Matteuksen 21
1 Ja kuin he lähestyivät Jerusalemia ja tulivat Betphageen öljymäen tykö, lähetti Jesus kaksi opetuslasta,
Quando chegaram perto de Jerusalém e vieram a Betfagé, ao Monte das Oliveiras, então Jesus enviou dois discípulos,
2 Sanoen heille: menkäät kylään, joka on edessänne, ja te löydätte kohta aasintamman sidottuna, ja varsan hänen kanssansa: päästäkäät ne ja tuokaat minulle.
dizendo-lhes: “Ide à aldeia que vos é oposta, e imediatamente encontrareis um jumento amarrado, e um jumentinho com ela. Desamarre-os e traga-os até mim”.
3 Ja jos joku teille jotakin sanoo, niin sanokaat: Herra niitä tarvitsee, ja kohta hän laskee heidät.
Se alguém lhe disser alguma coisa, você dirá: “O Senhor precisa deles”, e imediatamente os enviará”.
4 Mutta tämä kaikki tapahtui, että täytettäisiin, mikä sanottu oli prophetan kautta, joka sanoo:
Tudo isso foi feito para que pudesse ser cumprido o que foi dito através do profeta, dizendo,
5 Sanokaat Zionin tyttärelle: katso, sinun Kuninkaas tulee sinulle siviä, istuen aasintamman päällä ja ikeen alaisen aasin varsan päällä.
“Diga à filha de Zion, eis que seu Rei vem até você, humilde, e montado em um burro, em um potro, o potro de um burro”.
6 Niin opetuslapset menivät ja tekivät niinkuin Jesus heille käskenyt oli,
Os discípulos foram e fizeram exatamente como Jesus lhes ordenou,
7 Ja taluttivat aasintamman ja varsan, ja panivat niiden päälle vaatteensa, ja istuttivat hänen niiden päälle.
e trouxeram o burro e o jumentinho e colocaram suas roupas sobre eles; e ele se sentou sobre eles.
8 Niin enin osa kansasta hajoitti vaatteensa tielle, ja muut karsivat oksia puista ja hajoittivat tielle.
Uma multidão muito grande espalhou suas roupas na estrada. Outros cortaram galhos das árvores e os espalharam na estrada.
9 Mutta kansa, joka edellä kävi, ja jotka seurasivat, huusivat, sanoen: hosianna Davidin Pojalle! kiitetty olkoon se, joka tulee Herran nimeen! hosianna korkeudessa!
A multidão que ia na frente dele, e os que o seguiam, não paravam de gritar: “Hosana ao filho de David! Abençoado seja aquele que vem em nome do Senhor! Hosana no mais alto”!
10 Ja kuin hän tuli Jerusalemiin, nousi koko kaupunki, sanoen: kuka on tämä?
Quando ele chegou a Jerusalém, toda a cidade estava agitada, dizendo: “Quem é este?”.
11 Niin kansa sanoi: tämä on Jesus, propheta Galilean Natsaretista.
As multidões disseram: “Este é o profeta, Jesus, de Nazaré da Galiléia”.
12 Ja Jesus meni sisälle Jumalan templiin, ja ajoi ulos kaikki, jotka myivät ja ostivat templissä, ja vaihettajain pöydät ja kyyhkyisten kaupitsiain istuimet hän kukisti,
Jesus entrou no templo de Deus e expulsou todos aqueles que venderam e compraram no templo, e derrubou as mesas dos cambistas e os assentos dos que venderam as pombas.
13 Ja sanoi heille: kirjoitettu on: minun huoneeni pitää rukoushuoneeksi kutsuttaman; mutta te olette sen tehneet ryöväritten luolaksi.
Ele lhes disse: “Está escrito: 'Minha casa será chamada casa de oração', mas vocês fizeram dela um antro de ladrões”.
14 Ja hänen tykönsä tulivat sokiat ja ontuvat templissä, ja hän paransi heidät.
O coxo e o cego vieram até ele no templo, e ele os curou.
15 Mutta kuin pappein päämiehet ja kirjanoppineet näkivät ne ihmeet, jotka hän teki, ja lapset templissä huutavan ja sanovan: hosianna Davidin Pojalle! närkästyivät he,
Mas quando os chefes dos sacerdotes e os escribas viram as coisas maravilhosas que ele fez, e as crianças que estavam chorando no templo e dizendo: “Hosana ao filho de Davi!” ficaram indignados,
16 Ja sanoivat hänelle: kuuletkos, mitä nämät sanovat? Niin Jesus sanoi heille: kuulen kyllä. Ettekö te koskaan ole lukeneet: lasten ja imeväisten suusta olet sinä kiitoksen valmistanut?
e disseram a ele: “Você ouve o que eles estão dizendo? Jesus lhes disse: “Sim. Você nunca leu: 'Da boca das crianças e dos bebês amamentando, você tem elogios perfeitos'”?
