Matteuksen 21
1 Ja kuin he lähestyivät Jerusalemia ja tulivat Betphageen öljymäen tykö, lähetti Jesus kaksi opetuslasta,
Yesuusaranne iya tamaaretara Yerusalaame matidi, Shamaho Deriya bolla de7iya Beetefaage giya gutaa gakkishe, Yesuusi ba tamaaretappe nam77ata baappe sinthe yaagidi kiittis:
2 Sanoen heille: menkäät kylään, joka on edessänne, ja te löydätte kohta aasintamman sidottuna, ja varsan hänen kanssansa: päästäkäät ne ja tuokaat minulle.
“Hinttefe sinthan de7iya guta biite. Yan issi harey qashon de7iyaro I maarara hintte sohuwara demmana. Entta billidi haa ekki yiite.
3 Ja jos joku teille jotakin sanoo, niin sanokaat: Herra niitä tarvitsee, ja kohta hän laskee heidät.
Oonikka hinttena oychchiko, ‘Goday enttana koyees’ yaagite. I enttana iirakka yeddi aggana” yaagis.
4 Mutta tämä kaikki tapahtui, että täytettäisiin, mikä sanottu oli prophetan kautta, joka sanoo:
Hessika nabey,
5 Sanokaat Zionin tyttärelle: katso, sinun Kuninkaas tulee sinulle siviä, istuen aasintamman päällä ja ikeen alaisen aasin varsan päällä.
“Xiyoone katamaas, ‘Hekko, ne kawoy ashkke gididi, hare bollanne hare mara bolla uttidi, neekko yees’ yaagite” yaagidi xaafidayssi polettana mela hessi hanis.
6 Niin opetuslapset menivät ja tekivät niinkuin Jesus heille käskenyt oli,
Iya tamaareti bidi Yesuusi entta kiittidayssada oothidosona.
7 Ja taluttivat aasintamman ja varsan, ja panivat niiden päälle vaatteensa, ja istuttivat hänen niiden päälle.
Hariwunne hare maraa ehidi bollara ma77ida bantta ma7uwa entta zokkon yeggidosona. Yesuusi ma7ota bolla uttis.
8 Niin enin osa kansasta hajoitti vaatteensa tielle, ja muut karsivat oksia puista ja hajoittivat tielle.
Daro asay bantta ma7uwa ogiyan hiixidosona. Harati boncco tashidi ogiya bolla yeggidosona.
9 Mutta kansa, joka edellä kävi, ja jotka seurasivat, huusivat, sanoen: hosianna Davidin Pojalle! kiitetty olkoon se, joka tulee Herran nimeen! hosianna korkeudessa!
Yesuusappe sinthara hamutteyssatinne iyappe guyera kaalliya daro asay, “Hosaana! Dawite na7ay galatetto! Godaa sunthan yeyssi anjjettidayssa! Bonchchoy Ubbaafe Dhoqqa Saluwan Xoossaas gido!” yaagidi waassidosona.
10 Ja kuin hän tuli Jerusalemiin, nousi koko kaupunki, sanoen: kuka on tämä?
Yesuusi Yerusalaame katamaa gelida wode he kataman de7iya asay ubbay, “Hayssi oonee?” yaagidi yarkkidosona.
11 Niin kansa sanoi: tämä on Jesus, propheta Galilean Natsaretista.
Asay, “Hayssi Galiilan de7iya Naazirete katamaappe yida nabiya Yesuusa” yaagidosona.
12 Ja Jesus meni sisälle Jumalan templiin, ja ajoi ulos kaikki, jotka myivät ja ostivat templissä, ja vaihettajain pöydät ja kyyhkyisten kaupitsiain istuimet hän kukisti,
Yesuusi Xoossa Keethi gelidi, yan bayzeyssatanne shammeyssata ubbaa kare goodis. Miishe laammeyssata xarpheezatanne holleta bayziya oydeta shiri yeggis.
13 Ja sanoi heille: kirjoitettu on: minun huoneeni pitää rukoushuoneeksi kutsuttaman; mutta te olette sen tehneet ryöväritten luolaksi.
