Matteuksen 25
1 Silloin pitää taivaan valtakunta oleman kymmenen neitseen kaltainen, jotka ottivat lamppunsa ja menivät ulos ylkää vastaan.
“He wode salo kawotethay bantta kuraaziya oykkidi, machcho ehanaw bida addiya mokkanaw keyida tammu geela7ota daanees.
2 Mutta viisi heistä oli taitavaa, ja viisi tyhmää.
Enttafe ichchashati eeya, qassi ichchashati cincca.
3 Tyhmät ottivat lamppunsa, ja ei ottaneet öljyä myötänsä;
Eeyati kuraaze oykkidosona, shin hara lambba oykkibookkona.
4 Mutta taitavat ottiva öljyä astioihinsa, ynnä lamppunsa kanssa.
Shin cinccati bantta kuraaziyanne hara guzha lambba oykkidosona.
5 Kuin ylkä viipyi, tulivat he kaikki uneliaiksi ja makasivat.
Machchiw ekkeyssi gam77in, he geela7oti banttana dhiskkoy oykkin dhiskkidosona.
6 Mutta puoli-yönä tuli huuto: katso, ylkä tulee, menkäät ulos häntä vastaan.
“Giddi bilahe gidiya wode, ‘Hekko, machchiw eheyssi gakkis, iya mokkanaw keyite’ yaagiya gita cabboy si7ettis.
7 Niin nousivat kaikki nämät neitseet ja valmistivat lamppunsa.
“He wode he geela7oti ubbay barkkidi, bantta kuraaziya giigisidosona.
8 Mutta tyhmät sanoivat taitaville: antakaat meille öljystänne; sillä meidän lamppumme sammuvat.
Eeyati cinccatakko, ‘Nu kuraazey to7ana haniya gisho, hintte lambbaafe nuus immerkketi’ yaagidosona.
9 Niin vastasivat taitavat, sanoen: ei suinkaan, ettei meiltä ja teiltä puuttuisi; mutta menkäät paremmin niiden tykö, jotka myyvät, ja ostakaat itsellenne.
“Shin cinccati enttako zaaridi, ‘Akkay, nuusinne hinttes gidiya lambbi baawa. Hessa gisho, hinttew bidi shammidi ekkite’ yaagidosona.
10 Mutta kuin he menivät ostamaan, tuli ylkä. Ja jotka valmiit olivat, ne menivät hänen kanssansa häihin, ja ovi suljettiin.
Eeya geela7oti lambba shammanaw bin, machchiw ekkeyssi puttu gis. Giigeti uttida ichchashu geela7oti iyara issife yaagano keethaa gelidosona; kareykka gorddetti aggis.
11 Viimein tulivat nekin toiset neitseet, ja sanoivat: Herra, Herra, avaa meidän eteemme.
“Guyeppe hankko geela7oti yidi, ‘Godaw, godaw, nuus dooyarkii’ yaagidosona.
12 Mutta hän vastasi ja sanoi: totisesti sanon minä teille: en tunne minä teitä.
“Shin I enttako zaaridi, ‘Taani hinttew tuma odays; ta hinttena erikke!’
13 Valvokaat sentähden, sillä ette tiedä päivää eikä hetkeä, jona Ihmisen Poika tulee.
“Hiza, Asa Na7ay yaana gallasaa woykko saatiya hintte eronna gisho barkkidi naagite.
14 Sillä niinkuin ihminen matkusti kauvas ja kutsui palveliansa, ja antoi heille tavaransa:
“Xoossaa kawotethay ba oosanchchota xeegidi baw de7iyabaa enttaw sheedhdhidi oge baanaw keyida uraa daanees.
15 Ja antoi yhdelle viisi leiviskää, toiselle kaksi ja kolmannelle yhden, jokaiselle varansa jälkeen: ja meni kohta matkaansa;
Enttaw huu7en huu7en entta wolqqaa mela issuwas ichchashu karxiite bira, issuwas nam77u karxiite bira qassi issuwas issi karxiite bira immidi ba ogiya bis.
16 Niin meni se, joka viisi leiviskää oli ottanut, teki niillä kauppaa ja voitti toiset viisi leiviskää.
Ichchashu karxiite bira ekkida aylley sohuwara bidi zal77idi, hara ichchashu karxiite bira wodhisis.
17 Niin myös se, joka kaksi oli ottanut, voitti myös toiset kaksi.
Hessadakka, qassi nam77u karxiite bira ekkida aylley hara nam77u karxiite bira wodhisis.
18 Mutta joka yhden oli ottanut, hän meni pois ja kaivoi maahan, ja kätki herransa rahan.
Shin issi karxiite bira ekkidayssi bidi, olla bookkidi, ba godaa miishiya moogis.
