Matteuksen 8
1 Kuin hän astui alas vuorelta, seurasi häntä paljo kansaa.
When Jesus had come down from the hill, great crowds followed him.
2 Ja katso, niin tuli spitalinen mies, kumarsi häntä ja sanoi: Herra, jos sinä tahdot, niin sinä voit minun puhdistaa.
He saw a leper who came up, and bowed to the ground before him, and said, “Master, if only you are willing, you are able to make me clean.”
3 Niin Jesus ojensi kätensä ja rupesi häneen, sanoen: minä tahdon, ole puhdas. Ja hän puhdistettiin kohta spitalistansa.
Stretching out his hand, Jesus touched him, saying as he did so, “I am willing; become clean.” Instantly he was made clean from his leprosy;
4 Ja Jesus sanoi hänelle: katso, ettet kenellekään sano: mutta mene ja näytä itses papille, ja uhraa lahjas, jonka Moses on käskenyt, heille todistukseksi.
and then Jesus said to him, “Be careful not to say a word to anyone, but go and show yourself to the priest, and offer the gift directed by Moses, as evidence of your cure.”
5 Mutta kuin Jesus meni Kapernaumiin, tuli sadanpäämies hänen tykönsä, ja rukoili häntä,
After Jesus had entered Capernaum, a centurion in the Roman army came up to him, entreating his help.
6 Ja sanoi: Herra! minun palveliani sairastaa kotona halvattuna, ja kovin vaivataan.
“Sir,” he said, “my manservant is lying ill at my house with a stroke of paralysis, and is suffering terribly.”
7 Jesus sanoi hänelle: minä tulen ja parannan hänen.
“I will come and cure him,” answered Jesus.
8 Niin sadanpäämies vastasi ja sanoi: Herra, en ole minä mahdollinen, että sinä tulet minun kattoni alle; vaan sano ainoasti sana, niin palveliani paranee.
“Sir,” the centurion went on, “I am unworthy to receive you under my roof; but only speak, and my manservant will be cured.
9 Sillä minä olen myös ihminen toisen vallan alla, ja minun allani on sotamiehiä, ja sanon tälle: mene! ja hän menee, ja toiselle: tule! ja hän tulee, ja palvelialleni: tee tämä! ja hän tekee.
For I myself am a man under the orders of others, with soldiers under me; and, if I say to one of them ‘Go,’ he goes, and to another ‘Come,’ he comes, and to my slave ‘Do this,’ he does it.”
10 Kuin Jesus tämän kuuli, ihmetteli hän, ja sanoi heille, jotka seurasivat: totisesti sanon minä teille: en ole minä löytänyt senkaltaista uskoa Israelissa.
Jesus was surprised to hear this, and said to those who were following him, “Never I tell you, in any Israelite have I met with such faith as this!
11 Mutta minä sanon teille: monta tulevat idästä ja lännestä, ja pitää Abrahamin, Isaakin ja Jakobin kanssa taivaan valtakunnassa istuman.
Yes, and many will come in from East and West and take their places beside Abraham, Isaac, and Jacob, in the kingdom of heaven;
12 Mutta valtakunnan lapset heitetään ulkonaiseen pimeyteen: siellä pitää oleman itku ja hammasten kiristys.
while the heirs to the kingdom will be banished into the darkness outside; there, there will be weeping and grinding of teeth.”
13 Ja Jesus sanoi sadanpäämiehelle: mene, ja niinkuin sinä uskoit, niin sinulle tapahtukoon. Ja sillä hetkellä parani hänen palveliansa.
Then Jesus said to the centurion, “Go now, and it will be according to your faith.” And the man was cured that very hour.
14 Ja kuin Jesus tuli Pietarin huoneeseen, näki hän hänen anoppinsa makaavan ja sairastavan vilutautia.
When Jesus went into Peter’s house, he saw Peter’s mother-in-law prostrated with fever.
15 Niin hän tarttui hänen käteensä, ja vilutauti luopui hänestä. Ja hän nousi, ja palveli heitä.
On his taking her hand, the fever left her, and she rose and began to take care of him.
16 Mutta kuin ehtoo tuli, niin he toivat hänen tykönsä monta pirulta riivattua; ja hän ajoi ulos sanalla henget, ja teki kaikkinaisia sairaita terveeksi;
In the evening the people brought to Jesus many who were possessed by demons; and he drove out the spirits with a word, and cured all who were ill,
17 Että täytettäisiin, mitä sanottu oli Jesaias prophetan kautta, joka sanoo: hän on ottanut meidän heikkoutemme, ja hän kantoi meidän tautimme.
in fulfillment of these words in the prophet Isaiah – ‘He took our infirmities on himself, and bore the burden of our diseases.’
