Matteuksen 27
1 Mutta kuin aamu tuli, pitivät kaikki pappein päämiehet ja kansan vanhimmat neuvoa Jesusta vastaan, häntä kuolettaaksensa,
Very early the next morning all the chief priests and Jewish elders decided how [to arrange for the Romans] to execute Jesus.
2 Ja sitoivat hänen, menivät pois ja ylönantoivat hänen maaherralle Pontius Pilatukselle.
They tied his hands and took him to Pilate, the [Roman] governor.
3 Kuin Juudas, joka hänen petti, näki hänen kuolemaan tuomituksi, katui hän, ja toi jälleen ne kolmekymmentä hopiapenninkiä pappein päämiehille ja vanhimmille,
When Judas, the one who had (betrayed/enabled Jesus’ enemies to seize) him, realized that they had decided to have Jesus executed, he was very sorry [about what he had done]. He took the 30 coins back to the chief priests and elders.
4 Sanoen: minä pahasti tein, että minä petin viattoman veren. Mutta he sanoivat: mitä meidän siihen tulee? katso itsiäs.
He said, “I have sinned. I have (betrayed/enabled you to seize) a man who (is innocent/has not done anything wrong).” They replied, “(That means nothing to us!/What does that mean to us?) [RHQ] That is your problem!”
5 Ja hän heitti hopiapenningit templiin, läksi sieltä, meni pois ja hirtti itsensä.
So Judas [took] the money [and] threw it inside the Temple. Then he went away and hanged himself.
6 Mutta pappein päämiehet ottivat hopiapenningit ja sanoivat: ei näitä sovi panna uhriarkkuun; sillä se on veren hinta.
[Later] the high priests [found] the coins. They picked them up and said, “This is money that we paid [to have a man killed] [MTY], and our law does not allow [such money] to be put {us to put [such money]} into the [Temple treasury].”
7 Niin he pitivät neuvoa, ja ostivat niillä savenvalajan pellon, vierasten hautaamiseksi.
So they decided to use that money to buy the field where clay was dug for making pots {men dug ground for making pots}. [They made that field] a place where they buried strangers [who died in Jerusalem].
8 Sentähden se pelto on kutsuttu tähän päivään asti veripelloksi.
That is why that place is still called {why they still call that place} ‘The field of blood’.
9 Silloin täytettiin se mikä sanottu oli Jeremias prophetalta, joka sanoo: ja he ottivat kolmekymmentä hopiapenninkiä, sen arvatun hinnan, jonka he arvasivat Israelin lapsilta,
[By buying that field], they fulfilled these words that the prophet Jeremiah wrote [long ago]: They took the 30 silver coins; That was what the leaders of Israel decided [that he was worth];
10 Ja antoivat ne savenvalajan pellosta, niinkuin Herra on minun käskenyt.
and with that money they bought the field where clay was dug for potters. They did that as the Lord had commanded me.
11 Mutta Jesus seisoi maaherran edessä. Niin maaherra kysyi häneltä, sanoen: oletkos sinä Juudalaisten kuningas? Jesus sanoi hänelle: sinäpä sen sanot.
Jesus stood in front of [Pilate], the governor. The governor asked Jesus, “Do you [claim to be] the king of the Jews?” Jesus replied, “[It is] as you have [just] said.”
12 Ja kuin hänen päällensä kannettiin pappein päämiehiltä ja vanhimmilta, ei hän mitään vastannut.
When he was accused by the chief priests and elders {When the chief priests and elders accused him} about various things, he did not answer.
13 Silloin sanoi Pilatus hänelle: etkös kuule, kuinka paljon he sinua vastaan todistavat?
So Pilate said to him, “You hear how many things they are saying to accuse you; [are you not going to reply]?”
14 Ja ei hän vastannut häntä yhtäkään sanaa, niin että maaherra suuresti ihmetteli.
But [even though he was not guilty], Jesus did not say anything. He did not reply to any of the things about which they were accusing him. As a result, the governor was very surprised.
