< Matteuksen 3 >

1 Niinä päivinä tuli Johannes Kastaja, ja saarnasi Juudean korvessa,
Te vaeng tue ah tuinuem Johan ha pawk tih,
2 Ja sanoi: tehkäät parannus; sillä taivaan valtakunta on lähestynyt.
Vaan ram a yoei coeng dongah yut uh laeh,” tila a thui.
3 Sillä tämä on se, josta sanottu on Jesaialta prophetalta, joka sanoo: huutavan ääni on korvessa, valmistakaat Herran tietä, tehkäät hänen polkunsa oikiaksi.
Anih tah, khosoek kah pang ol loh, “Boeipa kah longpuei saelh uh lamtah a caehlong boeih te a dueng la saii uh,” tila tonghma Isaiah loh a thui a phong te ni.
4 Mutta Johanneksella oli vaate kamelin karvoista ja hihnainen vyö hänen vyöllänsä, ja hänen ruokansa oli heinäsirkat ja metsähunaja.
Johan loh kalauk kah a mul himbai te a bai tih, a haep ah maehpho cihin a naak. Tangboeng neh kohong khoitui te a buh la om.
5 Silloin meni hänen tykönsä Jerusalem, ja koko Juudea, ja kaikki maakunta Jordanin ympäriltä.
Te vaengah Jerusalem, Judah ram boeih neh Jordan pingpang boeih tah anih taengah cet.
6 Ja he kastettiin häneltä Jordanissa, ja tunnustivat heidän syntinsä.
Amih kah tholhnah te a phong uh dongah Johan loh Jordan tuiva ah a nuem uh.
7 Mutta kuin hän monta Pharisealaisista ja Saddukealaisista näki tulevan kasteensa tykö, sanoi hän heille: te kyykärmetten sikiät, kuka teitä neuvoi pakenemaan tulevaista vihaa?
Pharisee rhoek neh Sadducee rhoek khaw anih kah baptisma dang ham muep ha pawk uh te a hmuh. Te vaengah amih te, “Rhulthae cadil rhoek aka tawn uh kosi te rhaelrham tak ham unim nangmih aka tueng.
8 Tehkäät siis parannuksen soveliaita hedelmiä.
Te dongah yutnah neh a tiing la a thaih te saii uh.
9 Ja älkäät ajatelko itsellenne sanoa: Abraham on meidän isämme. Millä minä sanon teille: Jumala voi näistä kivistä Abrahamille lapset herättää.
A pa Abraham om tila nangmih khui ah thui ham poek uh boeh. Khohni loh hekah lungto rhoek lamloh Abraham kah ca rhoek a thoh sak thai te nangmih taengah kan thui.
10 Mutta jo myös on kirves pantu puiden juurelle: sentähden jokainen puu, joka ei tee hyvää hedelmää, hakataan pois ja tuleen heitetään.
Thing kah a yung ah hai te a khueh oepsoep coeng tih thaih then aka thaii mueh thingkung te boeih a vung vetih hmai khuila a voeih ni.
11 Minä tosin kastan teitä vedellä parannukseen; mutta se, joka minun jälkeeni tulee, on väkevämpi minua, jonka kenkiä en minä ole kelvollinen kantamaan, hän kastaa teitä Pyhällä Hengellä ja tulella.
Yutnah ham ni kai loh nangmih tui dongah kan nuem. Tedae Kai hnuk ah aka pawk te tah kai lakah tlung. A khokhom dul ham pataeng ka koih pawh. Anih loh nangmih te Mueihla Cim neh hmai neh n'nuem ni.
12 Jonka viskin on hänen kädessänsä, ja hän perkaa riihensä ja kokoo nisunsa aittaansa, mutta ruumenet polttaa hän sammumattomalla tulella.
Anih loh a kut dongkah rha neh amah kah canghlom te a yah vetih, a cang te khai khuila a khoem ni. Canghi te tah aka duek pawh hmai neh a tih ni,” a ti nah.
13 Silloin tuli Jesus Galileasta Jordaniin Johanneksen tykö, kastettaa häneltä;
Te vaengah Jesuh tah Johan mah loh nuem sak ham te Galilee lamloh Jordan la ha pawk.
14 Mutta Johannes kielsi häneltä, sanoen: minä tarvitsen sinulta kastettaa, ja sinä tulet minun tyköni?
Tedae Johan loh anih te a mah tih, “Nang loh nan nuem ham te ka ngoe, dae nang te kai taengah lat na pawk,” a ti nah.
15 Niin vastasi Jesus ja sanoi hänelle: salli nyt; sillä näin meidän sopii kaikkea vanhurskautta täyttää. Ja hän salli hänen.
Tedae Jesuh loh a doo tih, “Ng 'rhoi laeh, duengnah cungkuem loh mamih taengah a soep la a om ham tueng tangloeng coeng,” a ti nah daengah anih te a rhoi pueng.
16 Kuin Jesus kastettu oli, astui hän kohta ylös vedestä: ja katso, taivaat aukenivat hänelle, ja hän näki Jumalan Hengen tulevan alas, niinkuin kyyhkyisen, ja tulevan hänen päällensä,
A nuem nen tah Jesuh khaw tui lamloh pahoi cet. Te vaengah anih hamla vaan te tarha ong uh tih Pathen kah Mueihla tah vahu bangla anih soah a thoeng pah te a hmuh.
17 Ja katso, ääni taivaasta sanoi: tämä on se minun rakas Poikani, johonka minä mielistyin.
Te phoeiah vaan lamkah ol loh, “Hetah ka capa thintlo ni, anih dongah ka lungtlun, “pahoi a ti.

< Matteuksen 3 >