Matteuksen 21
1 Ja kuin he lähestyivät Jerusalemia ja tulivat Betphageen öljymäen tykö, lähetti Jesus kaksi opetuslasta,
Yesu na vawuliwa vaki pavahegelili, ku Yelusalemu na kuhika Betifage kuchitumbi cha Mizeituni ndi akavatuma vawuliwa vaki vavili,
2 Sanoen heille: menkäät kylään, joka on edessänne, ja te löydätte kohta aasintamman sidottuna, ja varsan hänen kanssansa: päästäkäät ne ja tuokaat minulle.
akavajovela, “Muhamba pachijiji cha palongolo yinu yati mwikolela lipunda na mwana waki vakungiwi, muvawopola muniletelayi nene.
3 Ja jos joku teille jotakin sanoo, niin sanokaat: Herra niitä tarvitsee, ja kohta hän laskee heidät.
Ngati mundu akavakota chochoha, mumjovela, ‘Bambu akumgana,’ Bahapo yati akuvalekela.”
4 Mutta tämä kaikki tapahtui, että täytettäisiin, mikä sanottu oli prophetan kautta, joka sanoo:
Mambu ago gahengiki muni malovi geajovili Mlota wa Chapanga gatimilayi,
5 Sanokaat Zionin tyttärelle: katso, sinun Kuninkaas tulee sinulle siviä, istuen aasintamman päällä ja ikeen alaisen aasin varsan päällä.
“Ujovela muji wa Siyoni, Lola, Nkosi waku akukubwelela! Mngolongondi na akweli panani ya lipunda, mwana wa lipunda hinyama yeyigega ndwika.”
6 Niin opetuslapset menivät ja tekivät niinkuin Jesus heille käskenyt oli,
Mewa vawuliwa vaki vakahamba na kukita ngati chevalagaziwi na Yesu.
7 Ja taluttivat aasintamman ja varsan, ja panivat niiden päälle vaatteensa, ja istuttivat hänen niiden päälle.
Vamletili lipunda na mwana waki, vakavayambatisa nyula panani yavi, na Yesu akatama panani yaki.
8 Niin enin osa kansasta hajoitti vaatteensa tielle, ja muut karsivat oksia puista ja hajoittivat tielle.
Msambi uvaha wa vandu vadandisi nyula zavi munjila na vangi vadumwili matutu ga mikongo na kudandasa munjila.
9 Mutta kansa, joka edellä kävi, ja jotka seurasivat, huusivat, sanoen: hosianna Davidin Pojalle! kiitetty olkoon se, joka tulee Herran nimeen! hosianna korkeudessa!
Msambi wa vandu vevamlongolili na vevamulandili vala vakajova kwa lwami luvaha. “Ulumbiwa Mwana wa Daudi! Amotisiwa mwenuyo mweibwela paliina la Bambu! Chapanga alumbiwa kunani!”
10 Ja kuin hän tuli Jerusalemiin, nousi koko kaupunki, sanoen: kuka on tämä?
Yesu peavi mukuyingila ku Yelusalemu, muji woha wakenyemwiki. Vandu vakotanayi, “Mwenuyu ndi yani?”
11 Niin kansa sanoi: tämä on Jesus, propheta Galilean Natsaretista.
Vandu vangi pagati ya msambi wula vakayangula, “Mwenuyu ndi Yesu mlota wa Chapanga, kuhuma ku Nazaleti muji wa Galilaya.”
12 Ja Jesus meni sisälle Jumalan templiin, ja ajoi ulos kaikki, jotka myivät ja ostivat templissä, ja vaihettajain pöydät ja kyyhkyisten kaupitsiain istuimet hän kukisti,
Yesu ayingili paluvanja lwa Nyumba ya Chapanga na kuvavinga vandu voha, vevagulisa na kugula vindu pala, azing'anambwisi meza za vabadilisha mashonga. Pamonga na vigoda vya vagulisa ngunda.
13 Ja sanoi heille: kirjoitettu on: minun huoneeni pitää rukoushuoneeksi kutsuttaman; mutta te olette sen tehneet ryöväritten luolaksi.