Ikka enttako, “Xoossaa qaalan, ‘Ta keethay Xoossaa woossiya keethi geetettana’ geetetti xaafettis. Shin hintte panggati qosettiya gonggolo oothideta” yaagis.
14 Ja hänen tykönsä tulivat sokiat ja ontuvat templissä, ja hän paransi heidät.
Yesuusi Xoossa Keethan de7ishin qooqetinne gunddati iyaakko yin entta pathis.
15 Mutta kuin pappein päämiehet ja kirjanoppineet näkivät ne ihmeet, jotka hän teki, ja lapset templissä huutavan ja sanovan: hosianna Davidin Pojalle! närkästyivät he,
Shin kahine halaqatinne higge asttamaareti Yesuusi oothida malaalisiyabata be7idayssasinne guutha nayti Xoossa Keethan, “Dawite na7ay, galatetto” yaagidi waasseyssa si7idi hanqettidosona.
16 Ja sanoivat hänelle: kuuletkos, mitä nämät sanovat? Niin Jesus sanoi heille: kuulen kyllä. Ettekö te koskaan ole lukeneet: lasten ja imeväisten suusta olet sinä kiitoksen valmistanut?
Entti Yesuusakko, “Hayssati geyssa ne si7ay?” yaagidosona. Yesuusi, “Ee si7ays, Xoossaa qaalan, ‘Guutha nayta doonaninne dhammiya nayta doonan galata wothadasa’ geetettidi xaafettidayssa hintte nabbabibeekketii?” yaagis.
17 Ja hän luopui heistä, ja meni ulos kaupungista Betaniaan, ja oli siellä yötä.
Enttana yan aggidi Bitaaniya giya katamaa bidi aqis.
18 Mutta huomeneltain kaupunkiin palatessansa isosi hän.
Yesuusi wontta guura katama simmidi yishe koshattis.
19 Ja kuin hän näki fikunapuun tien ohessa, meni hän sen tykö, ja ei löytänyt siinä mitään muuta kuin lehdet ainoastaan; ja hän sanoi sille: älköön ikänä tästäkään edes sinusta hedelmää kasvako. Ja fikunapuu kohta kuivettui. (aiōn g165)
Oge gaxan issi balase mithi be7idi iikko bis. Shin haythafe attin hara aykkoka demmibeenna. Hessa gisho, iyo, “Hizappe nam77antho ayfe ayfoppa!” yaagis. He balase mithiya ellesada mela aggasu. (aiōn g165)
20 Ja kuin opetuslapset sen näkivät, ihmettelivät he, sanoen: kuinka fikunapuu niin kohta kuivettui?
Iya tamaareti hessa be7idi, “Ha balasiya waanada ellesa meladee?” yaagidi malaalettidosona.
21 Jesus vastaten sanoi heille: totisesti sanon minä teille: jos teillä olis usko, ja ette epäilisi, niin ette ainoastaan tätä tekisi, mikä fikunapuulle tapahtui, vaan myös jos te sanoisitte tälle vuorelle: siirry ja kukistu mereen, niin se tapahtuis.
Yesuusi zaaridi, “Taani hinttew tuma odays; hinttew ammanoy de7ikko, qassi hintte sidhonna ixxiko balase bolla taani oothidayssa mela xalaala ootheketa, shin ‘Ha deriya shodettada abban wodhdha’ yaagikko hanana.
22 Ja kaikki, mitä te anotte rukouksessa, uskoen, sen te saatte.
Ammanidi hintte woossiyabaa aybibaa gidikkoka hintte ekkana” yaagis.
23 Ja kuin hän meni templiin, tulivat hänen opettaissansa hänen tykönsä pappein päämiehet ja kansan vanhimmat, sanoen: millä voimalla sinä näitä teet? taikka kuka sinulle antoi sen voiman?
Yesuusi Xoossa Keetha gelidi tamaarssishin, kahine halaqatinne Ayhude cimati iyaakko yidi, “Neeni hayssa oothana mela new ay maati de7ii? New ha maata immiday oonee?” yaagidi oychchidosona.
