Matteuksen 5
1 Mutta kuin hän näki kansan, astui hän ylös vuorelle, ja kuin hän oli istunut, tulivat hänen opetuslapsensa hänen tykönsä.
Wan la o niwulgu, k jesu don li juali po, k oyegntieb nagni ki kal o kani.
2 Niin hän avasi suunsa, opetti heitä ja sanoi:
yeni wan yaadi o nɔbu, ki tundiba, ki maadi ba:
3 Autuaat ovat hengellisesti vaivaiset; sillä heidän on taivaan valtakunta.
pamanli tie yaabi n jiindi bi ba, ki duu U Tienu po i. Ban n tie U Tienu diemani niba.
4 Autuaat ovat murheelliset; sillä he saavat lohdutuksen.
Pamanli ye, yeni yaabi n kaa yeni ti ninsiidi.
5 Autuaat ovat siviät; sillä he saavat maan periä.
Pamanli ye, yaabi n pia li pañiili, klma U Tienu bo ti cabi bani i tinga.
6 Autuaat ovat, jotka isoovat ja janoovat vanhurskautta; sillä he ravitaan.
Pamanli tie yaabi n buudi mi koma yeni o ñuñuunu, i mɔmɔni sanu nni, klma bi ti ba di ki guo.
7 Autuaat ovat laupiaat; sillä he saavat laupiuden.
Pamanli bi ninbadama po, klma bi bo ti di li danbi mɔ ya po m ninñuma.
8 Autuaat ovat puhtaat sydämestä; sillä he saavat nähdä Jumalan.
Pamanli tie yaabi n pia li papienli, ki dugni ban ba ti la U Tienu.
9 Autuaat ovat rauhan tekiät; sillä ne pitää Jumalan pojiksi kutsuttaman.
Pamanli tie yaabi n kpaani laafia yen m buama bi lieba po, ki dugni U Tienu ba ti yini bani o bidi.
10 Autuaat ovat, jotka vanhurskauden tähden vainotaan; sillä heidän on taivaan valtakunta.
Pamanli tie yaabi n tuagi i mɔmɔni sanu, ki bi nan wangi bi fala li po, kilima bani n tie U Tienu diema yabi.
11 Autuaat olette te, kuin he pilkkaavat ja vainoovat teitä, ja puhuvat kaikkinaista pahuutta teitä vastaan, valhetellen minun tähteni.
Pamanli yen ŋanbi ki loli ki cuo, yayognu ki bi sugdi, ki maadi ti maa biidi, ki pua mi faama, ki tiendi li bonbiili ki dugni min ya po.
12 Iloitkaat ja riemuitkaat; sillä teidän palkkanne on suuri taivaissa. Sillä näin he vainosivat prophetaita, jotka teidän edellänne olivat.
Ya ye mani li pamanli nni yeni i lalayien nni, ki dugni i ñuadi ti ba yabi tapoli po, ki dugni yaabi cindi ki tie U Tienu tondikaaba, bi den cagni bi mɔ yeni.
13 Te olette maan suola: jos siis suola tulee mauttomaksi, millä sitte suolataan? ei se enään kelpaa mihinkään, vaan heitettää pois ja ihmisiltä tallattaa.
I tie yaami i tinga ne po. Ama, li ya tie ki mi yaama manu gbeni, bi ba tugi be ki guani ki mang o? li ji ki pia buama. Li tie ki ban tugi ki wuli niin po, bi niba n ya ŋmaadi li po.
14 Te olette maailman valkeus. Ei sitä kaupunkia taideta peittää, joka vuorella on,
Yinbi n tie ŋanduna yinyiem, ya dogu n ye li juali po, bonli kan fidi ki legni o.
15 Eikä kynttilää sytytetä ja panna vakan alle, vaan kynttiläjalkaan, valaisemaan kaikkia, jotka huoneessa ovat.
Yeni, bi ki congi li fidli ki cubdili bobl nni. Ama bi yi cuon li fidli ki sien o naani ki li baa co ki yieni deni yaabi kuli po i.