17 Ja hän luopui heistä, ja meni ulos kaupungista Betaniaan, ja oli siellä yötä.
Ele os deixou e saiu da cidade para Bethany, e acampou lá.
18 Mutta huomeneltain kaupunkiin palatessansa isosi hän.
Agora de manhã, ao voltar para a cidade, ele estava com fome.
19 Ja kuin hän näki fikunapuun tien ohessa, meni hän sen tykö, ja ei löytänyt siinä mitään muuta kuin lehdet ainoastaan; ja hän sanoi sille: älköön ikänä tästäkään edes sinusta hedelmää kasvako. Ja fikunapuu kohta kuivettui. (aiōn g165)
Ao ver uma figueira à beira da estrada, ele chegou até ela e não encontrou nada além de folhas. Ele lhe disse: “Que não haja fruto de você para sempre”. Imediatamente a figueira murchou. (aiōn g165)
20 Ja kuin opetuslapset sen näkivät, ihmettelivät he, sanoen: kuinka fikunapuu niin kohta kuivettui?
Quando os discípulos a viram, ficaram maravilhados, dizendo: “Como a figueira murchou imediatamente”?
21 Jesus vastaten sanoi heille: totisesti sanon minä teille: jos teillä olis usko, ja ette epäilisi, niin ette ainoastaan tätä tekisi, mikä fikunapuulle tapahtui, vaan myös jos te sanoisitte tälle vuorelle: siirry ja kukistu mereen, niin se tapahtuis.
Jesus lhes respondeu: “Certamente lhes digo, se tiverem fé e não duvidarem, não só farão o que foi feito com a figueira, mas mesmo que dissessem a esta montanha: 'Sejam pegos e lançados ao mar', isso seria feito.
22 Ja kaikki, mitä te anotte rukouksessa, uskoen, sen te saatte.
Todas as coisas, o que você pedir em oração, acreditando, você receberá”.
23 Ja kuin hän meni templiin, tulivat hänen opettaissansa hänen tykönsä pappein päämiehet ja kansan vanhimmat, sanoen: millä voimalla sinä näitä teet? taikka kuka sinulle antoi sen voiman?
Quando ele entrou no templo, os chefes dos sacerdotes e os anciãos do povo vieram até ele enquanto ele ensinava e disseram: “Com que autoridade você faz essas coisas? Quem lhe deu essa autoridade?”
24 Niin Jesus vastaten sanoi heille: minä tahdon myös teiltä kysyä yhden sanan: jos te sen minulle sanotte, niin minä myös teille sanon, millä voimalla minä näitä teen:
Jesus lhes respondeu: “Também lhe farei uma pergunta, que se me disser, também lhe direi com que autoridade faço estas coisas.
25 Kusta Johanneksen kaste oli, taivaastako taikka ihmisistä? Niin he ajattelivat isellensä, sanoen: jos me sanomme: taivaasta, niin hän sanoo meille: miksi ette siis häntä uskoneet?
O batismo de João, de onde foi? Do céu ou dos homens”? Eles raciocinavam consigo mesmos, dizendo: “Se dissermos: 'Do céu', ele nos perguntará: 'Por que então não acreditaram nele?
26 Mutta jos me sanomme: se oli ihmisistä, niin me pelkäämme kansaa; sillä kaikki pitivät Johanneksen prophetana.
Mas se dissermos: 'Dos homens', tememos a multidão, pois todos têm João como profeta”.
27 Ja he vastaten sanoivat Jesukselle: emme tiedä. Sanoi hän heille: en minä myös sano teille, millä voimalla minä näitä teen.
Eles responderam a Jesus, e disseram: “Não sabemos”. Ele também lhes disse: “Nem eu lhes direi com que autoridade faço estas coisas”.
28 Mutta kuinka te luulette? Yhdellä miehellä oli kaksi poikaa, ja hän meni ensimmäisen tykö, ja sanoi: poikani, mene tänäpänä tekemään työtä minun viinamäkeeni.
Mas o que você acha? Um homem tinha dois filhos, e veio ao primeiro, e disse: “Filho, vai trabalhar hoje na minha vinha”.
29 Niin hän vastaten sanoi: en tahdo. Mutta sitte katui hän, ja meni.
Ele respondeu: 'Não vou', mas depois mudou de idéia e foi.
30 Niin hän meni toisen tykö, ja sanoi myös niin. Mutta hän vastaten sanoi: kyllä minä menen, herra, ja ei mennytkään.
Ele veio ao segundo, e disse a mesma coisa. Ele respondeu: 'Eu vou, senhor', mas não foi.
31 Kumpi näistä kahdesta teki isänsä tahdon? He sanoivat hänelle: ensimäinen. Sanoi Jesus heille: totisesti sanon minä teille: Publikanit ja portot käyvät teidän edellänne Jumalan valtakuntaan.