Akavajovela “Yiyandikwi mu Mayandiku Gamsopi, ‘Nyumba yangu yati yikemiwa nyumba ya kumyupila Chapanga.’ Nambu nyenye muyikitili kuvya libokoselu la vanyagaji.”
14 Ja hänen tykönsä tulivat sokiat ja ontuvat templissä, ja hän paransi heidät.
Vangalola na vachindamile vamhambili Yesu pa Nyumba ya Chapanga, mwene avalamisi.
15 Mutta kuin pappein päämiehet ja kirjanoppineet näkivät ne ihmeet, jotka hän teki, ja lapset templissä huutavan ja sanovan: hosianna Davidin Pojalle! närkästyivät he,
Nambu Vamteta vakulu va Chapanga na vawula va malagizu vamemili ligoga ndava ya kulola mambu gabwina geahengili Yesu, mewa vana vevajovayi kwa lwami luvaha mu Nyumba ya Chapanga, “Ulumbiwa Mwana wa Daudi.”
16 Ja sanoivat hänelle: kuuletkos, mitä nämät sanovat? Niin Jesus sanoi heille: kuulen kyllä. Ettekö te koskaan ole lukeneet: lasten ja imeväisten suusta olet sinä kiitoksen valmistanut?
Vakamjovela, “Wu, wiyuwana vana ava chevijova?” Yesu akavayangula, “Ena, niyuwana! Wu, mwangasoma mu Mayandiku Gamsopi? Mumilomo ya vana vadebe na vang'enya ndi ujipatili ulumba kamili.”
17 Ja hän luopui heistä, ja meni ulos kaupungista Betaniaan, ja oli siellä yötä.
Kangi Yesu akavaleka, akawuka pamuji wenuwo, akahamba ku Betania akagona kwenuko.
18 Mutta huomeneltain kaupunkiin palatessansa isosi hän.
Chilau yaki lukela Yesu peavi mukuwuya kumuji wenuwo, njala yamvinili.
19 Ja kuin hän näki fikunapuun tien ohessa, meni hän sen tykö, ja ei löytänyt siinä mitään muuta kuin lehdet ainoastaan; ja hän sanoi sille: älköön ikänä tästäkään edes sinusta hedelmää kasvako. Ja fikunapuu kohta kuivettui. (aiōn g165)
Auwene mkongo wa mtini mumuhana ya njila, ndi auhambalili, nambu akolili lepi chindu mumkongo wula nga mahamba gene, ndi aupeli likoto akaujovela gakotoka kupambika matunda kutumbula lelu hati magono goha! Bahapo mkongo wula wanyalili. (aiōn g165)
20 Ja kuin opetuslapset sen näkivät, ihmettelivät he, sanoen: kuinka fikunapuu niin kohta kuivettui?
Vawuliwa pavauweni vakakangaswa na lijambu lenilo vakajova, “Ndava kyani mkongo wa mtini unyalili chighafula?”
21 Jesus vastaten sanoi heille: totisesti sanon minä teille: jos teillä olis usko, ja ette epäilisi, niin ette ainoastaan tätä tekisi, mikä fikunapuulle tapahtui, vaan myös jos te sanoisitte tälle vuorelle: siirry ja kukistu mereen, niin se tapahtuis.
Yesu akavayangula, “Nikuvajovela chakaka, ngati mwisadika changali mtahu, yati mwihotola lepi ndu kuhenga ago, nambu hati kuchijovela chitumbi, ‘Utupuka apa, na ukujitaga munyanja,’ Yati yivya mewa.
22 Ja kaikki, mitä te anotte rukouksessa, uskoen, sen te saatte.
Na chochoha chemwiyupa kwa kumuyupa Chapanga, mwakasadika yati mwipata.”
23 Ja kuin hän meni templiin, tulivat hänen opettaissansa hänen tykönsä pappein päämiehet ja kansan vanhimmat, sanoen: millä voimalla sinä näitä teet? taikka kuka sinulle antoi sen voiman?
Yesu ayingili mu Nyumba ya Chapanga kuwula, hinu peavi mukuwula. Vamteta vakulu na vagogo va vandu vamkotili “Wihenga mambu genago kwa uhotola woki? Ndi yani mweakupeli uhotola wenuwo?”