16 Näin valistakoon teidän valkeutenne ihmisten edessä, että he näkisivät teidän hyvät työnne, ja kunnioittaisivat teidän Isäänne, joka on taivaissa.
I mɔ ya yinyienm n ya fandi bi niba ki ban fidi ki la i tuonŋanma, ki dondi i baa yua ye tapoli po.
17 Älkäät luulko, että minä tulin lakia ja prophetaita päästämään: en minä tullut päästämään, vaan täyttämään.
Yin da maali, k n cua k min piini bi tondikaaba yikodi kaa, n cua k min piin ka, ama n cua ki min waani lan buali yaali.
18 Sillä totisesti sanon minä teille: siihenasti kuin taivas ja maa katoo, ei pidä vähinkään piirto eikä joku rahtu laista katooman, siihenasti kuin kaikki tapahtuvat.
Klima n maadi yeni i mɔni: tapoli yeni i tinga ya bua lan waagi nandi, ba lanbonli kan fidi ki piini yeni ya yognu k li kuli ne bo pundi.
19 Kuka siis jonkun näistä vähimmistä käskyistä päästää, ja näin ihmisiä opettaa, hän pitää taivaan valtakunnassa vähimmäksi kutsuttaman; mutta joka sen tekee ja opettaa, se pitää suureksi taivaan valtakunnassa kutsuttaman.
Yua daani U Tienu maama nni, k ki cɔlni, wan n bo te juodi U Tienu diema nni. Ama yua cɔlni U Tienu diema maama kuli, ki wangi o lieba, k ban ya tie yeni, wani n baa tie nigbengl U Tienu diema nni.
20 Sillä minä sanon teille: ellei teidän vanhurskautenne ole paljoa enempi kuin kirjanoppineiden ja Pharisealaisten, niin ette tule taivaan valtakuntaan.
Ki dugni, n maadi, i bontitiedi ya ki ŋani cie U Tienu kadaagu gbanbanda yen farisien nba, i kan kua U Tienu diema nni.
21 Te kuulitte mitä sanottu oli vanhoille: ei sinun pidä tappaman; mutta jokainen, joka tappaa, hänen pitää tuomioon vikapää oleman.
I gbadi ki bi bo maadi ti yaja nba: a kan kpaa nulo, ki nulo ya kpaa o lielo, bi bo yi gedi yen o ti buudi danb kani.
22 Mutta minä sanon teille: että jokainen, joka tyhmästi vihastuu veljellensä, hänen pitää tuomioon vikapää oleman; mutta jokainen, joka sanoo veljellensä: raka, hänen pitää neuvon alle vikapää oleman; mutta jokainen, joka sanoo: sinä tyhmä, hänen pitää helvetin tuleen vikapää oleman. (Geenna g1067)
Ama min maadi: yua beni o pali o ninja po, li buali ki ban gedi yen o ti buudi danbi kani. Nulo ya sugdi o ninja k o tie fanbi, bi bo gedi yen o suif nba buudi danbi kani. Nul ya maadi k o ninja tie yukpienli, bi ba lugu ya mu n kan jundi nni. (Geenna g1067)
23 Sentähden, jos sinä uhraat lahjas alttarille, ja siellä muistat, että veljelläs on jotakin sinua vastaan:
A ya cua sala yid kanu, ki ba yid sala ki tiadi k a ninjua pia m maama yen a;
24 Niin jätä sinne lahjas alttarin eteen, ja mene ensin sopimaan veljes kanssa, ja tule sitte lahjas uhraamaan.
ŋan daani a sala yid kaanu, ki gedi k fin yeni a ninjua n mang yen lieb o, ŋan fidi ki guani ki yidi a sala.
25 Sovi nopiasti riitaveljes kanssa, koskas vielä hänen kanssansa tiellä olet, ettei riitaveljes anna sinua joskus tuomarille, ja tuomari antaa sinun palvelialle, ja sinä heitetään torniin.
