Matteuksen 27
1 Mutta kuin aamu tuli, pitivät kaikki pappein päämiehet ja kansan vanhimmat neuvoa Jesusta vastaan, häntä kuolettaaksensa,
Hahabedafa, gobele salasu hina dunu, ilia amola Gode Ea diasu ouligisu asigilai dunu da Yesu fuga: ma: ne, gilisili fofada: i.
2 Ja sitoivat hänen, menivät pois ja ylönantoivat hänen maaherralle Pontius Pilatukselle.
Amalalu, ilia da Yesu afugili, sia: inega la: gili, Louma Gamane hina dunu Bailade amo ea diasuga hiouginana asi.
3 Kuin Juudas, joka hänen petti, näki hänen kuolemaan tuomituksi, katui hän, ja toi jälleen ne kolmekymmentä hopiapenninkiä pappein päämiehille ja vanhimmille,
Yesu E hohonosu dunu Yudase, da Yesu E se iasu labe ba: beba: le, ea asigi dawa: su sinidigili, se bagade nabi. E da silifa muni fage 30 amo gobele salasu amola Gode Ea fi asigilai dunu ilima bu gaguli asi.
4 Sanoen: minä pahasti tein, että minä petin viattoman veren. Mutta he sanoivat: mitä meidän siihen tulee? katso itsiäs.
E amane sia: i, “Na da hou ida: iwane dunu hohonoiba: le, na da wadela: i bagade hamoi.” Be ilia bu adole i, “Amo da disu! Ninia da hame dawa: !”
5 Ja hän heitti hopiapenningit templiin, läksi sieltä, meni pois ja hirtti itsensä.
Yudase e da muni Debolo Diasu ganodini ha: digili, yolesili asi. Amalu, asili, hi gobele galogoa efega gomene, hegoa: nesili bogoi.
6 Mutta pappein päämiehet ottivat hopiapenningit ja sanoivat: ei näitä sovi panna uhriarkkuun; sillä se on veren hinta.
Gobele salasu hina dunu, ilia da muni lale, amane sia: i, “Amo muni da maga: me bidi lasu. Amaiba: le, Debolo Diasu muni salasu sesei ganodini salimu da sema bagade.”
7 Niin he pitivät neuvoa, ja ostivat niillä savenvalajan pellon, vierasten hautaamiseksi.
Gilisili sia: dalu, ilia amo muniga ‘Laga osoboga Ofodo Hahamosu Dunu ea Moifufu’ bidi lai dagoi. Ga fi dunu bogole, amo sogebiga uli dogone salima: ne, ilia bidi lai.
8 Sentähden se pelto on kutsuttu tähän päivään asti veripelloksi.
Amaiba: le, ilia da amo sogega ‘Maga: me Moifufu’ dio asuli. Amola amo dio da wali eso diala.
9 Silloin täytettiin se mikä sanottu oli Jeremias prophetalta, joka sanoo: ja he ottivat kolmekymmentä hopiapenninkiä, sen arvatun hinnan, jonka he arvasivat Israelin lapsilta,
Musa: balofede dunu Yelemaia ea sia: i da defele didi ba: i. E amane sia: i, “Silifa fage muni 30 amo lale, Isala: ili fi dunu da amo da Ea bidi lasu defei i.
10 Ja antoivat ne savenvalajan pellosta, niinkuin Herra on minun käskenyt.
Ilia da Hina Gode E da nama hamoma: ne sia: i defele, amo muni lale, ‘Laga osoboga Ofodo Hahamosu Dunu ea Moifufu’ bidi lai dagoi.”
11 Mutta Jesus seisoi maaherran edessä. Niin maaherra kysyi häneltä, sanoen: oletkos sinä Juudalaisten kuningas? Jesus sanoi hänelle: sinäpä sen sanot.
Louma Gamane hina dunu da Yesuma fofada: i. E amane adole ba: i, “Di da Yu dunu ilia Hina Bagade esalabala?” Yesu E bu adole i, “Ma! Di sia: be goa!”
