Matteuksen 22
1 Ja Jesus vastaten puhui taas heille vertauksilla, sanoen:
Yesu ajovili nawu kavili kwa miluhumu, akajova.
2 Taivaan valtakunta on kuninkaan vertainen, joka teki häitä pojallensa,
“Unkosi wa kunani kwa Chapanga uwanangini na nkosi mweamtendelekili mwana waki mselebuko wa ndowa.
3 Ja lähetti palveliansa kutsumaan kutsutuita häihin, ja ei he tahtoneet tulla.
Avatumili vatumisi kuvakemela veavagongolili kundowa, nambu vene vabeli kubwela.
4 Taas hän lähetti toiset palveliat, sanoen: sanokaat kutsutuille: katso, minä valmistin atriani, härkäni ja syöttilääni ovat tapetut, ja kaikki ovat valmistetut: tulkaat häihin!
Kangi avatumili vatumisi vangi, akajova muvajovela venivagongolili vala, Mselebuko wula nimali kutendelekela, nimali kuhinja ng'ombi yigosi na mpapakasi yeyikulupili, nitendelekili kila chindu, mbwela kundowa!
5 Mutta he katsoivat ylön, ja menivät pois, yksi pellollensa, toinen kaupallensa.
Nambu vevagongoliwi valitopisi lepi lijambu lila, vakahambanila, mmonga kumgunda waki na yungi kumahengu gaki,
6 Mutta muut ottivat kiinni hänen palveliansa, ja pilkkasivat heitä, ja tappoivat.
na vangi vavakamwili vatumisi vala vakavaliga na kuvakoma.
7 Mutta kuin kuningas sen kuuli, vihastui hän, ja lähetti sotaväkensä, ja hukutti ne murhamiehet, ja heidän kaupunkinsa poltti.
Nkosi yula akayoma, ndi akavatuma manjolinjoli vaki vahamba kuvakomekesa vakomaji venavo na kuyocha muji wavi
8 Silloin hän sanoi palvelioillensa: häät tosin ovat valmistetut, mutta kutsutut ei olleet mahdolliset.
Kangi akavajovela vatumisi vaki, ‘Mselebuko wa ndowa ndi umali kutendekelewa, nambu venivagongolili vala nakuganikiwa kubwela.
9 Menkäät siis teiden haaroihin, ja kaikki, jotka te löydätte, kutsukaat häihin.
Hinu, mhamba hati munjila, voha vemkuvakolela mvakemela vabwela kundowa.’
10 Ja palveliat menivät ulos teille, ja kokosivat kaikki, jotka he löysivät, pahat ja hyvät; ja häähuone täytettiin vieraista.
Vatumisi vala vakawuka na kuhamba munjila, vavakemela vandu voha vevavakolili, vandu vabwina na vahakau, nyumba ya ndowa yikamema vayehe.”
11 Niin kuningas meni katsomaan vieraita, ja näki siellä yhden ihmisen, joka ei ollut vaatetettu häävaatteilla.
“Nkosi avawene paayingili kuvalola vayehe, amuwene mundu mmonga mwaangawala nyula za ndowa.
12 Niin hän sanoi hänelle: ystäväni, kuinkas tänne tulit, ja ei sinulla ole häävaatteita? Mutta hän vaikeni.
Nkosi akamkota, ‘Nkozi uyingi wuli penapa changawala nyula za pandowa?’ Nambu mwene agunili.
13 Silloin sanoi kuningas palvelioille: sitokaat hänen kätensä ja jalkansa, ottakaat ja heittäkäät häntä ulkoiseen pimeyteen; siellä pitää oleman itku ja hammasten kiristys.
Kangi nkosi akavajovela vahengaji, ‘Mumkunga magendelu na mawoko mumtaga kuvala kuchitita, kwenuko yati ivemba na kuyaga minu.’”
14 Sillä monta on kutsuttu, mutta harvat ovat valitut.
Yesu akamalakisila kujova, “Vamahele vagongoliwi, nambu vevahaguliwi vadebe.”
15 Silloin Pharisealaiset menivät pitämään neuvoa, kuinka he hänen sanoissa solmeaisivat.
Kangi Vafalisayu vakawuka, vakajovesana ndava ya kumuyonja Yesu kwa malovi gaki.