ŋanbi k cuo a ba fin yeni a lielo ya pia maam; ki yegi ki ca buud daan o kani, ŋan tuodi yin gbadi i lieba maama ki sua ki da paa o san po, wan da ti gedi yen a bi buudi danbi kani, ki ti cedi ban luon a.
26 Totisesti sanon minä sinulle: et sinä suinkaan pääse sieltä ulos, siihenasti kuin sinä maksat viimeisen rovon.
N maad a yeni i mɔni: a kan ñan lan kani, ka ki pani, hali ya yognu ka bi pa li kuli ki kan sieni ba kuuga.
27 Te kuulitte sanotuksi vanhoille: ei sinun pidä huorin tekemän.
I gbadi ki bi bo maadi: a kan dua yeni nuli den pua.
28 Mutta minä sanon teille: jokainen, joka katsoo vaimon päälle himoitaksensa häntä, hän teki jo huorin hänen kanssansa sydämessänsä.
Ama min nan maadi: yua nuali o pua k o yanma kua li pua ni, o dua yen o o pali nni.
29 Jos oikia silmäs pahentaa sinun, niin puhkaise se ulos, ja heitä pois tyköäs; sillä parempi on sinulle, että yksi jäsenistäs hukutetaan, kuin että koko ruumis pitäis heitettämän helvettiin. (Geenna g1067)
A nujienu ninbinli ya ye a po ki cedi ka tie biidi, ŋan ñan o ki lu fagm ki dugni bonyenli ya ki ye a gbanandi po, lan n pia ti ñuadi, yen ban ti taa ŋa ki lu a ya mu n kan bangi jundi nni. (Geenna g1067)
30 Ja jos oikia kätes pahentaa sinun, niin hakkaa se poikki, ja heitä pois tyköäs! sillä parempi on sinulle, että yksi jäsenistäs hukutetaan, kuin että koko ruumis pitäis helvettiin heitettämän. (Geenna g1067)
Li ya sua ka nujienu n kuand a ti biidi nni, jiagu ki lu fagma, ki dugni lan n su yeni a gbanandi kuli n ya ye ya mu kan bangi jundi nni. (Geenna g1067)
31 On myös sanottu: jokainen joka emäntänsä hylkää, hän antakaan hänelle erokirjan.
L den maadi ki yua ñani o denpua, wan ten o ya til n wang i k o ñan o.
32 Mutta minä sanon teille: joka emäntänsä hylkää, muutoin kuin huoruuden tähden, hän saattaa hänen huorin tekemään; ja joka nai sen hyljätyn, hän tekee huorin.
Ama min n maadi, yua ñani o denpua k li tie mi cuncuma po, li pua ya gedi ki dua yeni ja tian o, o kuani o denpua mi cuncuma nni. Yua kuani ya pua ki o calo ñan o, o mɔ gɔ tieni mi cuncunmi.
33 Taas te kuulitte sanotuksi vanhoille: älä vanno väärin, vaan pidä valas Herralle.
I gɔ den kpeli ki gbadi ki bi maadi ti yaja nba: a kan maadi maama ki poli ki kandi U Tienu, ki bani ka fa faogu, a ya poli ka bo tieni yaali ŋan tieni.
34 Mutta minä sanon teille: älkäät ensinkään vannoko, ei taivaan kautta, sillä se on Jumalan istuin;
Ama min, n maadi, da l polgi mani can yi i i. Da polgi mani tapoli po, ki dugni tapoli tie naani k U Tienu kaa ki buu ti buudi.
35 Eikä maan kautta, sillä se on hänen astinlautansa: ei myös Jerusalemin kautta, sillä se on suuren kuninkaan kaupunki:
Ba yin da polgi tingi klima li mɔ tie naani k o ŋmaadi o taali, daa polgi mani ba serusalem, ki dugni serusalem tie o bado U Tienu dogu i.