12 Ja kuin hänen päällensä kannettiin pappein päämiehiltä ja vanhimmilta, ei hän mitään vastannut.
Be gobele salasu hina dunu amola sema olelesu dunu, ilia diwaneya udidisu sia: nababeba: le, Yesu da ouiya: le esalu.
13 Silloin sanoi Pilatus hänelle: etkös kuule, kuinka paljon he sinua vastaan todistavat?
Amaiba: le, Bailade da Yesuma amane sia: i, “Di da wadela: i bagade hamoi, ilia da sia: sa. Amo Di nababela: ?”
14 Ja ei hän vastannut häntä yhtäkään sanaa, niin että maaherra suuresti ihmetteli.
Be Yesu E da hamedafa bu adole iabeba: le, Bailade da fofogadigi.
15 Mutta juhlana oli maaherra tottunut päästämään kansalle jonkun vangin irralle, jonka he tahtoivat.
Baligisu Lolo Nasu esoga, Louma Gamane hina da agoane hou hamosu. E da dunu huluane ilia hanaiga, se iasu hamosu dunu amo ilegesu. Amasea, Gamane hina da amo se iasu ganodini sali dunu afadafa, amo ea se iasu diasu logo doasisu.
16 Niin oli heillä silloin yksi kuuluisa vanki sidottuna, joka kutsuttiin Barabbas.
Amo odega, dunu ea dio amo Yesu Bala: ba: se, e da se iasu diasu ganodini sali esalu.
17 Kuin he siis koossa olivat, sanoi Pilatus heille: kumman te tahdotte, että minä päästän teille? Barabbaan, taikka Jesuksen, joka kutsutaan Kristus?
Amaiba: le, dunu huluane gilisibiba: le, Bailade da ilima amane adole ba: i, “Na da nowa dunu halegale masa: ne, ea se iasu logo doasima: bela: ? Bala: ba: se ea logo doasima: bela: ? O Yesu, (Ema ilia Mesaia dio asula), Ea logo doasima: bela: ?”
18 Sillä hän tiesi, että he hänen kateuden tähden olivat antaneet ylön.
Yu hina dunu ilia Yesuma udigili mudaiba: le, ilia Ema se iasu ima: ne, Gamanema i, amo Bailade da dawa: i galu.
19 Mutta kuin hän tuomio-istuimelle istui, lähetti hänen emäntänsä hänen tykönsä, sanoen: älä sinä mitään tee sille vanhurskaalle; sillä minä olen paljon kärsinyt tänäpänä unessani hänen tähtensä.
Bailade da ea fofada: su diasu ganodini fi esaloba, idua da ema meloa dedene iasi. E amane dedei, “Amo dunu ida: iwane yolema! Na da simasia amo ganodini Ea odagi ba: beba: le, se bagade nabi.”
20 Mutta pappein päämiehet ja vanhimmat yllyttivät kansaa anomaan Barabbasta, mutta Jesusta hukkaamaan.
Gobele salasu hina amola sema olelesu dunu da dunu huluane ilima ilia Bala: ba: se ea se iasu logo doasimu amola Yesu bogoma: ne medomu, amo sia: Bailadema adoma: ne, logele sia: i.
21 Niin vastasi maaherra ja sanoi heille: kumman näistä kahdesta te tahdotte, että minä päästän teille? mutta he sanoivat: Barabbaan.
Be dunu huluanema Bailade da amane adole ba: i, “Na da nowa masa: ne, ea se iasu logo doasima: bela: ?” Ilia da gasawane bu adole i, “Bala: ba: se!”
22 Pilatus sanoi heille: mitä siis minun pitää tekemän Jesukselle, joka kutsutaan Kristus? Sanoivat he kaikki hänelle: ristiinnaulittakaan.
