Matteuksen 25
1 Silloin pitää taivaan valtakunta oleman kymmenen neitseen kaltainen, jotka ottivat lamppunsa ja menivät ulos ylkää vastaan.
la liyar kwamaro na bi butobbo kwobbeu wo tu talkire ce la cin yaken naci to nii kibineu
2 Mutta viisi heistä oli taitavaa, ja viisi tyhmää.
nung more ce kuletini rila nug more ce yula kabo
3 Tyhmät ottivat lamppunsa, ja ei ottaneet öljyä myötänsä;
la kambo kuletini bi butobe tutal kire ceu ci tubo nuwango kange cinen dila bi butobo yula nyeu tu nuwanger cero kange calkiretini ceu
4 Mutta taitavat ottiva öljyä astioihinsa, ynnä lamppunsa kanssa.
5 Kuin ylkä viipyi, tulivat he kaikki uneliaiksi ja makasivat.
lakambonii ki bineu tabum bwiyeri ci dugo dumti gwamceri cin darangum dum
6 Mutta puoli-yönä tuli huuto: katso, ylkä tulee, menkäät ulos häntä vastaan.
dila kina cii kumeri cin nuwa kwaka diregi to nii bineu ko ceri, nakom co gwam wabkanco,
7 Niin nousivat kaikki nämät neitseet ja valmistivat lamppunsa.
dila bi butobo co gam kwinangiri la cin ywellangum talkiretini ceu
8 Mutta tyhmät sanoivat taitaville: antakaat meille öljystänne; sillä meidän lamppumme sammuvat.
la kule bi butobeu yi nubo yula, kon ne nyinen nuwang kumeko bi duwar wori talkire nyeu lombamti
9 Niin vastasivat taitavat, sanoen: ei suinkaan, ettei meiltä ja teiltä puuttuisi; mutta menkäät paremmin niiden tykö, jotka myyvät, ja ostakaat itsellenne.
dila buro yula nyeu ciya cinen wori mani a la nyinenti kange kumen ko ya nubo miye tiye nin ko te nu kumeu
10 Mutta kuin he menivät ostamaan, tuli ylkä. Ja jotka valmiit olivat, ne menivät hänen kanssansa häihin, ja ovi suljettiin.
kambo ci yake tiyenkakeri nii ki bineu begen dila nubo ki batiyeu cu tange co fiye nakakonin dila cin nungum nyilogo
11 Viimein tulivat nekin toiset neitseet, ja sanoivat: Herra, Herra, avaa meidän eteemme.
kutang bori tangni bi bibutoi, bow la ciki te luwe, teluwe wom nyi nen
12 Mutta hän vastasi ja sanoi: totisesti sanon minä teille: en tunne minä teitä.
dila cin ciya ciki bilenke mi yi komti mi yom kom bo
13 Valvokaat sentähden, sillä ette tiedä päivää eikä hetkeä, jona Ihmisen Poika tulee.
nyori ko yi ki bati wori kon yombo diye kaka kwama
14 Sillä niinkuin ihminen matkusti kauvas ja kutsui palveliansa, ja antoi heille tavaransa:
la kino na nii wo darum na yaken mor bitine kange. cin co canga tini ceuri lacin neken dige ci cikeu kanceg
15 Ja antoi yhdelle viisi leiviskää, toiselle kaksi ja kolmannelle yhden, jokaiselle varansa jälkeen: ja meni kohta matkaansa;
win more ce cin ne talen ti nung, ki kange cine yeuri la ki kange tak cin ne talenti wiin la ci yorang talenti dong ikwan cer yila nii co yaken yamcembo
16 Niin meni se, joka viisi leiviskää oli ottanut, teki niillä kauppaa ja voitti toiset viisi leiviskää.
la wo yo talenti nungeu yaken cuko win dor ken cii mor nangene lacin fiya mwem talntibo kange nung
17 Niin myös se, joka kaksi oli ottanut, voitti myös toiset kaksi.
nyo takri wo yo talenti yobeu fiyau bo yob
18 Mutta joka yhden oli ottanut, hän meni pois ja kaivoi maahan, ja kätki herransa rahan.
dila canga wo yo talenti win neu cu ya wob buwakko bitineri lacin yurangum kiyeme teluwe cero
19 Niin pitkän ajan perästä tuli palveliain herra ja laski lukua heidän kanssansa.
kambo kutangeri tee luwe cangetini co yilau naci kiye kemero kange ci
20 Ja tuli se, joka oli ottanut viisi leiviskää, ja toi toiset viisi leiviskää, sanoen: herra, viisi leiviskää sinä annoit minulle, katso, minä olen toiset viisi leiviskää niillä voittanut.
