Matteuksen 16
1 Niin tulivat hänen tykönsä Pharisealaiset ja Saddukealaiset ja kiusaten anoivat häneltä, että hän merkin taivaasta osoittais heille.
Lao esa, hambu atahori Farisi hira ro atahori Saduki rema risiꞌ Yesus. Ara rae raselu-bale ro Yesus, fo rae raꞌatutudaꞌ E. Huu naa, ara roꞌe rae, “Pak! Tulun mutudꞌu manadadꞌiꞌ mataꞌ esa dei, fo dadꞌi bukti oi, Pak hambu koasa mia Lamatualain ena.”
2 Niin hän vastasi ja sanoi heille: kuin ehtoo tulee, niin te sanotte: seijes tulee; sillä taivas ruskottaa,
Te Yesus nataa nae, “Mete ma relo mopo ma lalai dulan mbilas, na, hei mihine, mae ‘Mbila na nda udꞌa sa.’
3 Ja huomeneltain: tänäpänä tulee kova ilma; sillä taivas ruskottaa ja on valju. Te ulkokullatut! te taidatte taivaan muodon tuomita, mutta aikain merkkejä ette taida tuomita?
Mete ma relo botiꞌ ata nema no lele nggeoꞌ, hei mihine mae, ‘Faiꞌ ia nae udꞌa.’ Naa, mete ma hei bisa mihine fula-fai ra nenendin, na, taꞌo bee de hei nda mihine leleꞌ ra nenendin sa?
4 Tämä häijy ja huorintekijä sukukunta etsii merkkiä, ja ei hänelle pidä merkkiä annettaman, vaan Jonan prophetan merkki. Ja hän jätti heidät, ja meni pois.
Wou! Aleꞌ ia hei atahori, mihine taoꞌ a deꞌulakaꞌ! Hei nda tao afiꞌ neu Lamatuaꞌ sa! Mae hei moꞌe manadadꞌiꞌ ra o, Au nda fee sa. Huu maꞌahulun Lamatuaꞌ fee manadadꞌiꞌ nendiꞌ mana ola-olan Yunus. Dadꞌi naa dai ena!” Yesus olaꞌ basa, ma Ana lao hela se.
5 Ja kuin hänen opetuslapsensa olivat tulleet ylitse toiselle rannalle, olivat he unohtaneet ottaa leipiä myötänsä.
Leleꞌ Yesus se losa dano a taladꞌan, deidꞌe ana mana tungga nara rasanedꞌa rae, sira liliꞌ rendi roti soaꞌ neu sira lepa-ngges na.
6 Mutta Jesus sanoi heille: katsokaat ja kavahtakaat teitänne Pharisealaisten ja Saddukealaisten hapatuksesta.
Rena ara olaꞌ raꞌo na, ma Ana nafadꞌe nae, “Hei musi besa-bꞌesa mbali atahori Farisi ro atahori Saduki ra bibꞌit roti na e.”
7 Niin he ajattelivat itsellensä, sanoen: se on, ettemme ottaneet leipiä myötämme.
Rena taꞌo naa, ma ana mana tungga nara bingun. Ara ola-olaꞌ rae, “Toulasiꞌ a olaꞌ saa ia? Mbei ma Ana ola taꞌo naa, huu ata nda tendi roti sa, do?”
8 Mutta kuin Jesus sen ymmärsi, sanoi hän heille: te vähäuskoiset! mitä te ajattelette keskenänne, ettette leipiä myötänne ottaneet?
Te Yesus nahine dudꞌuꞌa nara. Basa ma, Ana olaꞌ nae, “Weh! Hei ia ra seli tebꞌe ma! Taꞌo bee de hei olaꞌ soꞌal roti! Hei kuran mimihere neu Au, do?
9 Ettekö vielä ymmärrä, taikka ettekö te muista niitä viittä leipää viidelletuhannelle, ja kuinka monta koria te korjasitte?
Hei nda feꞌe mihine Au koasa ngga sa, do? Te faiꞌ na Au bibꞌibi roti bꞌueꞌ lima fo fee atahori rifon lima raa, hei kumbu mala lena nara boa hira?
10 Niin myös niitä seitsemää leipää neljälletuhannelle, ja kuinka monta koria te korjasitte?
Boe ma taꞌo bee fai roti hitu fo Au banggi fee neu atahori rifon ka haꞌ ra? Hei kumbu mala lena nara boa hira fai?
11 Kuinka ette ymmärrä, etten minä leivästä teille sitä sanonut, että teidän pitäis kavahtaman teitänne Pharisealaisten ja Saddukealaisten hapatuksesta?
Taꞌo bee de faꞌ ra ama nda mihine Au oꞌola ngga sa? Au nda olaꞌ soꞌal roti sa. Au ae fee nesenenedꞌaꞌ neu nggi, ama besa-bꞌesa mo atahori Farisi ma Saduki ra nenori nara. Te nenori nara kokoe-nanasi rala atahori hetar, onaꞌ bibꞌit roti tao neu roti fo hene naꞌamoko.”
12 Silloin he ymmärsivät, ettei hän käskenyt heitä kavahtamaan itsiänsä leivän hapatuksesta, vaan Pharisealaisten ja Saddukealaisten opista.
Yesus olaꞌ taꞌo naa, deidꞌe ara rahine rae, Ana nda olaꞌ soꞌal roti sa. Te Ana olaꞌ soꞌal atahori Farisi ro atahori Saduki ra nenori nara.