Bailade da bu adole ba: i, “Yesu Mesaia dunu! Na da Ema adi hamoma: bela: ?” Ilia bu adole i, “Bulufalegeiga bogoma: ne medoma!”
23 Niin sanoi maaherra: mitä hän pahaa teki? Mutta he huusivat sitä enemmin ja sanoivat: ristiinnaulittakaan.
Bailade da bu adole ba: i, “Abuliba: le! E da adi wadela: i hou hamobela: ?” Be ilia da gasa bagadewane halasu, “Bulufalegeiga bogoma: ne medoma!”
24 Kuin Pilatus näki, ettei hän mitään auttaa taitanut, mutta enempi pauhina tuli, otti hän vettä ja pesi kätensä kansan edessä, sanoen: viatoin olen minä tämän vanhurskaan vereen: katsokaat itsiänne.
Bu fofada: mu hamedei ba: loba, dunu ilia gegesa: besa: le, Bailade da hano lale, dunu huluane ba: ma: ne, ea lobo dodofei. E amane sia: i, “Na da amo dunu fuga: ma: ne hame ilegemu. Dilisu!”
25 Ja kaikki kansa vastasi ja sanoi: hänen verensä tulkaan meidän päällemme ja lastemme päälle.
Dunu huluane da bu adole i, “Defea! Ea maga: me dabe da ninia amola ninia mano amo ninia dialuma da: iya dialebe ba: mu.”
26 Silloin päästi hän heille Barabbaan; mutta Jesuksen, kuin hän hänen ruoskinut oli, antoi hän ylön ristiinnaulittaa.
Amalalu, ilia hahawane ba: ma: ne, Bailade da Bala: ba: se ea se iasu logo doasi dagoi. Ea sia: beba: le, ilia da Yesu efe fegasuga fai. Amalalu, Bailade da ea dadi gagui dunu ilima Yesu bulufalegeiga fuga: ma: ne iasi.
27 Silloin maaherran huovit veivät Jesuksen raastupaan, ja kokosivat hänen tykönsä kaiken joukon.
Amalalu, Bailade ea dadi gagui dunu da Yesu amo Gamane hina ea diasu ganodini oule asi. Dadi gagui dunu huluane da gilisi.
28 Ja kuin he olivat hänen riisuneet, puettivat he hänen purpuraiseen kaapuun,
Ilia da Yesu Ea abula huluane fadegale, yoi abula ea da: iga idiniginisi.
29 Ja tekivät orjantappuroista kruunun ja panivat hänen päähänsä ja ruovon hänen oikiaan käteensä, ja kumarsivat polviansa hänen edessänsä, pilkkasivat häntä ja sanoivat: terve, Juudalaisten kuningas!
Ilia da nebaiya lale, amoga habuga amuli, ea dialumaga figisi. Ilia da Ea lobodafa ganodini dagulu gagusi. Amalalu, ilia da Ea midadi muguni bugili, Ema oufesega: su. Ilia amane oufesega: ne sia: i, “Defea! Yu Hina dunu mae bogole, ode bagohame esalumu da defea!”
30 Ja kuin he olivat sylkeneet hänen päällensä, ottivat he ruovon ja löivät häntä päähän.
Ilia da Ema defo adugagala: le, Ea dagulu bu samogene, amoga Ea dialuma fai.
31 Ja sittekuin he olivat häntä pilkanneet, riisuivat he häneltä kaapun, ja puettivat hänen omiin vaatteisiinsa, ja veivät hänen ristiinnaulittaa.
Oufesega: i dagobeba: le, ilia da yoi abula fadegale, Ea abuladafa Ea da: iga bu idiniginisili, bulufalegeiga fuga: musa: , hiouginana asi.
32 Mutta kuin he menivät ulos, löysivät he yhden miehen Kyrenistä, nimeltä Simon: sen he vaativat hänen ristiänsä kantamaan.