24 Niin Jesus vastaten sanoi heille: minä tahdon myös teiltä kysyä yhden sanan: jos te sen minulle sanotte, niin minä myös teille sanon, millä voimalla minä näitä teen:
Yesu akavayangula, “Nene yati nikuvakota likotesi limonga, na ngati muniyangwili ndi nene yati nikuvajovela nihenga mambu aga kwa uhotola woki.
25 Kusta Johanneksen kaste oli, taivaastako taikka ihmisistä? Niin he ajattelivat isellensä, sanoen: jos me sanomme: taivaasta, niin hän sanoo meille: miksi ette siis häntä uskoneet?
Wu, uhotola wa Yohani Mbatizaji wahumili koki? Wu, wahumili kunani kwa Chapanga amala wahumili kwa vandu?” Nambu vakajovesana vene kwa vene, “Tikajova, ‘Wahumili kunani kwa Chapanga? Yati akutikota, ndava kyani nakusadika?’
26 Mutta jos me sanomme: se oli ihmisistä, niin me pelkäämme kansaa; sillä kaikki pitivät Johanneksen prophetana.
Na ngati tijovili, gahumili kwa vandu, tiyogopa msambi wa vandu muni voha viyidakila kuvya Yohani ndi mlota wa Chapanga.”
27 Ja he vastaten sanoivat Jesukselle: emme tiedä. Sanoi hän heille: en minä myös sano teille, millä voimalla minä näitä teen.
Hinu vamyangwili, “Nakumanya!” Namwene Yesu akavajovela na nene nikuvajovela lepi, nihenga mambu aga kwa uhotola woki.
28 Mutta kuinka te luulette? Yhdellä miehellä oli kaksi poikaa, ja hän meni ensimmäisen tykö, ja sanoi: poikani, mene tänäpänä tekemään työtä minun viinamäkeeni.
“Nyenye mwihololela wuli, mundu mmonga avili na vasongolo vavili. Akatumbula kumjovela yula wa kutumbula, mwana vangu lelu uhamba kumgunda wangu wa mizabibu ukahenga lihengu.
29 Niin hän vastaten sanoi: en tahdo. Mutta sitte katui hän, ja meni.
Msongolo yula akamyangula, ‘Mbwitu,’ Nambu mwanakandahi ang'anamwisi maholo gaki, akahamba kuhenga lihengu.
30 Niin hän meni toisen tykö, ja sanoi myös niin. Mutta hän vastaten sanoi: kyllä minä menen, herra, ja ei mennytkään.
Yula dadi akamjovela mwana wa pili galagala. Namwene akayidakila ena Dadi, Nambu nakuhamba.
31 Kumpi näistä kahdesta teki isänsä tahdon? He sanoivat hänelle: ensimäinen. Sanoi Jesus heille: totisesti sanon minä teille: Publikanit ja portot käyvät teidän edellänne Jumalan valtakuntaan.
Wu, yani pagati ya vavili venavo mweahengili maganu ga dadi waki?” Vakamyangula, “Mwana wa utumbula yula.” Hinu, Yesu akavajovela, “Nikuvajovela chakaka vatola kodi na vakemi yati vakuvalongolela kuyingila muunkosi wa Chapanga.”
32 Sillä Johannes tuli teidän tykönne vanhurskauden tiessä, ja ette häntä uskoneet: mutta Publikanit ja portot uskoivat hänen. Mutta te, jotka sen näitte, ette sittenkään parannusta tehneet, että te häntä olisitte uskoneet.
Muni Yohani abwelili kwinu na kuvalangisa njila ya kumganisa Chapanga, nyenye nakuyisadika, nambu vatola kodi na vakemi vamsadiki. Hati pamonga na kugalola genago goha, nambu nyenye nakumuwuyila Chapanga na kumsadika.
33 Kuulkaat toinen vertaus: oli perheenisäntä, joka istutti viinamäen, ja pani aidan sen ympärille, ja kaivoi siihen viinakuurnan, ja rakensi tornin, ja pani sen vuorolle peltomiehille, ja vaelsi muille maille.
Yesu akajova, “Myuwana luhumu lungi,” Mundu mmonga mkolo nyumba alimili mgunda wa mizabibu, akatindisila luwumba, na kugima chiliva cha kuminyila divayi na akajenga mnala. Kangi avakodisi valimaji, akahamba mulima wa kutali.