36 Ei sinun myös pidä vannoman pääs kautta, sillä et sinä voi yhtään hiusta valkiaksi eli mustaksi tehdä.
Da puoni a yuli ki poli, klima a kan fidi ki cedi baa a yuyengu n pendi bi ki bɔndi.
37 Vaan teidän puheenne pitää oleman: on, on, ei, ei; mutta mitä siihen lisätään, se on pahasta.
I maama ni i bani ki yaali n tie mɔni, yin maadi ki li tie mɔni; yaali n tie faogu, ki li tie faogu i. Yaali n sieni kuli ña ti tuonbiidi kani.
38 Te kuulitte sanotuksi: silmä silmästä, ja hammas hampaasta.
I kpeli ki gbadi ki bi maadi: ki nulo ya pua ki pudi o lielo ninbinli, li ŋan ki ban pua ki pudi o mɔ ya ninbinli; a pua ki fendi a lielo ñinli, li buali ki ban pua ki fend a mɔ ya ñinli.
39 Mutta minä sanon teille: älkäät olko pahaa vastaan; vaan joka sinua lyö oikialle poskelle, niin käännä myös hänelle toinen.
Ama min, n maadi: daa gaani man bi niba biadima. Nil ya pab a u jienu kpianu, cab o u ganu kpianu ki wan pabi.
40 Ja joka sinua tahtoo oikeuden eteen, jo ottaa hamees, niin salli myös hänelle muukin vaate.
Nulo ya bua bu yen a ki fie a liadi bigi, ŋan cab o a liadi jali mɔ.
41 Ja joka sinua vaatii peninkulman, mene hänen kanssansa kaksi.
Nul ya niina ki ŋan cuoni ki gedi ya banli fagi, ŋan taa li banli fagnu bonbilie.
42 Anna sille, joka sinulta anoo, ja älä käänny siltä pois, joka lainan pyytää.
Teni yua miad a, da beli yua bua ki ŋan kpend o.
43 Te kuulitte sanotuksi: rakasta lähimmäistäs, ja vihaa vihollistas;
Igbadi k bi bo maadi: ya bua mani i lieba, ki da bua mani i nandanba beba.
44 Mutta minä sanon teille: rakastakaat vihollisianne; siunatkaat niitä, jotka teitä sadattavat; tehkäät niille hyvin, jotka teitä vihaavat, ja rukoilkaat niiden edestä, jotka teitä vainoovat ja vahingoittavat,
Ama min, n maadi: ya bua mani i nandanba, ya jaandi mani yaabi n sɔlgi po, k nan ni; ya jaandi mani yaabi wangdi fala po.
45 Että te olisitte teidän Isänne pojat, joka on taivaissa; sillä hän sallii aurinkonsa koittaa niin pahain ylitse kuin hyväinkin, ja antaa sataa niin väärille kuin vanhurskaillekin.
yeni, ki ba fidi ki waani ki tie baá yua tagi poli po bidi. Kilima, wani n cedi k o yienu pudi bi nibiadma po yeni bi nimɔnbi po, ki cedi ki taagi ba, bi nimɔnba yeni ti nibiidi po.
46 Sillä jos te rakastatte niitä, jotka teitäkin rakastavat, mitä teidän siitä palkkaa on? eikö Publikanit myös niin tee?
I ya bua yaabi n bua yinbi beba, i laa ñuadi ki bo laa i? Bi dogdanbi mɔ ki kubi yen kaa?
47 Ja jos te ainoastaan veljeinne kanssa soveliaat olette, mitä te sen kanssa erinomaista teette? eikö Publikanit myös niin tee?
I ya fuondi i naataani beba, i ji tie bee k li cie i liebi? Yaabi n ki ŋua U Tienu maama, bi mɔ ki tie yen kaa?
48 Olkaat siis te täydelliset, niinkuin teidän taivaallinen Isänne täydellinen on.
Yin ji ya tie nimɔnbi, ki da pia biidi k tie nani i baá yua ye tapoli n tie nimɔn maami yeni.