Qual dos dois fez a vontade de seu pai?”. Eles lhe disseram: “O primeiro”. Jesus lhes disse: “Certamente eu lhes digo que os cobradores de impostos e as prostitutas estão entrando no Reino de Deus diante de vocês.
32 Sillä Johannes tuli teidän tykönne vanhurskauden tiessä, ja ette häntä uskoneet: mutta Publikanit ja portot uskoivat hänen. Mutta te, jotka sen näitte, ette sittenkään parannusta tehneet, että te häntä olisitte uskoneet.
Pois João veio até vocês no caminho da justiça, e vocês não acreditaram nele; mas os cobradores de impostos e as prostitutas acreditaram nele. Quando você o viu, nem mesmo se arrependeu depois, para que pudesse acreditar nele.
33 Kuulkaat toinen vertaus: oli perheenisäntä, joka istutti viinamäen, ja pani aidan sen ympärille, ja kaivoi siihen viinakuurnan, ja rakensi tornin, ja pani sen vuorolle peltomiehille, ja vaelsi muille maille.
“Ouça outra parábola. Havia um homem que era dono de uma casa que plantou uma vinha, colocou uma sebe sobre ela, cavou um lagar, construiu uma torre, arrendou-a a fazendeiros e foi para outro país.
34 Mutta kuin hedelmäin aika lähestyi, lähetti hän palveliansa peltomiesten tykö, ottamaan sen hedelmiä.
Quando chegou a época da fruta, ele enviou seus servos aos fazendeiros para receber sua fruta.
35 Ja peltomiehet ottivat kiinni hänen palveliansa, ja yhden he pieksivät, toisen he tappoivat, kolmannen he kivittivät.
Os fazendeiros levaram seus servos, espancaram um, mataram outro e apedrejaram outro.
36 Taas hän lähetti toiset palveliat, usiammat kuin ensimäiset, ja he tekivät heille myös niin.
Novamente, ele enviou outros servos mais do que os primeiros; e eles os trataram da mesma maneira.
37 Mutta viimein lähetti hän heidän tykönsä poikansa, sanoen: he karttavat poikaani.
Mas depois ele enviou a eles seu filho, dizendo: “Eles respeitarão meu filho”.
38 Mutta kuin peltomiehet näkivät pojan, sanoivat he keskenänsä: tämä on perillinen; tulkaat, tappakaamme häntä, ja niin me saamme hänen perintönsä.
Mas os fazendeiros, quando viram o filho, disseram entre si: 'Este é o herdeiro'. Venha, vamos matá-lo e confiscar sua herança”.
39 Ja he ottivat hänen kiinni, sysäsivät ulos viinamäestä ja tappoivat.
Então eles o pegaram e o expulsaram da vinha, depois o mataram.
40 Kun siis viinamäen isäntä tulee, mitä hän niiden peltomiesten tekee?
Quando, portanto, vier o senhor da vinha, o que ele fará àqueles agricultores”?
41 He sanoivat hänelle: ne pahat hän pahasti hukuttaa, ja antaa viinamäkensä toisille viinamäen miehille, jotka hänelle antavat hedelmät ajallansa.
Eles lhe disseram: “Ele destruirá miseravelmente esses homens miseráveis e arrendará o vinhedo a outros agricultores que lhe darão a fruta em sua estação”.
42 Sanoi Jesus heille: ettekö te ikänä Raamatuissa ole lukeneet: jonka kiven rakentajat hylkäsivät, se on tullut kulmakiveksi. Herralta on se tapahtunut, ja on ihmeellinen meidän silmäimme edessä.
Jesus lhes disse: “Vocês nunca leram as Escrituras, “A pedra que os construtores rejeitaram foi feita a cabeça da esquina. Isto foi do Senhor. É maravilhoso aos nossos olhos”?
43 Sentähden sanon minä teille: Jumalan valtakunta pitää teiltä otettaman pois ja annettaman pakanoille, jotka sen hedelmän tekevät.
“Por isso vos digo que o Reino de Deus vos será tirado e será dado a uma nação que produz seus frutos”.
44 Ja joka lankee tähän kiveen, hän runnellaan. Mutta jonka päälle hän lankee, sen hän murentaa.
Aquele que cair sobre esta pedra será quebrado em pedaços, mas sobre quem cair, ele o espalhará como pó”.
45 Ja kuin pappein päämiehet ja Pharisealaiset kuulivat hänen vertauksensa, ymmärsivät he, että hän heistä sanoi.
Quando os sacerdotes chefes e os fariseus ouviram suas parábolas, perceberam que ele falava sobre elas.
46 Ja kuin he pyysivät häntä ottaa kiinni, pelkäsivät he kansaa, sillä he pitivät hänen prophetana.
Quando procuraram capturá-lo, temeram as multidões, porque o consideravam um profeta.
