Matteuksen 22
1 Ja Jesus vastaten puhui taas heille vertauksilla, sanoen:
Y Jesús, hablándoles otra vez en parábolas, diciendo:
2 Taivaan valtakunta on kuninkaan vertainen, joka teki häitä pojallensa,
El reino de los cielos es semejante a un rey que hizo una fiesta cuando su hijo se casó,
3 Ja lähetti palveliansa kutsumaan kutsutuita häihin, ja ei he tahtoneet tulla.
Y envió a sus siervos a llamar a los invitados a la fiesta; y ellos no quisieron venir.
4 Taas hän lähetti toiset palveliat, sanoen: sanokaat kutsutuille: katso, minä valmistin atriani, härkäni ja syöttilääni ovat tapetut, ja kaikki ovat valmistetut: tulkaat häihin!
Otra vez envió otros siervos, con órdenes de decir a los invitados: He aquí, preparé mi festín; mis bueyes y mis animales gordos han sido muertos, y todas las cosas están listas; vengan a la fiesta.
5 Mutta he katsoivat ylön, ja menivät pois, yksi pellollensa, toinen kaupallensa.
Pero ellos no prestaron atención, y se dedicaron a sus asuntos, uno a su granja, y otro a su oficio.
6 Mutta muut ottivat kiinni hänen palveliansa, ja pilkkasivat heitä, ja tappoivat.
Y los demás atacaron violentamente a sus siervos, y los atacaron brutalmente, y los mataron.
7 Mutta kuin kuningas sen kuuli, vihastui hän, ja lähetti sotaväkensä, ja hukutti ne murhamiehet, ja heidän kaupunkinsa poltti.
Pero el rey estaba enojado; y envió sus ejércitos, y los que habían dado muerte a sus siervos, los destruyó, quemando su ciudad con fuego.
8 Silloin hän sanoi palvelioillensa: häät tosin ovat valmistetut, mutta kutsutut ei olleet mahdolliset.
Entonces dijo a sus siervos: La fiesta está lista, pero los invitados no fueron dignos.
9 Menkäät siis teiden haaroihin, ja kaikki, jotka te löydätte, kutsukaat häihin.
Vayan a las calles principales, y haz que todos los que veas vengan a la fiesta de la novia.
10 Ja palveliat menivät ulos teille, ja kokosivat kaikki, jotka he löysivät, pahat ja hyvät; ja häähuone täytettiin vieraista.
Y aquellos siervos salieron a las calles, y juntaron a todos los que se encontraron, malos y buenos; y la fiesta estaba llena de invitados.
11 Niin kuningas meni katsomaan vieraita, ja näki siellä yhden ihmisen, joka ei ollut vaatetettu häävaatteilla.
Pero cuando el rey entró a ver a los invitados, vio allí a un hombre que no estaba vestido como invitado;
12 Niin hän sanoi hänelle: ystäväni, kuinkas tänne tulit, ja ei sinulla ole häävaatteita? Mutta hän vaikeni.
Y le dice: Amigo, ¿cómo entraste aquí sin traje de boda? Y él no tenía nada que decir.
13 Silloin sanoi kuningas palvelioille: sitokaat hänen kätensä ja jalkansa, ottakaat ja heittäkäät häntä ulkoiseen pimeyteen; siellä pitää oleman itku ja hammasten kiristys.
Entonces el rey dijo a los sirvientes: atenlo con cuerdas alrededor de sus manos y pies, y échenlo fuera en la oscuridad; allí será el llanto y crujir de dientes.
14 Sillä monta on kutsuttu, mutta harvat ovat valitut.
Porque muchos son llamados y pocos escogidos.
15 Silloin Pharisealaiset menivät pitämään neuvoa, kuinka he hänen sanoissa solmeaisivat.
Entonces los fariseos fueron y tuvieron una reunión para ver cómo podrían usar sus palabras para atraparlo.
16 Ja he lähettivät hänen tykönsä opetuslapsensa Herodilaisten kanssa, sanoen: Mestari, me tiedämme sinun totiseksi, ja sinä opetat Jumalan tien totuudessa, et myös tottele ketään; sillä et sinä katso ihmisten muotoa.
Y le enviaron sus discípulos, con los herodianos, diciendo: Maestro, vemos que eres amante de la verdad, y que estás enseñando el verdadero camino de Dios, y que no le temes a nadie, porque no juzgas a los hombres por su apariencia.
17 Sano siis meille, kuinkas luulet: sopiiko keisarille antaa veroa taikka ei?
Danos, entonces, tu opinión sobre esto: ¿es correcto dar impuestos a César, o no?
18 Mutta kuin Jeesus ymmärsi heidän pahuutensa, sanoi hän: mitä te ulkokullatut kiusaatte minua?
Pero Jesús vio su truco y dijo: Oh, hipócritas, ¿por qué tratan de ponerme en el error?
19 Osoittakaat minulle veroraha. Niin he antoivat hänelle verorahan.
Déjame ver el dinero de los impuestos. Y ellos le dieron un centavo.
20 Ja hän sanoi heille: kenenkä on tämä kuva ja päällekirjoitus?
Y él les dijo: ¿De quién es esta imagen y nombre?
21 He sanoivat hänelle: keisarin. Niin hän sanoi heille: antakaat keisarille, mitkä keisarin ovat, ja Jumalalle, mitkä Jumalan ovat.
Le dijeron: de César. Entonces él les dijo: Da pues a César lo que es de César, y a Dios lo que es de Dios.
22 Ja kuin he nämät kuulivat, ihmettelivät he, ja luopuivat hänestä, ja menivät pois.
Al oírlo, se maravillaron y se alejaron de él.