18 Kuin Jesus näki paljon kansaa ympärillänsä, käski hän mennä toiselle puolelle (merta).
Seeing a crowd around him, Jesus gave orders to go across.
19 Ja kirjanoppinut tuli ja sanoi hänelle: Mestari, minä tahdon sinua seurata, kuhunka ikänä sinä menet.
A teacher of the Law came up to him, and said, “Teacher, I will follow you wherever you go.”
20 Niin Jesus sanoi hänelle: ketuilla ovat luolat, ja taivaan linnuilla ovat pesät; mutta Ihmisen Pojalla ei ole, kuhunka hän päänsä kallistaa.
“Foxes have holes,” answered Jesus, “and wild birds their nests, but the Son of Man has nowhere to lay his head.”
21 Toinen hänen opetuslapsistansa sanoi hänelle: Herra, salli minun ensin mennä hautaamaan isääni.
“Master,” said another, who was a disciple, “let me first go and bury my father.”
22 Niin Jesus sanoi hänelle: seuraa minua, ja anna kuolleet haudata kuolleitansa.
But Jesus answered, “Follow me, and leave the dead to bury their dead.”
23 Ja kuin hän oli haahteen astunut, seurasivat häntä hänen opetuslapsensa.
Then he got into the boat, followed by his disciples.
24 Mutta katso, suuri ilma nousi merellä, niin että haaksi aalloilta peitettiin. Mutta hän makasi.
Suddenly so great a storm came up on the sea, that the waves broke right over the boat. But Jesus was asleep;
25 Niin tulivat hänen opetuslapsensa ja herättivät hänen, ja sanoivat: Herra, auta meitä, me hukumme.
and the disciples came and roused him. “Master,” they cried, “save us; we are lost!”
26 Ja hän sanoi heille: te heikko-uskoiset, miksi te olette pelkurit? Niin hän nousi ja asetti tuulen ja meren, ja tuli juuri tyveneksi.
“Why are you so timid?” he said. “You of little faith!” Then Jesus rose and rebuked the winds and the sea, and a great calm followed.
27 Niin ihmiset ihmettelivät, sanoen: millainen tämä on? sillä tuulet ja meri ovat myös hänelle kuuliaiset.
The men were amazed, and exclaimed, “What kind of man is this, that even the winds and the sea obey him!”
28 Ja kuin hän tuli sille puolelle merta, Gerasalaisten maakuntaan, niin häntä vastaan juoksi kaksi pirulta riivattua, jotka olivat haudoista lähteneet, ja olivat sangen hirmuiset, niin ettei kenkään taitanut sitä tietä vaeltaa.
On getting to the other side – the region of the Gadarenes – Jesus met two men who were possessed by demons, coming out of the tombs. They were so violent that no one was able to pass that way.
29 Ja katso, he huusivat sanoen: Jesus, Jumalan Poika, mitä meidän on sinun kanssas? Oletkos tullut tänne meitä vaivaamaan ennen aikaa?
Suddenly they shrieked out, “What do you want with us, Son of God? Have you come here to torment us before our time?”
30 Ja kaukana heistä kävi sangen suuri sikalauma laitumella.
A long way off, there was a herd of many pigs, feeding;
31 Niin perkeleet rukoilivat häntä ja sanoivat: jos ajat meidät ulos, niin salli meidän mennä sikalaumaan.
and the foul spirits began begging Jesus, “If you drive us out, send us into the herd of pigs.”
32 Ja hän sanoi heille: menkäät. Niin he läksivät ulos ja menivät sikalaumaan; ja katso, koko sikalauma syöksi äkisti itsensä jyrkältä mereen ja upposi.
“Go,” he said. The spirits came out, and entered the pigs; and the whole herd rushed down the steep slope into the sea, and died in the water.
33 Mutta paimenet pakenivat ja menivät kaupunkiin ja ilmoittivat kaikki, ja kuinka pirulta riivatuille oli tapahtunut.
At this the men who tended them ran away and went to the town, carrying the news of all that had occurred, and of what had happened to the possessed men.
34 Ja katso, koko kaupunki meni ulos Jesusta vastaan. Ja kuin he hänen näkivät, rukoilivat he häntä menemään pois heidän maansa ääristä.
At the news the whole town went out to meet Jesus, and, when they saw him, they entreated him to go away from their region.