Ilia da logoga asili, Sailini soge dunu ea dio amo Saimone ba: i. Dadi gagui dunuda Saimone amo Yesu Ea bulufalegei gisawane masa: ne logei.
33 Ja tulivat siihen paikkaan, joka kutsutaan Golgata, se on: pääkallon paikka.
Ilia da Gologoudia sogebi doaga: i. Gologoudia dawa: loma: ne da “Dialuma Gasa Sogebi.”
34 He antoivat hänelle etikkaa juoda sapella sekoitettua; ja kuin hän maisti, niin ei hän tahtonut juoda.
Amalalu, ilia waini amola gamogai manoma gilisili, Yesu Ea moma: ne i. Be Yesu E heloa: le ba: lalu, yolesi.
35 Mutta sitte kuin he olivat hänen ristiinnaulinneet, jakoivat he hänen vaatteensa ja heittivät arpaa, että täytettäisiin, mitä sanottu oli prophetan kautta; he ovat minun vaatteeni jakaneet, ja minun vaatteistani ovat he heittäneet arpaa.
Ilia da Yesu bulufalegeiga dabagala: i. Ilia da Ea abula lamusa: , ululuasu hedei.
36 Ja istuen he vartioitsivat häntä siinä.
Amalalu, ilia udigili Yesu Ea bogobe ba: musa: , fi dialu.
37 Ja he panivat hänen päänsä päälle hänen syynsä kirjoitetun: TÄMÄ ON JESUS, JUUDALAISTEN KUNINGAS.
Ilia da Ea dialuma da: iya gado, ea diwaneya udidisu meloaga dedei diala, gosagisi dagoi. Amoga “Yesu, Yu dunu fi ilia Hina Bagade da goea.” dedene legei dialebe ba: i.
38 Silloin ristiinnaulittiin kaksi ryöväriä hänen kanssansa, yksi oikialle puolelle ja toinen vasemmalle.
Ilia da wadela: i hamosu dunu aduna, Yesu amola gilisili eno bulufalegeiga dabagala: i. Afae da Ea lobodafadili amola eno da Ea lobo fofadidili ba: i.
39 Mutta ohitsekäyväiset pilkkasivat häntä, vääntelivät päätänsä,
Dunu da logoga baligili ahoana da ilia dialuma fofoga: ne lasogole sia: i.
40 Ja sanoivat: sinä joka maahan jaotat Jumalan templin ja kolmena päivänä sen rakennat, auta itsiäs: jos olet Jumalan Poika, niin astu alas rististä.
Ilia amane sia: i, “Di da Gode Debolo Diasu mugululi, eso udiana ganodini bu gagumu sia: su dunu! Di da Gode Egefedafa esala ganiaba, Disu Di gobele gaga: ma. Bulufalegei fisili, moiya gudu sa: ima!”
41 Niin myös pappein päämiehet, kirjanoppineitten ja vanhimmitten kanssa, pilkkasivat häntä ja sanoivat:
Gobele salasu hina dunu, sema olelesu dunu, amola Gode Ea fi asigilai dunu da gilisili oufesega: ne sia: dasu.
42 Muita hän on auttanut, itsiänsä ei hän voi auttaa. Jos hän on Israelin kuningas, niin astukaan nyt alas rististä, niin me uskomme hänen.
Ilia da amane oufesega: ne sia: i, “E da eno dunu fidima: ne gaga: i. Be E hi gobele uhima: ne gaga: mu, E da hamedei. E da Isala: ili fi ilia Hina Bagade. Amaiba: le, E da bulufalegei fisili, moiya gudu dasea, ninia da Ea hou dafawaneyale dawa: mu.
43 Hän turvasi Jumalaan: päästäköön nyt hänen, jos hän mielistyy häneen. Sillä hän sanoi: Jumalan Poika minä olen.
E da Gode Ea hou dafawaneyale dawa: i. ‘Na da Gode Egefedafa,’ E da sia: i dagoi. Amaiba: le, Gode da amo dunu hahawane ba: sa galea, E da E wali gaga: mu da defea!”