15 Mutta juhlana oli maaherra tottunut päästämään kansalle jonkun vangin irralle, jonka he tahtoivat.
It was the governor’s custom [each year] during the [Passover] celebration to release [one person who was in prison]. [He released] whichever prisoner the people wanted.
16 Niin oli heillä silloin yksi kuuluisa vanki sidottuna, joka kutsuttiin Barabbas.
At that time there was [in Jerusalem] a well-known prisoner whose name was Barabbas.
17 Kuin he siis koossa olivat, sanoi Pilatus heille: kumman te tahdotte, että minä päästän teille? Barabbaan, taikka Jesuksen, joka kutsutaan Kristus?
So when the crowd gathered, Pilate asked them, “Which [prisoner] would you like me to release for you: Barabbas, or Jesus, whom [some of you] claim to be the Messiah?”
18 Sillä hän tiesi, että he hänen kateuden tähden olivat antaneet ylön.
[He asked that question] because he realized that the chief priests [wanted to have Jesus executed]. They had brought Jesus to him [only] because they were jealous of Jesus. [And Pilate thought that the crowd would prefer that he release Jesus].
19 Mutta kuin hän tuomio-istuimelle istui, lähetti hänen emäntänsä hänen tykönsä, sanoen: älä sinä mitään tee sille vanhurskaalle; sillä minä olen paljon kärsinyt tänäpänä unessani hänen tähtensä.
While Pilate was sitting on the platform [where he made] judicial [decisions], his wife sent him [this message]: “Early this morning I had a bad dream because of that man. So do not condemn that righteous man!”
20 Mutta pappein päämiehet ja vanhimmat yllyttivät kansaa anomaan Barabbasta, mutta Jesusta hukkaamaan.
But the chief priests and elders persuaded the crowd to ask [Pilate to] release Barabbas, and to [order] that Jesus be executed {that [his soldiers] execute Jesus}.
21 Niin vastasi maaherra ja sanoi heille: kumman näistä kahdesta te tahdotte, että minä päästän teille? mutta he sanoivat: Barabbaan.
So when the governor asked them, “Which of the two men do you want me to release for you?” They replied, “Barabbas!”
22 Pilatus sanoi heille: mitä siis minun pitää tekemän Jesukselle, joka kutsutaan Kristus? Sanoivat he kaikki hänelle: ristiinnaulittakaan.
Pilate, [very astonished], asked, “So what shall I do with Jesus who [some of you] say is the Messiah?” They all answered, “[Command that] he be crucified! {[Command your soldiers] (to crucify him/to nail him to a cross)}!”
23 Niin sanoi maaherra: mitä hän pahaa teki? Mutta he huusivat sitä enemmin ja sanoivat: ristiinnaulittakaan.
Pilate replied, “Why? What crime has he committed?” But they shouted even louder, “[Have] him crucified {[Command that your soldiers] crucify him}!”
24 Kuin Pilatus näki, ettei hän mitään auttaa taitanut, mutta enempi pauhina tuli, otti hän vettä ja pesi kätensä kansan edessä, sanoen: viatoin olen minä tämän vanhurskaan vereen: katsokaat itsiänne.
Pilate realized that he was accomplishing nothing. He saw that instead, the people were starting to riot. So he took [a basin of] water and washed his hands as the crowd was watching. He said, “[By washing my hands I am showing you that] if this man dies [MTY], it is [your] fault, [not mine]!”
25 Ja kaikki kansa vastasi ja sanoi: hänen verensä tulkaan meidän päällemme ja lastemme päälle.
And all the people answered, “The guilt for causing him to die [MTY] will be on us, and it will be on our children, too!”
26 Silloin päästi hän heille Barabbaan; mutta Jesuksen, kuin hän hänen ruoskinut oli, antoi hän ylön ristiinnaulittaa.
Then he [ordered the soldiers to] release Barabbas for them. But he [ordered that his soldiers] flog Jesus. And then he turned Jesus over to the soldiers for them (to nail Jesus to a cross/to crucify him).