cange wo yo talenti nungeu, bou ki mwem talenti nung tak. ciki te luwe mwi neye talenti nung. to min fiyau mwembo talenti nung tak
21 Sanoi hänen herransa hänelle: hyvin, sinä hyvä ja uskollinen palvelia! vähän päällä sinä olit uskollinen, minä panen sinun paljon päälle: mene sinun herras iloon.
teluwe ce yico ki yori kabo canga ken ki bilenke mwin ma bilnke dor digero bi dobeu matin yo nen dur dor digero duce dogen mor lumor talen mwek canga wo yo talen ti yobeb yau rki,
22 Niin tuli se, joka oli kaksi leiviskää ottanut, ja sanoi: herra, kaksi leiviskää sinä annoit minulle, katso, toiset kaksi olen minä niillä voittanut.
teluwe mwin neye talenti bokange yob too min fiyau ten mwemb talent bo kange yob
23 Sanoi hänen herransa hänelle: hyvin, sinä hyvä ja uskollinen palvelia! vähän päällä sinä olit uskollinen, minä panen sinun paljon päälle: mene sinun herras iloon.
teluwe yico ki yori kabo canga ken ki bilenke mwin ma bilenke dor digero biduware matin yo nen dor digentiro duce digen mor luma te luwe mwek
24 Niin myös se tuli, joka yhden leiviskän oli ottanut, ja sanoi: herra, minä tiesin sinun kovaksi mieheksi: sinä niität siitä, kuhunkas et kylvänyt, ja siitä sinä kokoot, kuhunka sinä et hajoittanut.
la canga no yo talenti wiineu yau la cin yiki teluwe min nyimom mwin cilongi nye. lamwiki biyem fye mwi fiibe nyori mwiki mwerumnyo fiye wo watangbe
25 Ja minä peljäten menin pois ja kätkin sinun leiviskäs maahan: katso, tässä on sinun omas.
min cuwam tai rila ya min yurangum talenti meu mor bitine to wo digero na meu
26 Mutta hänen herransa vastasi ja sanoi hänelle: sinä paha ja laiska palvelia! jos tiesit minun siitä niittävän, kuhunka en minä kylvänyt, ja sieltä kokoovan, johonka en minä ole hajoittanut,
dila teluwe ce ciya lanyi co ki mo canga bwir, kange dilime mwin nyumom miki biyem fiye mi fibe take miki mwerum nyofiye me watang be
27 Niin sinun siis olis tullut antaa minun rahani vaihettajille, ja minä tultuani olisin omani jälleen saanut kasvun kanssa.
nyeu mokin neken nubo ma nangen ti ben keme, mi yilau na weu miki yom kiyemer miro ki mwem
28 Ottakaat siis häneltä leiviskä, ja antakaat sille, jolla on kymmenen leiviskää.
nyori yom talenti cinen di na kom neken canga wo ki talenti kwobbeu
29 (Sillä jokaiselle, jolla on, pitää annettaman, ja hänellä pitää kyllä oleman; mutta jolla ei ole, sekin kuin hänellä on, pitää häneltä otettaman pois).
la gwam niwo cikeri/ atin cobcinen ten la can yilam cuko duco. cike. dila kinii wo manki digereu, digero cimeneu atin tum cinen
30 Ja heittäkäät se kelvotoin palvelia ulkonaiseen pimeyteen: siellä pitää oleman itku ja hammasten kiristys.
kom merken canga bwirko kale mor kumta cii fiye ciya ci wiyeti ki kika nunekeu
31 Mutta kuin Ihmisen Poika tulee kunniassansa ja kaikki pyhät enkelit hänen kanssansa, silloin hän istuu kunniansa istuimella,
ki kwama bi bwe nii fiye bow mor duktangka ceke kange nob tomangebo kangeceu, dila cin yii dor kutile duktangka
32 Ja hänen eteensä kootaan kaikki kansat. Ja hän eroittaa toiset toisistansa, niinkuin paimen eroittaa lampaat vuohista,
ka bumcem an mweru bitinetini gwam,
33 ja asettaa lampaat tosin oikialle puolellensa, mutta vuohet vasemmallensa.
ca tin cikangum nubo win nawo nii bicire cokum dekwama mor nibetiniye catai yoken kwameu kamko cattiker, dila nebetini kanga mokke.