34 Mutta kuin hedelmäin aika lähestyi, lähetti hän palveliansa peltomiesten tykö, ottamaan sen hedelmiä.
Lukumbi lwa kubena pwalahikili, ndi avatumili vatumisi vaki kwa valimaji vala, muni vakatola lilundu laki la mabenu.
35 Ja peltomiehet ottivat kiinni hänen palveliansa, ja yhden he pieksivät, toisen he tappoivat, kolmannen he kivittivät.
Nambu valimaji vala vavakamwili vatumisi venavo, mmonga vakamtova na yungi vakamkoma, na yungi vakamtova na maganga.
36 Taas hän lähetti toiset palveliat, usiammat kuin ensimäiset, ja he tekivät heille myös niin.
Kangi mkolo mgunda akavatuma vatumisi vangi vamahele neju kuliku vala va kutumbula. Hinu valimajii vala vakavahengela mewawa.
37 Mutta viimein lähetti hän heidän tykönsä poikansa, sanoen: he karttavat poikaani.
Pamwishu ndi amtumili mwana waki, muni aholalili kuvya. Chakaka yati vakumutopesa mwana vangu.
38 Mutta kuin peltomiehet näkivät pojan, sanoivat he keskenänsä: tämä on perillinen; tulkaat, tappakaamme häntä, ja niin me saamme hänen perintönsä.
Nambu valimaji vala pevamuwene mwana waki, vakajovesana vene kwa vene, mwenuyu ndi mhali waki, timkoma muni mgunda wenuwu tihala tete!
39 Ja he ottivat hänen kiinni, sysäsivät ulos viinamäestä ja tappoivat.
Hinu, vakamkamula na kumtaga kuvala ya mgunda wa mizabibu, ndi vakamkoma.
40 Kun siis viinamäen isäntä tulee, mitä hän niiden peltomiesten tekee?
Kangi Yesu akavakota “Hinu mkolo mgunda wa mizabibu paibwela yati akuvakita kyani valimaji vala?”
41 He sanoivat hänelle: ne pahat hän pahasti hukuttaa, ja antaa viinamäkensä toisille viinamäen miehille, jotka hänelle antavat hedelmät ajallansa.
“Vene vakamyangula, yati akuvakoma valimaji venavo na mgunda wula yati akuvapela valimaji vangi vevakumpela lilundu laki la mabenu lukumbi lwa kubena.”
42 Sanoi Jesus heille: ettekö te ikänä Raamatuissa ole lukeneet: jonka kiven rakentajat hylkäsivät, se on tullut kulmakiveksi. Herralta on se tapahtunut, ja on ihmeellinen meidän silmäimme edessä.
Yesu akavajovela, “Wu, mwangasoma mu Mayandiku Gamsopi?” Liganga levabeli vakujenga, hinu ndi liganga likulu la kukamulila nyumba Bambu ndi mweahengili lijambu lenili, ndi la kukangasa neju kwitu!
43 Sentähden sanon minä teille: Jumalan valtakunta pitää teiltä otettaman pois ja annettaman pakanoille, jotka sen hedelmän tekevät.
Ndava muni nikuvajovela, “Unkosi wa Chapanga yati uwusiwa kwinu na yati vipewa vandu va mulima wungi vala vevihenga gegakumganisa Chapanga.”
44 Ja joka lankee tähän kiveen, hän runnellaan. Mutta jonka päälle hän lankee, sen hän murentaa.
Yeyoha mweigwilila paliganga lenilo yati idenyekana hipandi hipandi na yeyoha mwelikumgwilila yati likumuyaga nyiminyimi.
45 Ja kuin pappein päämiehet ja Pharisealaiset kuulivat hänen vertauksensa, ymmärsivät he, että hän heistä sanoi.
Ndi vamteta vakulu na Vafalisayu pevayuwini miluhumu ya Yesu ndi vamanyalili kuvya akuvajova vene.
46 Ja kuin he pyysivät häntä ottaa kiinni, pelkäsivät he kansaa, sillä he pitivät hänen prophetana.
Vene pevalondili njila ya kumkamula, vayogwipi msambi wa vandu muni vene vammanyili kuvya mwene ndi mlota wa Chapanga.