23 Sinä päivänä tulivat Saddukealaiset hänen tykönsä, jotka sanovat, ettei ylösnousemusta ole, ja kysyivät häneltä,
En el mismo día vinieron a él los saduceos, que dicen que no hay resurrección, y le hicieron una pregunta, diciendo:
24 Sanoen: Mestari! Moses sanoi: jos joku kuolee lapsetoinna, niin hänen veljensä pitää naiman hänen emäntänsä ja herättämän veljellensä siemenen.
Maestro, Moisés dijo: Si un hombre, en el momento de su muerte no tiene hijos, deje que su hermano se lleve a su esposa y darle una familia para su hermano;
25 Niin oli meidän seassamme seitsemän veljestä, ja kuin ensimäinen nai, niin se kuoli. Ja ettei hänellä ollut siementä, jätti hän emäntänsä veljellensä.
Y había entre nosotros siete hermanos; y el primero estaba casado y, al morir, sin descendencia, dio su esposa a su hermano;
26 Niin myös toinen ja kolmas, hamaan seitsemänteen asti.
Del mismo modo, el segundo y el tercero, hasta el séptimo.
27 Mutta kaikkein viimein kuoli myös se vaimo.
Y finalmente, la mujer llegó a su fin.
28 Kenenkä emännän siis näistä seitsemästä pitää hänen ylösnousemisessa oleman? Sillä kaikki ovat häntä pitäneet.
En la resurrección, pues ¿de cuál de los siete será ella esposa? porque todos la tuvieron a ella.
29 Niin Jesus vastaten sanoi heille: te eksytte ja ette tiedä Raamatuita, eikä Jumalan voimaa.
Pero Jesús les dijo a ellos en respuesta: Están en error, no teniendo conocimiento de las Escrituras, o del poder de Dios.
30 Sillä ylösnousemisessa ei naida eikä huolla, mutta he ovat niinkuin Jumalan enkelit taivaassa.
Porque en la resurrección, ni se casarán, ni se darán en casamiento, sino que son como los ángeles en el cielo.
31 Mutta ettekö te ole lukeneet kuolleitten ylösnousemisesta, mitä teille on Jumalalta sanottu, joka sanoo:
Pero sobre la resurrección de los muertos, ¿no saben lo que Dios les dijo en las Escrituras:
32 Minä olen Abrahamin Jumala, ja Isaakin Jumala, ja Jakobin Jumala? Ei ole Jumala kuolleiden Jumala, mutta elävien.
Yo soy el Dios de Abraham, el Dios de Isaac y el Dios de Jacob? Dios no es el Dios de los muertos, sino de los vivos.
33 Ja kuin kansa sen kuuli, hämmästyivät he hänen oppiansa.
Y la gente que lo escuchaba se sorprendió de su enseñanza.
34 Mutta kuin Pharisealaiset sen kuulivat, että hän oli Saddukealaisten suun tukinnut, kokoontuivat he yhteen.
Pero los fariseos, oyendo cómo había hecho callar las bocas de los saduceos, se juntaron a una;
35 Ja yksi lain-opettaja heistä kysyi häneltä, kiusaten häntä, ja sanoi:
Y uno de ellos, un maestro de la ley, le hizo una pregunta, lo puso a prueba y le dijo:
36 Mestari, mikä on suurin käsky laissa?
Maestro, ¿cuál es la regla principal en la ley?
37 Niin Jesus sanoi hänelle: sinun pitää rakastaman Herraa sinun Jumalaas, kaikesta sydämestäs, ja kaikesta sielustas, ja kaikesta mielestäs:
Y le dijo: Amarás al Señor tu Dios con todo tu corazón, y con toda tu alma, y con toda tu mente.
38 Tämä on ensimäinen ja suurin käsky.
Esta es la primera y más grande regla.
39 Toinen on tämän kaltainen: sinun pitää rakastaman lähimmäistäs niinkuin itse sinuas.
Y un segundo es semejante: Ten amor por tu prójimo como por ti mismo.
40 Näissä kahdessa käskyssä kaikki laki ja prophetat riippuvat.
En estas dos reglas se basan toda la ley y los profetas.
41 Koska Pharisealaiset koossa olivat, kysyi heiltä Jesus,
Mientras los fariseos estaban juntos, Jesús les hizo una pregunta, diciendo:
42 Sanoen: mitä teille näkyy Kristuksesta, kenenkä poika hän on? he sanoivat hänelle: Davidin.
¿Cuál es tu opinión del Cristo? ¿De quién es hijo? Ellos le dicen: El Hijo de David.
43 Hän sanoi heille: kuinka siis David kutsuu hengessä hänen Herraksi? sanoen:
Les dice: ¿Cómo, pues, David en el Espíritu le puso el nombre de Señor, diciendo:
44 Herra sanoi minun Herralleni: istu minun oikealla kädelläni, siihenasti kuin minä panen vihollises sinun jalkais astinlaudaksi.
Dijo el Señor a mi Señor: Siéntate a mi diestra, hasta que yo ponga debajo de tus pies a todos los que están contra ti?
45 Jos siis David kutsuu hänen Herraksi, kuinka hän on hänen poikansa?
Si David le da el nombre de Señor, ¿cómo es él su hijo?
46 Ja ei kenkään taitanut häntä mitään vastata: ei myös yksikään rohjennut sen päivän perästä häneltä enempää kysyä.
Y nadie fue capaz de darle una respuesta, y tan grande era su temor de él, que desde ese día nadie le hizo más preguntas.