44 Sitä myös ryövärit hänelle soimasivat, jotka olivat ristiinnaulitut hänen kanssansa.
Wadela: i hamosu dunu aduna amolawane, ela bulufalegeiga Yesuma lasogole sia: i.
45 Mutta kuudennesta hetkestä hamaan yhdeksänteen asti oli pimiä kaikessa maassa.
Esomogoa, eso ea hadigi da dedeboi dagoi ba: i. Aua udiana amo ganodini gasi dunasi fawane ba: i.
46 Ja liki yhdeksättä hetkeä huusi Jesus suurella äänellä, sanoen: Eli, Eli, lamma sabaktani? se on: minun Jumalani, minun Jumalani, miksis minun ylenannoit?
Amalalu, 3 ougologe agoane, Yesu E bagade wele sia: i, “Ilai! Ilai! Lama sabagadane!” Amo sia: dawa: loma: ne da, “Na Gode! Na Gode! Dia abuliba: le Na yolesibala: ?”
47 Mutta muutamat niistä, jotka siinä seisoivat, kuin he sen kuulivat, sanoivat: Eliasta hän huutaa.
Dunu mogili gadenene lelu, ilia amane sia: i, “E da Elaidia misa: ne wele sia: sa!”
48 Ja kohta juoksi yksi heistä ja otti sienen, ja täytti sen etikalla, pani sen ruovon päähän, ja antoi hänen juoda.
Dunu afadafa da hehenane, hano nasu abula lale, waini ganodini gele, amaludaguluga gosagili, Yesu moma: ne, Ema olei.
49 Mutta muut sanoivat: pidäs, katsokaamme, jos Elias tulee häntä päästämään.
Be eno dunu ilia amane sia: i, “Waha aligima! Elaidia da Ema gaga: la misa: bela: ? Ninia ba: mu!”
50 Niin Jesus taas huusi suurella äänellä, ja antoi henkensä.
Yesu da bu bagade wele sia: nanu, bogoi dagoi.
51 Ja katso, templin esivaate repesi kahtia ylhäältä hamaan alas, ja maa järisi, ja kalliot halkesivat,
Amalalu, abula bagade Debolo Diasu ganodini Hadigi Malei Sesei amola Hadigidafa Momei Sesei amo afafamusa: dialu, da gadodili gadelale, gudu fada: ne fasili, adunawane ba: i. Bebeda: nima mabeba: le, igi da goudane fasi.
52 Ja haudat aukenivat, ja monta pyhäin ruumista, jotka maanneet olivat, nousi ylös,
Bogoi gele gelabo da goudai dagoi. Gode da Ea Fi dunu musa: bogogia: i amo bagohame wa: legadolesi.
53 Ja läksivät ulos haudoista, hänen ylösnousemisensa jälkeen, tulivat pyhään kaupunkiin, ja ilmestyivät monelle.
Ilia da bogoi gele gelabo yolesili, asili, Yesu da wa: legadolesi galu amo Yelusaleme diasuga asi. Amalalu, dunu eno bagohame da amo bogoi dunu uhibi ba: i.
54 Mutta kuin sadanpäämies ja ne, jotka hänen kanssansa olivat vartioitsemassa Jesusta, näkivät maan järinän ja ne, mitkä tapahtuivat, pelkäsivät he suuresti ja sanoivat: totisesti oli tämä Jumalan Poika.
Louma dadi gagui hina dunu amola ea dadi gagui dunu, ilia da Yesu Ea bogobe ba: lalu. Ilia da bebeda: nima amola hou eno huluane ba: loba, bagadewane beda: i galu. Ilia amane sia: i, “Dafawane! Amo dunu da Gode Ea Manodafa galu!”