27 Silloin maaherran huovit veivät Jesuksen raastupaan, ja kokosivat hänen tykönsä kaiken joukon.
Then the governor’s soldiers took Jesus into the government headquarters. The whole (cohort/group of soldiers) gathered around him.
28 Ja kuin he olivat hänen riisuneet, puettivat he hänen purpuraiseen kaapuun,
They pulled off [his clothes], and [pretending he was a king, they] put a purple robe on him.
29 Ja tekivät orjantappuroista kruunun ja panivat hänen päähänsä ja ruovon hänen oikiaan käteensä, ja kumarsivat polviansa hänen edessänsä, pilkkasivat häntä ja sanoivat: terve, Juudalaisten kuningas!
They [took some branches with] thorns and wove them to make a crown and put it on his head. They put in his right hand a reed [like a staff that a king would hold]. Then they knelt in front of him and made fun of him, saying, “Hooray for the king of the Jews [IRO]!”
30 Ja kuin he olivat sylkeneet hänen päällensä, ottivat he ruovon ja löivät häntä päähän.
They kept spitting on him. They took the staff and kept striking him on the head with it.
31 Ja sittekuin he olivat häntä pilkanneet, riisuivat he häneltä kaapun, ja puettivat hänen omiin vaatteisiinsa, ja veivät hänen ristiinnaulittaa.
When they had finished ridiculing him, they pulled off the robe and put his own clothes on him. Then they led him away to [the place where they] would nail him to a cross.
32 Mutta kuin he menivät ulos, löysivät he yhden miehen Kyrenistä, nimeltä Simon: sen he vaativat hänen ristiänsä kantamaan.
[After Jesus carried his cross] a short distance, [the soldiers] saw a man named Simon, [who was] from Cyrene [city]. They forced him to carry the cross for Jesus.
33 Ja tulivat siihen paikkaan, joka kutsutaan Golgata, se on: pääkallon paikka.
They came to a place called Golgotha. That name means ‘the place [like] a skull’.
34 He antoivat hänelle etikkaa juoda sapella sekoitettua; ja kuin hän maisti, niin ei hän tahtonut juoda.
When [they got there], they mixed with wine something that tasted very bitter. They gave it to [Jesus] to drink [so that he would not feel so much pain when they nailed him on the cross]. But when he tasted it, he refused to drink it. [Some soldiers took his clothes].
35 Mutta sitte kuin he olivat hänen ristiinnaulinneet, jakoivat he hänen vaatteensa ja heittivät arpaa, että täytettäisiin, mitä sanottu oli prophetan kautta; he ovat minun vaatteeni jakaneet, ja minun vaatteistani ovat he heittäneet arpaa.
Then they nailed him to the cross. Afterwards, they divided his clothes among themselves by gambling with something like dice [to decide which piece of clothing each one would get].
36 Ja istuen he vartioitsivat häntä siinä.
Then the soldiers sat down there to guard him, [to prevent anyone from trying to rescue him].
37 Ja he panivat hänen päänsä päälle hänen syynsä kirjoitetun: TÄMÄ ON JESUS, JUUDALAISTEN KUNINGAS.
They fastened [to the cross] above Jesus’ head a [sign on which had been] {[they had]} written why [they] were nailing him to the cross. [But all] it said was, ‘This is Jesus, the King of the Jews’.
38 Silloin ristiinnaulittiin kaksi ryöväriä hänen kanssansa, yksi oikialle puolelle ja toinen vasemmalle.
Two bandits were also nailed {They also nailed two bandits} on crosses. One was nailed to a cross on the right side [of Jesus] and one to a cross on the left side.
39 Mutta ohitsekäyväiset pilkkasivat häntä, vääntelivät päätänsä,
The people who were passing by insulted him by shaking their heads [as if he were an evil man].