24 Niin Jesus vastaten sanoi heille: minä tahdon myös teiltä kysyä yhden sanan: jos te sen minulle sanotte, niin minä myös teille sanon, millä voimalla minä näitä teen:
Yesuusi enttako, “Taanikka hinttena issibaa oychchays; hintte taw hessa zaarikko, taani ay maatan oothiyako hinttew odana.
25 Kusta Johanneksen kaste oli, taivaastako taikka ihmisistä? Niin he ajattelivat isellensä, sanoen: jos me sanomme: taivaasta, niin hän sanoo meille: miksi ette siis häntä uskoneet?
Yohaannisi xammaqana mela maatay awuppe imettidee? Xoossafeyye asappe?” yaagis. Entti bantta giddon zorettidi, “Nuuni, ‘Xoossafe’ giikko, I nuna, ‘Yaatin ays ammanibeekketii?’ yaagana.
26 Mutta jos me sanomme: se oli ihmisistä, niin me pelkäämme kansaa; sillä kaikki pitivät Johanneksen prophetana.
Nuuni, ‘Asappe’ giikko, asay ubbay Yohaannisa nabe oothi xeelliya gisho, asaa yayyoos” yaagidosona.
27 Ja he vastaten sanoivat Jesukselle: emme tiedä. Sanoi hän heille: en minä myös sano teille, millä voimalla minä näitä teen.
Hessa gisho, “Nuuni erokko” yaagidi zaaridosona. Ikka, “Hiza, taanikka hayssa ay maatan oothiyako hinttew odikke” yaagis.
28 Mutta kuinka te luulette? Yhdellä miehellä oli kaksi poikaa, ja hän meni ensimmäisen tykö, ja sanoi: poikani, mene tänäpänä tekemään työtä minun viinamäkeeni.
“Yesuusi kaallidikka hayssada yaagis: “Nam77u adde nayti de7iya issi uray de7ees. He uray bayra na7aakko bidi, ‘Ta na7aw, hachchi woyniya giddo bada ootha’ yaagis.
29 Niin hän vastaten sanoi: en tahdo. Mutta sitte katui hän, ja meni.
Na7ay zaaridi, ‘Atto biikke’ yaagis. Shin guyeppe ba wozanan qoppi ekkidi oothanaw bis.
30 Niin hän meni toisen tykö, ja sanoi myös niin. Mutta hän vastaten sanoi: kyllä minä menen, herra, ja ei mennytkään.
Aaway ba kaalo na7aakko bidi, ba bayra na7aakko gidayssada kiittis. Ikka, ‘Ero, ta aawaw’ yaagis. Shin bibeennna.
31 Kumpi näistä kahdesta teki isänsä tahdon? He sanoivat hänelle: ensimäinen. Sanoi Jesus heille: totisesti sanon minä teille: Publikanit ja portot käyvät teidän edellänne Jumalan valtakuntaan.
Ha nam77u naytappe ba aawas kiitettidayssi awussee?” yaagis. Enttika, “Bayra” yaagidosona. Yesuusi enttako, “Ta hinttew tuma odays; qaraxa qanxiseyssatinne laymateysati hinttefe sinthattidi Xoossaa kawotethaa gelana.
32 Sillä Johannes tuli teidän tykönne vanhurskauden tiessä, ja ette häntä uskoneet: mutta Publikanit ja portot uskoivat hänen. Mutta te, jotka sen näitte, ette sittenkään parannusta tehneet, että te häntä olisitte uskoneet.
Xammaqiya Yohaannisi suure ogiya tamaarssishe yin I geyssa ammanibeekketa. Shin qaraxa qanxiseyssatinne laymateysati ammanidosona. Hintte hari attoshin, entta be7idikka hintte nagaraappe simmidi ammanibeekketa” yaagis.
33 Kuulkaat toinen vertaus: oli perheenisäntä, joka istutti viinamäen, ja pani aidan sen ympärille, ja kaivoi siihen viinakuurnan, ja rakensi tornin, ja pani sen vuorolle peltomiehille, ja vaelsi muille maille.
Qassika Yesuusi hayssada yaagis; “Hara leemiso si7ite, woyne tokkida issi uray de7ees. He woyniya yuushuwa diris. Woyniya gum77iya olaaka bookkis. Woyniya naaganaw shakkoka shaakkis. Hessafe guye, gadiya kothe immidi hara biitta bis.