19 Niin pitkän ajan perästä tuli palveliain herra ja laski lukua heidän kanssansa.
“Daro wodeppe guye he aylleta goday yidi, ba miishiya enttara salla77is.
20 Ja tuli se, joka oli ottanut viisi leiviskää, ja toi toiset viisi leiviskää, sanoen: herra, viisi leiviskää sinä annoit minulle, katso, minä olen toiset viisi leiviskää niillä voittanut.
Ichchashu karxiite bira ekkida aylley yidi, hara ichchashu karxiite bira ehidi, ‘Ta godaw, neeni taw ichchashu karxiite bira immadasa. Shin taani hara ichchashu karxiite bira wodhisas’ yaagis.
21 Sanoi hänen herransa hänelle: hyvin, sinä hyvä ja uskollinen palvelia! vähän päällä sinä olit uskollinen, minä panen sinun paljon päälle: mene sinun herras iloon.
Iya goday, ‘Zambboy! Neeni lo77onne ammanthiya aylle; neeni guuthaban ammanettadasa. Taani nena darobaa bolla shuumana; haa gelada ne godaara ufaytta’ yaagis.
22 Niin tuli se, joka oli kaksi leiviskää ottanut, ja sanoi: herra, kaksi leiviskää sinä annoit minulle, katso, toiset kaksi olen minä niillä voittanut.
“Qassi nam77u karxiite bira ekkidayssi yidi, ‘Ta godaw, neeni taw nam77u karxiite bira immadasa. Shin taani hara nam77u karxiite bira wodhisas’ yaagis.
23 Sanoi hänen herransa hänelle: hyvin, sinä hyvä ja uskollinen palvelia! vähän päällä sinä olit uskollinen, minä panen sinun paljon päälle: mene sinun herras iloon.
Iya goday, ‘Zambboy! Neeni lo77onne ammanthiya aylle; neeni guuthaban ammanettadasa. Taani nena darobaa bolla shuumana; haa gelada ne godaara ufaytta’ yaagis.
24 Niin myös se tuli, joka yhden leiviskän oli ottanut, ja sanoi: herra, minä tiesin sinun kovaksi mieheksi: sinä niität siitä, kuhunkas et kylvänyt, ja siitä sinä kokoot, kuhunka sinä et hajoittanut.
“Qassi issi karxiite bira ekkidayssi yidi, ‘Ta godaw, neeni zeronna bessafe cakkeyssanne dharcconna bessafe maxiya iita asi gideyssa taani erays.
25 Ja minä peljäten menin pois ja kätkin sinun leiviskäs maahan: katso, tässä on sinun omas.
Hessa gisho, yayyada ne biraa biittan moogas. Ne miishey hayssish’ yaagis.
26 Mutta hänen herransa vastasi ja sanoi hänelle: sinä paha ja laiska palvelia! jos tiesit minun siitä niittävän, kuhunka en minä kylvänyt, ja sieltä kokoovan, johonka en minä ole hajoittanut,
“Iya goday zaaridi, ‘Ha iita azalla aylliyaw, taani zeronna bessafe cakkeyssanne dharcconna bessafe maxiya asi gideyssa eradasa.
27 Niin sinun siis olis tullut antaa minun rahani vaihettajille, ja minä tultuani olisin omani jälleen saanut kasvun kanssa.
Yaatin, neeni ta miishiya bankken wothidabaa gidiyakko, taani simmiya wode ta miishiya wodhera ekkanayssa diggadasa.
28 Ottakaat siis häneltä leiviskä, ja antakaat sille, jolla on kymmenen leiviskää.
Hessa gisho, miishiya iyappe ekkidi, tammu karxiite biri de7eyssas immite.
29 (Sillä jokaiselle, jolla on, pitää annettaman, ja hänellä pitää kyllä oleman; mutta jolla ei ole, sekin kuin hänellä on, pitää häneltä otettaman pois).
Ays giikko, de7iya ubbaas guzhettananne darana. Shin baynnayssafe hari attoshin, he iyaw de7iya guuthiyaka ekettana.
30 Ja heittäkäät se kelvotoin palvelia ulkonaiseen pimeyteen: siellä pitää oleman itku ja hammasten kiristys.
Ha maaddonna aylliya kare dhumaa kessi yeggite. Yan iyaw yeehonne achche garccethi gidana’ yaagis.
31 Mutta kuin Ihmisen Poika tulee kunniassansa ja kaikki pyhät enkelit hänen kanssansa, silloin hän istuu kunniansa istuimella,
“Asa Na7ay, kiitanchcho ubbatara, ba bonchchuwara yaa wode I ba bonchcho kawota araata bolla uttana.