40 Ja sanoivat: sinä joka maahan jaotat Jumalan templin ja kolmena päivänä sen rakennat, auta itsiäs: jos olet Jumalan Poika, niin astu alas rististä.
They said, “You [said you] would destroy the Temple, and then you would build it again within three days! [So if you could do that], you [should be able to] save yourself! If you are the man who is also God (OR, If you are the Son of God), come down from the cross!”
41 Niin myös pappein päämiehet, kirjanoppineitten ja vanhimmitten kanssa, pilkkasivat häntä ja sanoivat:
Similarly, the chief priests, the men who taught the [Jewish] laws and the elders made fun of him. [Various ones of them] said things like,
42 Muita hän on auttanut, itsiänsä ei hän voi auttaa. Jos hän on Israelin kuningas, niin astukaan nyt alas rististä, niin me uskomme hänen.
“He [claims that he] saved others [IRO] [from their sicknesses], but he cannot help himself!” “He [says that he] is [IRO] the King of Israel. So he should come down from the cross. Then we would believe him!”
43 Hän turvasi Jumalaan: päästäköön nyt hänen, jos hän mielistyy häneen. Sillä hän sanoi: Jumalan Poika minä olen.
“He [says that he] trusts in God, and that he is the man who is also God. So if God is pleased with him, God should rescue him now!”
44 Sitä myös ryövärit hänelle soimasivat, jotka olivat ristiinnaulitut hänen kanssansa.
And the [two] bandits who had been crucified with him also insulted him, saying similar things.
45 Mutta kuudennesta hetkestä hamaan yhdeksänteen asti oli pimiä kaikessa maassa.
At noon it became dark over the whole land. [It stayed dark] until three o’clock [in the afternoon].
46 Ja liki yhdeksättä hetkeä huusi Jesus suurella äänellä, sanoen: Eli, Eli, lamma sabaktani? se on: minun Jumalani, minun Jumalani, miksis minun ylenannoit?
At about three o’clock Jesus shouted loudly, “Eli, Eli, lama sabachthani?” That means, ‘My God, my God, why have you deserted me?’
47 Mutta muutamat niistä, jotka siinä seisoivat, kuin he sen kuulivat, sanoivat: Eliasta hän huutaa.
When some of the people standing there heard [the word ‘Eli’, misunderstanding it], they said, “He is calling for [the prophet] Elijah!”
48 Ja kohta juoksi yksi heistä ja otti sienen, ja täytti sen etikalla, pani sen ruovon päähän, ja antoi hänen juoda.
Immediately one of them ran and got a sponge. He filled it with sour wine. Then he put the sponge on [the tip of] a reed and [held it up in order that Jesus] could suck out [the wine that was in it].
49 Mutta muut sanoivat: pidäs, katsokaamme, jos Elias tulee häntä päästämään.
But the other [people there] said, “Wait! Let’s see if Elijah comes to save him!”
50 Niin Jesus taas huusi suurella äänellä, ja antoi henkensä.
Then after Jesus shouted out loudly again, he died, giving his spirit over [to God].
51 Ja katso, templin esivaate repesi kahtia ylhäältä hamaan alas, ja maa järisi, ja kalliot halkesivat,
At that moment the [heavy thick] curtain [that closed off the most holy place] in the Temple split into two pieces from top to bottom. [That signified that ordinary people could now go into the presence of God]. The earth shook, and [some large] rocks split open.
52 Ja haudat aukenivat, ja monta pyhäin ruumista, jotka maanneet olivat, nousi ylös,
[Some] tombs opened up, and the bodies of many godly people who had died became alive again.
53 Ja läksivät ulos haudoista, hänen ylösnousemisensa jälkeen, tulivat pyhään kaupunkiin, ja ilmestyivät monelle.
They came out of the tombs, and after Jesus became alive again, they went into Jerusalem and appeared to many people [there].
54 Mutta kuin sadanpäämies ja ne, jotka hänen kanssansa olivat vartioitsemassa Jesusta, näkivät maan järinän ja ne, mitkä tapahtuivat, pelkäsivät he suuresti ja sanoivat: totisesti oli tämä Jumalan Poika.
