu adalhah jouvin, anunga mitcho minin ahinjui peh in, amanin, “David Chapa neikhoto lhon in,” tin asam lhon in ahi.
28 Ja kuin hän tuli huoneeseen, tulivat sokiat hänen tykönsä, ja Jesus sanoi heille: uskotteko minun sen voivan teille tehdä? He sanoivat hänelle: Herra, me uskomme.
Amani chu aumna insunga ajuilut lhon in, Yeshuan adong in, “Keima hin khomu theina eineisah lhon ding ahi ti natahsan em?” ati. Ama nin adonbut in, henge, Pakai, katahsan lhone, tin asei lhontai.
29 Niin hän rupesi heidän silmiinsä, sanoen: tapahtukoon teille uskonne jälkeen.
Chuphat in Aman amit lhon atham in, chuin, “Natahsan lhon jeh a, hung hithei ding ahi” ati.
30 Ja heidän silmänsä aukenivat. Niin Jesus haastoi heitä, sanoen: katsokaat, ettei kenkään saa tätä tietää.
Chutah in amit lhon ahah in chule kho amulhon tai. Yeshuan amani agih in, “Hiiche thuhi koima seipeh lhon hih in,” ati.
31 Vaan kuin he menivät pois, niin he julistivat hänen sanomansa kaikessa siinä maassa.
Hinlah amani apotdoh lhon in chuin Amin chu agamkai kimvela aseiphong lhon tai.
32 Kuin nämät olivat menneet ulos, katso, niin he toivat mykän ja pirulta riivatun ihmisen hänen eteensä.
Amani apotdoh lhon phat'in lhagaoboh vop mikhat pao theilou chu, Yeshua koma ahin puiyuve.
33 Ja kuin perkele oli ajettu ulos, niin mykkä puhui. Ja kansa ihmetteli ja sanoi: ei senkaltaista ole ikänä Israelissa nähty.
Hitia Yeshuan lhagaoboh chu anodoh jouvin amapa chu apao theitai. Hichu mi honpin adatmo lheh jeng uvin, “Hitobang hi Israel lah a anasoh khahih hel le,” atiuve.
34 Mutta Pharisealaiset sanoivat: hän ajaa ulos perkeleet perkeleitten pääruhtinasten kautta.
Hinlah Pharisee hon, “Aman lhagaoboh chu Lhagaoboh ho Lengpa thahat vanga anodoh ahi,” atiuve.
35 Ja Jesus kävi kaikkia kaupungeita ja kyliä ympäri, ja opetti heidän synagogissansa, ja saarnasi valtakunnan evankeliumia, ja paransi kaikkinaisia tauteja ja kaikkea sairautta kansassa.
Yeshua chuche gamkaiya khopi tinle khoneo tin a avahlen, akikhop nau inhoa thu ahil in, chule Lenggam Kipana Thupha chu aseiphong in ahi. Chuin Aman hivei ho le ana damlou ho aboldam in ahi.
36 Ja kuin hän näki kansat, armahti hän heidän päällensä, että he olivat niin nääntyneet ja hajoitetut kuin lampaat, joilla ei ole paimenta.
Aman mihonpi amu phat'in, Aman amaho chu akhoto lheh e, ajeh chu amaho chu alungdong uvin chule panpi bei ahiuvin, kelngoi achingbei tobang ahiu amudoh in ahi.
37 Silloin hän sanoi opetuslapsillensa: eloa on tosin paljo, mutta työväkeä on vähä.
Aman Aseijuite koma aseiyin, “Chang at ding atam lheh in, hinlah anatong ding alhom e.
38 Rukoilkaat sentähden elon Herraa, että hän työväkeä lähettäis eloonsa.
Hijeh chun chang atna lou muna natong ding ahin soldoh theina ding in, lou neipa Pakai henga taovun,” ati.