32 Ja hänen eteensä kootaan kaikki kansat. Ja hän eroittaa toiset toisistansa, niinkuin paimen eroittaa lampaat vuohista,
Biittan de7iya asi ubbay iya sinthe shiiqana. Henthanchchoy dorssata deeshatappe shaakkeyssada I he asaa nam77an shaakkana.
33 ja asettaa lampaat tosin oikialle puolellensa, mutta vuohet vasemmallensa.
Qassi dorssata ushachcha baggara deeshata haddirssa baggara essana.
34 Silloin sanoo kuningas niille, jotka hänen oikialla puolellansa ovat: tulkaat, minun Isäni siunatut, omistakaat se valtakunta, joka teille on valmistettu maailman alusta.
“Hessafe guye, kawoy ushachcha baggara de7eyssatakko hayssada yaagana: ‘Ta Aaway anjjidayssato, haa yidi sa7ay medhettiya wode hinttew giigida kawotethaa laattite.
35 Sillä minä isosin, ja te ruokitte minun: minä janosin, ja te juotitte minun: minä olin outo, ja te minun huoneeseen otitte:
Ays giikko, taani koshattin muzideta, saamottin ushshideta, erettona imatha asi gidada bin mokkideta,
36 Alasti, ja te vaatetitte minun: sairaana, ja te opitte minua: minä olin vankina, ja te tulitte minun tyköni.
kallottin mayzideta, harggettin harggisideta, qashettin tana oychchideta’ yaagana.
37 Silloin vanhurskaat häntä vastaavat ja sanovat: Herra, koska me näimme sinun isoovan, ja ruokimme sinun? taikka janoovan, ja annoimme sinun juoda?
“Hessafe guye, xilloti zaaridi, ‘Godaw, neeni koshattin awude be7idi muzidoo? Woykko neeni saamottin awude be7idi ushshidoo?
38 Mutta koska me näimme sinun outona, ja huoneeseen otimme sinun? taikka alastoinna, ja vaatetimme sinua?
Neeni imathe gidada yin awude be7idi mokkidoo? Woykko neeni kallottin awude mayzidoo?
39 Eli koska me näimme sinun sairaana, taikka vankina, ja tulimme sinun tykös?
Neeni harggin woykko qashettin neekko bidi nena awude oychchidoo?’ yaagana.
40 Niin vastaa kuningas ja sanoo heille: totisesti sanon minä teille: sen minkä te olette tehneet yhdelle näistä vähimmistä minun veljistäni, sen te teitte minulle.
Kawoy zaaridi, ‘Taani hinttew tuma odays; hintte tana kaalliya ha ubbaafe guuxeyssas oothidayssa taw oothideta’ yaagana.
41 Silloin hän myös sanoo niille, jotka vasemmalla ovat: menkäät pois minun tyköäni, te kirotut, ijankaikkiseen tuleen, joka valmistettu on perkeleelle ja hänen enkeleillensä. (aiōnios g166)
“He wode haddirssa baggara de7eyssatakko, ‘Ha qanggettidayssato, ta matappe haakkite. Xalahesinne iya kiitanchchotas giigida merinaa taman biite. (aiōnios g166)
42 Sillä minä isosin, ja ette minua ruokkineet: minä janosin, ja ette minua juottaneet:
Ays giikko, koshattin tana muzibeekketa; saamottin ushshibeekketa.
43 Minä olin outo, ja ette minua huoneeseen ottaneet: alastoin, ja ette minua vaatettaneet: sairas ja vankina, ja ette minua oppineet.
Taani imathe gidada bin tana mokkibeekketa, kallottin mayzibeekketa, harggininne qashettin tana oychchibeekketa’ yaagana.
44 Silloin nekin häntä vastaavat, sanoen: Herra, koska me näimme sinun isoovan, taikka janoovan, taikka outona, eli alastoinna, eli sairaana, taikka vankina, ja emme sinua palvelleet?
“He wode entti, ‘Godaw, neeni koshattin woykko saamottin woykko imathe gidada bin woykko kallottin woykko harggin woykko qashettin be7idi nena awude maaddonna ixxido?’ yaagidi zaarana.
45 Silloin hän vastaa heitä, sanoen: totisesti sanon minä teille, mitä ette tehneet yhdelle näistä vähimmistä, sitä ette tehneet minulle.
“He wode kawoy zaaridi enttako, ‘Taani hinttew tuma odays; hintte tana kaalliya ha ubbaafe guuxeyssa maaddonna ixxidayssi, tana maaddonna ixxidayssa’ yaagana.