The officer who supervised the soldiers [who nailed Jesus to the cross was standing nearby]. His soldiers who had been on guard [so that no one would rescue] Jesus [were also there]. When they [felt] the earthquake and saw all the [other] things that happened, they were terrified. They exclaimed, “Truly he was both man and God! (OR, a Son of God).”
55 Mutta siellä oli paljo vaimoja taampana katselemassa, jotka Jesusta olivat seuranneet Galileasta, palvellen häntä,
Many women were there, watching from a distance. They were women who had accompanied Jesus from Galilee [district] in order to provide the things he needed.
56 Joiden seassa oli Maria Magdalena, ja Maria Jakobin ja Joseen äiti, ja Zebedeuksen poikain äiti.
Among these women were Mary from Magdala [town], [another] Mary who was the mother of James and Joseph, and the mother of James and John.
57 Mutta kuin ehtoo tuli, tuli yksi rikas mies Arimatiasta, jonka nimi oli Joseph, joka myös itse oli Jesuksen opetuslapsi.
When it was [almost] evening, a rich man named Joseph came [there]. He was from Arimathea [town]. He also was a disciple of Jesus.
58 Tämä meni Pilatuksen tykö ja pyysi Jesuksen ruumista. Silloin Pilatus käski annettaa ruumiin.
He then went to Pilate and asked Pilate to [allow him to take] the body of Jesus [and bury it]. Pilate ordered that [he] be allowed to {[his soldiers] let [Joseph]} take [the body].
59 Ja kuin Joseph oli ruumiin ottanut, kääri hän sen puhtaasen liinaan,
So Joseph [and others] took the body and wrapped it in a clean white cloth.
60 Ja pani omaan uuteen hautaansa, jonka hän oli hakannut kallioon, ja vieritti suuren kiven haudan ovelle, ja meni pois.
Then they placed it in Joseph’s own new tomb that had been dug out of the rock [cliff]. They rolled a huge [circular flat] stone in front of the entrance to the tomb. Then they left.
61 Silloin olivat siellä Maria Magdalena ja toinen Maria, ja istuivat haudan kohdalla.
Mary from Magdala and the other Mary were sitting there opposite the tomb, [watching].
62 Mutta toisena päivänä valmistuksen päivästä kokoontuivat pappein päämiehet ja Pharisealaiset Pilatuksen tykö,
The next day was Saturday, the Jewish day of rest. The chief priests and [some of] the Pharisees went to Pilate.
63 Sanoen: herra, me muistamme sen vietteliän sanoneen eläissänsä: kolmen päivän perästä minä nousen.
They said, “Sir, we remember that while that deceiver was still alive, he said, ‘Three days after I [die I] will become alive again.’
64 Käske siis varjeltaa hautaa kolmanteen päivään asti, ettei hänen opetuslapsensa tulisi yöllä ja varastaisi häntä, ja sanoisi kansalle: hän nousi kuolleista: ja niin jälkimäinen villitys tulee pahemmaksi kuin ensimäinen.
So we ask you to order that the tomb be guarded {that [soldiers] guard the tomb} for three days. If you do not do that, his disciples may come and steal the body. Then they will tell people that he has risen from the dead. If they deceive [people by saying that], it will be worse than the way he deceived people before [by saying that he was the Messiah].”
65 Pilatus sanoi heille: teillä on vartiat: menkäät, vartioitkaat niinkuin te tiedätte.
Pilate replied, “You [can] take some soldiers. Go to the tomb and make it as secure as you know how.”
66 Mutta he menivät pois, ja vahvistivat haudan vartiain kanssa, ja lukitsivat kiven sinetillänsä.
So they went and made the tomb secure by [fastening a cord from] the stone [that was in front of the entrance to the rock cliff on each side] and sealing it. They also [left some soldiers there to] guard [the tomb].