34 Mutta kuin hedelmäin aika lähestyi, lähetti hän palveliansa peltomiesten tykö, ottamaan sen hedelmiä.
Woyne ayfiyaa maxiya wodey gakkin bana gakkiya baggaa ekkidi yaana mela ba aylleta enttako yeddis.
35 Ja peltomiehet ottivat kiinni hänen palveliansa, ja yhden he pieksivät, toisen he tappoivat, kolmannen he kivittivät.
Kothe aawati iya aylleta oykkidi issuwa wadhdhidosona, hankuwa wodhidosona qassi attidayssa shuchchan caddidosona.
36 Taas hän lähetti toiset palveliat, usiammat kuin ensimäiset, ja he tekivät heille myös niin.
Woyne atakilttiya goday kaseyssatappe dariya hara aylleta kiittis. Kothe aawati entta bollaka hankkoyssata bolla oothidayssada oothidosona.
37 Mutta viimein lähetti hän heidän tykönsä poikansa, sanoen: he karttavat poikaani.
Wurssethan I, ‘Ta na7aa entti bonchchana!’ yaagidi ba na7aa enttako kiittis.
38 Mutta kuin peltomiehet näkivät pojan, sanoivat he keskenänsä: tämä on perillinen; tulkaat, tappakaamme häntä, ja niin me saamme hänen perintönsä.
“Shin kothe aawati na7aa be7idi bantta giddon ‘Gadiya laattanayssi hayssa, iya wodhidi gadiya nuuni laattoos!’ yaagidosona.
39 Ja he ottivat hänen kiinni, sysäsivät ulos viinamäestä ja tappoivat.
Na7aa oykkidi woyniya giddofe gaxa kissidi wodhidosona.
40 Kun siis viinamäen isäntä tulee, mitä hän niiden peltomiesten tekee?
“Hiza, woyne atakilttiya goday yaa wode he kothe aawata waatanee?” yaagidi oychchis.
41 He sanoivat hänelle: ne pahat hän pahasti hukuttaa, ja antaa viinamäkensä toisille viinamäen miehille, jotka hänelle antavat hedelmät ajallansa.
Entti zaaridi, “I he iita asata iita wodho wodhidi, woyney ayfiyaa wode iya gakkiya baggaa woden woden immiya hara kothe aawatas immana” yaagidosona.
42 Sanoi Jesus heille: ettekö te ikänä Raamatuissa ole lukeneet: jonka kiven rakentajat hylkäsivät, se on tullut kulmakiveksi. Herralta on se tapahtunut, ja on ihmeellinen meidän silmäimme edessä.
Yesuusi zaaridi enttako, Xoossaa qaalan, “‘Gimbbeyssati boridi ixxida shuchchay, godaa xaphuwa minthiya, ubbaafe aadhdhiya shuchchaa gidis. Hayssi Goday oothidabaa; nu ayfiyaas malaalisiyabaa’ geetettidi xaafettidayssa nabbabibeekketii?
43 Sentähden sanon minä teille: Jumalan valtakunta pitää teiltä otettaman pois ja annettaman pakanoille, jotka sen hedelmän tekevät.
“Hessa gisho, taani hinttew odays; Xoossaa kawotethay hinttefe ekettidi lo77o ayfe ayfiyaa asatas imettana.
44 Ja joka lankee tähän kiveen, hän runnellaan. Mutta jonka päälle hän lankee, sen hän murentaa.
[Ha shuchchaa bolla kunddiya ubbay meqerettana. Qassi he shuchchay iya bolla wodhdhiya uraykka gaacettana]” yaagis.
45 Ja kuin pappein päämiehet ja Pharisealaiset kuulivat hänen vertauksensa, ymmärsivät he, että hän heistä sanoi.
Kahine halaqatinne Farisaaweti Yesuusi odida leemisuwan banttana odidayssa eridosona.
46 Ja kuin he pyysivät häntä ottaa kiinni, pelkäsivät he kansaa, sillä he pitivät hänen prophetana.
Entti Yesuusa oykkanaw koyidosona, shin asay Yesuusa nabe oothidi xeelliya gisho, asaas yayyidosona.