16 Ja he lähettivät hänen tykönsä opetuslapsensa Herodilaisten kanssa, sanoen: Mestari, me tiedämme sinun totiseksi, ja sinä opetat Jumalan tien totuudessa, et myös tottele ketään; sillä et sinä katso ihmisten muotoa.
Ndi vavatumili vamulanda vavi pamonga na vamulanda va chikundi cha Helodi. Vamkota, “Muwula,” “Timanyili kuvya veve ndi mundu wa chakaka, wiwula njila ya Chapanga muuchakaka, changayogopa vandu vijova kyani muni ulongosi wa mundu chindu lepi kwa veve.
17 Sano siis meille, kuinkas luulet: sopiiko keisarille antaa veroa taikka ei?
Hinu tijovela, uholalela wuli? Wu, chabwina amala lepi, tete kulipa kodi kwa nkosi wa ku Loma ndi mewa ikemelewa Kaisali?”
18 Mutta kuin Jeesus ymmärsi heidän pahuutensa, sanoi hän: mitä te ulkokullatut kiusaatte minua?
Nambu, Yesu amanyili uhakau wavi, akavajovela, “Nyenye vahomela ndava kyani mukunilinga?
19 Osoittakaat minulle veroraha. Niin he antoivat hänelle verorahan.
Mnilangisa lishonga la kulipila kodi!” Vene vakamlangisa lishonga.
20 Ja hän sanoi heille: kenenkä on tämä kuva ja päällekirjoitus?
Ndi, Yesu akavakota, “Pamihu apa na liina lenili vyeviyandikwi penapa ndi vya yani?”
21 He sanoivat hänelle: keisarin. Niin hän sanoi heille: antakaat keisarille, mitkä keisarin ovat, ja Jumalalle, mitkä Jumalan ovat.
Vakamyangula “Ya nkosi wa ku Loma.” Penapo Yesu akavajovela, “Hinu mumpela nkosi wa ku Loma vyaki nkosi wa ku Loma na mumpela Chapanga vyaki Chapanga.”
22 Ja kuin he nämät kuulivat, ihmettelivät he, ja luopuivat hänestä, ja menivät pois.
Pevayuwini genago vakakangasa, vakamleka vakawuka.
23 Sinä päivänä tulivat Saddukealaiset hänen tykönsä, jotka sanovat, ettei ylösnousemusta ole, ja kysyivät häneltä,
Ligono lenilo pagati ya Vasadukayu vangi vevijova vandu vevafwili viyuka lepi, vamhambalili Yesu na kumkota,
24 Sanoen: Mestari! Moses sanoi: jos joku kuolee lapsetoinna, niin hänen veljensä pitää naiman hänen emäntänsä ja herättämän veljellensä siemenen.
vakamjovela “Muwula, Musa atijovili mundu mweagegili afwili changaleka vana, yikumgana mlongo waki amhala lipwela mwenuyo, muni ambabakisila vana mlongo waki
25 Niin oli meidän seassamme seitsemän veljestä, ja kuin ensimäinen nai, niin se kuoli. Ja ettei hänellä ollut siementä, jätti hän emäntänsä veljellensä.
Hinu pitu apa pavili na valongo saba. Mwaatumbwili kugega afwili changaleka vana, na mlongo waki amgegili lipwela mwenuyo.
26 Niin myös toinen ja kolmas, hamaan seitsemänteen asti.
Hinu yavi mewawa kwa valongo vangi wa pili na wa datu, mbaka voha saba.
27 Mutta kaikkein viimein kuoli myös se vaimo.
Pavamali kufwa valongo venavo voha, ndi na mdala yula afwili.
28 Kenenkä emännän siis näistä seitsemästä pitää hänen ylösnousemisessa oleman? Sillä kaikki ovat häntä pitäneet.
Wu, pa ligono la kuyuka yati ivya mdala wa yani pagati ya valongo vala? Muni voha saba vagegini nayu.”
29 Niin Jesus vastaten sanoi heille: te eksytte ja ette tiedä Raamatuita, eikä Jumalan voimaa.
Yesu akavayangula “Nyenye mubudili ndava muni nakumanya Mayandiku Gamsopi wala makakala ga Chapanga.