55 Mutta siellä oli paljo vaimoja taampana katselemassa, jotka Jesusta olivat seuranneet Galileasta, palvellen häntä,
Uda bagohame, musa: ilia Ga: lili soge yolesili, Yesu fidimusa: Ema fa: no bobogei, amo uda da badilia lelu.
56 Joiden seassa oli Maria Magdalena, ja Maria Jakobin ja Joseen äiti, ja Zebedeuksen poikain äiti.
Uda afadafa ea dio amo Meli Ma: gadala. Eno da Meli (Ya: mese amola Yousefe elea eme). Eno da Sebedi idua.
57 Mutta kuin ehtoo tuli, tuli yksi rikas mies Arimatiasta, jonka nimi oli Joseph, joka myös itse oli Jesuksen opetuslapsi.
Daeya gadenebe galu, bagade gagui A: limadia moilai dunu ea dio amo Yousefe da doaga: i. E da Yesu Ea hou lalegagui galu.
58 Tämä meni Pilatuksen tykö ja pyysi Jesuksen ruumista. Silloin Pilatus käski annettaa ruumiin.
E da Bailadema asili, Yesu Ea da: i hodo ema ima: ne adole ba: i. Bailade da Yesu Ea da: i hodo ema ima: ne sia: i.
59 Ja kuin Joseph oli ruumiin ottanut, kääri hän sen puhtaasen liinaan,
Amaiba: le, Yousefe da Yesu Ea da: i hodo lale, bogoi abula amoga sosoi dagoi.
60 Ja pani omaan uuteen hautaansa, jonka hän oli hakannut kallioon, ja vieritti suuren kiven haudan ovelle, ja meni pois.
E da Yesu Ea da: i hodo amo hi gele magufuga gelabo gaheabolo dogoi, amo ganodini sali. Amalalu, e da logo holeiga gele bagade bebesola asili, logo ga: si dagoi.
61 Silloin olivat siellä Maria Magdalena ja toinen Maria, ja istuivat haudan kohdalla.
Meli Ma: gadala amola Meli eno ela da gele gelabo gadenene esalu.
62 Mutta toisena päivänä valmistuksen päivästä kokoontuivat pappein päämiehet ja Pharisealaiset Pilatuksen tykö,
Golale hahabe, Sa: bade eso amoga, gobele salasu dunu amola Fa: lisi dunu da Bailadema doaga: i.
63 Sanoen: herra, me muistamme sen vietteliän sanoneen eläissänsä: kolmen päivän perästä minä nousen.
Ilia da ema amane sia: i, “Hina! Amo ogogosu dunu esaloba, E da eso udiana bogoi dialu, bu uhini wa: legadomu sia: i.
64 Käske siis varjeltaa hautaa kolmanteen päivään asti, ettei hänen opetuslapsensa tulisi yöllä ja varastaisi häntä, ja sanoisi kansalle: hän nousi kuolleista: ja niin jälkimäinen villitys tulee pahemmaksi kuin ensimäinen.
Amaiba: le, di da gele gelabo noga: le ga: sili, sosodo aligisu dunuma ouligima: ne sia: ma! Ea ado ba: su dunu da Ea da: i hodo wamolale, eno dunuma, ‘E da uhini wa: legadoi,’ ilia sia: sa: besa: le, bu ogogosumusa: ogogoi baligiliwane ba: sa: besa: le, noga: le sosodo aligimu da defea.”
65 Pilatus sanoi heille: teillä on vartiat: menkäät, vartioitkaat niinkuin te tiedätte.
Bailade da amane sia: i, “Defea! Sosodo aligisu dunu oule masa! Dilia gele gelabo noga: le ga: sima!”
66 Mutta he menivät pois, ja vahvistivat haudan vartiain kanssa, ja lukitsivat kiven sinetillänsä.
Amaiba: le, ilia da asili, gele logo ga: su mae doasima: ne sili gobele legele, noga: le ga: si. Ilia da dadi gagui ilima gele gelabo noga: le sosodo aligima: ne sia: i.