34 Silloin sanoo kuningas niille, jotka hänen oikialla puolellansa ovat: tulkaat, minun Isäni siunatut, omistakaat se valtakunta, joka teille on valmistettu maailman alusta.
dila liyau an yi burowo kango cattiyer ceu ko bou wo ko fiyer temi nineu, ca kwali liyarreko ci ywel kumen ki kwama wo ci yo kwar kalereweu
35 Sillä minä isosin, ja te ruokitte minun: minä janosin, ja te juotitte minun: minä olin outo, ja te minun huoneeseen otitte:
wori min nuwa wura la kom neyi cari, min nuwa dilomwe la kom neye noka, min bow fabe la kom doken ki mo mor
36 Alasti, ja te vaatetitte minun: sairaana, ja te opitte minua: minä olin vankina, ja te tulitte minun tyköni.
min ya kwancer la kom dumen kwileni min nuwa bo lumauri kom cib ye mi lofucina kom ya mini
37 Silloin vanhurskaat häntä vastaavat ja sanovat: Herra, koska me näimme sinun isoovan, ja ruokimme sinun? taikka janoovan, ja annoimme sinun juoda?
dila nubo cak -cakkeu an ciya ciki teluwe, fiyang we tonen ki wura la nyi camkimwe? kaka mwi nuwa dilo mwe tiri nyi nenen noka?
38 Mutta koska me näimme sinun outona, ja huoneeseen otimme sinun? taikka alastoinna, ja vaatetimme sinua?
fiyang nyi tonen faberi nyi cib nene? kaka mwi kwancer di nyi du mwilene?
39 Eli koska me näimme sinun sairaana, taikka vankina, ja tulimme sinun tykös?
fiyang nyi to wi nuwa bo lumari kaka lofucinari nyi bou mwinene?
40 Niin vastaa kuningas ja sanoo heille: totisesti sanon minä teille: sen minkä te olette tehneet yhdelle näistä vähimmistä minun veljistäni, sen te teitte minulle.
la liyau atin ciya na yiciki bilenke mi yi komti dige wo kom ma wii mor-mor kebmibo bidu war tininbo wuro ninu, ko man ki mo
41 Silloin hän myös sanoo niille, jotka vasemmalla ovat: menkäät pois minun tyköäni, te kirotut, ijankaikkiseen tuleen, joka valmistettu on perkeleelle ja hänen enkeleillensä. (aiōnios g166)
la can yi buro kanko mor cekkeu, ko kubom min, kom wo ciikau ko yaken mor kire wo manki dikako ci ywel bwe kelkelenin kange nob bwangkab cekeu, (aiōnios g166)
42 Sillä minä isosin, ja ette minua ruokkineet: minä janosin, ja ette minua juottaneet:
worimin nuwa wura dila kom neye bo cari, min nuwa dilo mwe, dila komneye bo noka,
43 Minä olin outo, ja ette minua huoneeseen ottaneet: alastoin, ja ette minua vaatettaneet: sairas ja vankina, ja ette minua oppineet.
min ya fabe, dila kom dobo kimo mor luwe, kwancer, dilakom dumen bo kulen, dam twirem kange lo fucina dila kom cib yebo
44 Silloin nekin häntä vastaavat, sanoen: Herra, koska me näimme sinun isoovan, taikka janoovan, taikka outona, eli alastoinna, eli sairaana, taikka vankina, ja emme sinua palvelleet?
la ciyan ciyaken ki teluwe, fyang nyi to ki wuro kaka ki dilomwe, kaka fabe, kwancer, kaka nuwabo luma, kaka focina rila nyi mwen bo nangenne?
45 Silloin hän vastaa heitä, sanoen: totisesti sanon minä teille, mitä ette tehneet yhdelle näistä vähimmistä, sitä ette tehneet minulle.
la can ciya cinen ciki, bilenke mi yikom, diger wo ko mabo kange nin wii mor bi duwar tininbo weri, kom ma membo