30 Sillä ylösnousemisessa ei naida eikä huolla, mutta he ovat niinkuin Jumalan enkelit taivaassa.
Muni vevafwili paviyuka yati vigega lepi wala kugegewa, ndi vivya ngati vamitumu va kunani kwa Chapanga.
31 Mutta ettekö te ole lukeneet kuolleitten ylösnousemisesta, mitä teille on Jumalalta sanottu, joka sanoo:
Nambu ndava ya kuyuka kwa vevafwili, wu, mwangasoma geavajovili Chapanga? Avajovili,
32 Minä olen Abrahamin Jumala, ja Isaakin Jumala, ja Jakobin Jumala? Ei ole Jumala kuolleiden Jumala, mutta elävien.
‘Nene ndi Chapanga wa Ibulahimu, Chapanga wa Izaki na Chapanga wa Yakobo.’ Hinu mwene ndi lepi Chapanga wa vevafwili, nambu ndi Chapanga wa vakona wumi.”
33 Ja kuin kansa sen kuuli, hämmästyivät he hänen oppiansa.
Msambi wa vandu wula pevayuwini malovi ago, ukakangasa ndava ya mawuliwu gaki.
34 Mutta kuin Pharisealaiset sen kuulivat, että hän oli Saddukealaisten suun tukinnut, kokoontuivat he yhteen.
Vafalisayu pevayuwini kuvya Yesu avagunisi Vasadukayu, vakakonganeka pamonga.
35 Ja yksi lain-opettaja heistä kysyi häneltä, kiusaten häntä, ja sanoi:
Mmonga pagati yavi, mweavimmanya malagizu bwina, amkotili Yesu cha kumlinga,
36 Mestari, mikä on suurin käsky laissa?
“Muwula ndi muhilu woki ukulu mu malagizu?”
37 Niin Jesus sanoi hänelle: sinun pitää rakastaman Herraa sinun Jumalaas, kaikesta sydämestäs, ja kaikesta sielustas, ja kaikesta mielestäs:
Yesu akayangula, “‘Mgana Bambu Chapanga waku, mumtima waku woha, mumpungu waku woha na muluhala lwaku lwoha.’
38 Tämä on ensimäinen ja suurin käsky.
Yeniyi ndi muhilu ukulu ndi wa kutumbukana.
39 Toinen on tämän kaltainen: sinun pitää rakastaman lähimmäistäs niinkuin itse sinuas.
Na ya pili yeyiwanangana na yeniyi, ‘Ndi mgana muyaku ngati chaukujigana wamwene.’
40 Näissä kahdessa käskyssä kaikki laki ja prophetat riippuvat.
Malagizu goha ga Musa na mawuliwu ga vamlota va Chapanga gihuvalila mihilu yeniyo yivili.”
41 Koska Pharisealaiset koossa olivat, kysyi heiltä Jesus,
Vafalisayu pavakonganiki pamonga, Yesu avakotili,
42 Sanoen: mitä teille näkyy Kristuksesta, kenenkä poika hän on? he sanoivat hänelle: Davidin.
“Nyenye mwihololela wuli ndava ya Kilisitu? Mwana wa yani?” Vakamyangula “Mwene ndi mwana wa Daudi.”
43 Hän sanoi heille: kuinka siis David kutsuu hengessä hänen Herraksi? sanoen:
Yesu, akavajovela, “Ndava kyani,” Kwa makakala ga Mpungu Msopi? Daudi akumkemela mwene Bambu? Muni ajovili,
44 Herra sanoi minun Herralleni: istu minun oikealla kädelläni, siihenasti kuin minä panen vihollises sinun jalkais astinlaudaksi.
Bambu amjovili Bambu wangu, tama muchiwoko changu cha kulyelela, mbaka nivavika vamakoko vaku kuvya pahi ya magendelu gaku.
45 Jos siis David kutsuu hänen Herraksi, kuinka hän on hänen poikansa?
Hinu, ngati Daudi akumkemela, Kilisitu Bambu, yihotoleka wuli kuvya mwana waki?
46 Ja ei kenkään taitanut häntä mitään vastata: ei myös yksikään rohjennut sen päivän perästä häneltä enempää kysyä.
Avi lepi mundu mweahotwili kumyangula lilovi. Kutumbula ligono lenilo kawaka mundu mwalingili kumkota kangi.