13 Mutta kuin Jesus tuli Kesarean maan ääriin, joka kutsutaan Philippuksen, kysyi hän opetuslapsiltansa ja sanoi: kenenkä sanovat ihmiset minun, Ihmisen Pojan, olevan?
Basa ma, Yesus se laoꞌ reu sia mamanaꞌ mana dekaꞌ no kota Kaisarea Filipi. Sia dalaꞌ taladꞌan, Ana natane se nae, “Tungga atahori oꞌolan, ara rae, Au, naeni Atahori Matetuꞌ ia, seka?”
14 Niin he sanoivat: monikahdat Johannes Kastajan; mutta muutamat Eliaan; muutamat taas Jeremiaan, taikka jonkun prophetaista.
Ara rataa rae, “Hambu ruma rae Amaꞌ ia, Yohanis Mana Saraniꞌ a nasodꞌa baliꞌ ena. Laen fai rae, mbei ma Amaꞌ ia, baꞌi Elia. Laen ra fai oi, baꞌi Yeremia. Mete ma hokoꞌ na, Lamatualain mana ola-olaꞌ laen dalahulun.”
15 Sanoi hän heille: mutta kenenkä te sanotte minun olevan?
Boe ma Yesus natane seluꞌ se fai nae, “Mete ma tungga hei, na, Au ia, seka?”
16 Vastasi Simon Pietari ja sanoi: sinä olet Kristus, elävän Jumalan Poika.
Boe ma Simon nataa nae, “Amaꞌ ia, Kristus, naeni Atahori fo dalahulun Lamatualain helu-fuli nae haitua nemaꞌ a! Ma Amaꞌ ia, Lamatualain mana nasodꞌa nakandooꞌ a Anan.
17 Ja Jesus vastaten sanoi hänelle: autuas olet sinä, Simon Jonan poika! sillä ei liha eikä veri ilmoittanut sitä sinulle, vaan Isäni, joka on taivaissa.
Yesus nae, “Simon, Yunus anan, e! Ho ia, nenefee papala-babꞌanggiꞌ, o! Huu atahori nda rafadꞌe nggo hal ia sa. Te Au Ama ngga sia sorga mana nafadꞌe.
18 Mutta minä myös sanon sinulle: sinä ole Pietari, ja tämän kallion päälle tahdon minä rakentaa minun seurakuntani, ja helvetin portit ei pidä häntä voittaman. (Hadēs g86)
Rena, e! Aleꞌ ia Au babꞌae naram ‘Petrus’. Naraꞌ naa sosoan naeni, fatu. Huu nemeherem manggateeꞌ onaꞌ fatu, dei fo dadꞌi netehuuꞌ fee neu Au atahori mamahere ngga ra. Mae ara nenepoko-paruꞌ losa mate boe o, ara raꞌatataaꞌ rakandooꞌ a. (Hadēs g86)
19 Ja minä annan sinulle taivaan valtakunnan avaimet: ja mitä sinä maan päällä sidot, pitää sidotun oleman taivaissa, ja mitä sinä päästät maan päällä, sen pitää oleman päästetyn taivaissa.
Dei fo Au fee nggo hak, fo mete-seꞌu atahori ra, onaꞌ ho toꞌu lelesu sorga nggoen. Huu saa fo ho ena-ai sia raefafoꞌ ia, Lamatuaꞌ ena-ai sia sorga ena. Ma saa fo ho fee isin sia raefafoꞌ ia, Lamatuaꞌ fee isin sia sorga ena.”
20 Niin hän haastoi opetuslapsiansa kellenkään sanomasta, että hän oli Jesus Kristus.
Olaꞌ basa taꞌo naa, ma Yesus naꞌangge se fo afiꞌ rafadꞌe esa-esa boe rae Eni ia, Kristus.
21 Siitä ajasta rupesi Jesus julistamaan opetuslapsillensa, että hänen piti Jerusalemiin menemän, ja paljon vanhimmilta ja pappein päämiehiltä ja kirjanoppineilta kärsimän, ja tapettaman, ja kolmantena päivänä ylösnouseman.
Eniꞌ a leleꞌ naa, Yesus nafadꞌe neu ana mana tungga nara nae, “Au musi uu isiꞌ kota Yerusalem. Te dei fo sia naa, Au hambu doidꞌosoꞌ naen seli mia lasi-lasi adat, ma malangga agama Yahudi ra malangga nara, ro basa meser agama ra. Dei fo ara tao risa Au, te finiesan ma Au usodꞌa baliꞌ.”
22 Ja Pietari otti hänen erinänsä, rupesi häntä nuhtelemaan, sanoen: armahda itsiäs, Herra: älköön sinulle se taphtuko!
Yesus nafadꞌe taꞌo naa ma, Petrus nore nala E nisiꞌ bobꞌoan de ai nae, “Amaꞌ afiꞌ olaꞌ taꞌo naa! Neꞌo Lamatualain nda hela neu taꞌo naa sa!”
23 Niin hän käänsi itsensä ympäri ja sanoi Pietarille: mene pois minun tyköäni, saatana! sinä olet minulle pahennukseksi: ettes ymmärrä niitä, jotka Jumalan ovat, mutta ne, jotka ihmisen ovat.
Te Petrus oꞌolan, nda tungga Lamatuaꞌ hihii-nanaun sa. Naa de Yesus heoꞌ mbali e de ai e nae, “Hee! Dinggoꞌ hela mamanaꞌ ia! Naa, nitu ra malanggan oꞌolan! Afiꞌ babꞌaa Au! Ho duꞌa tunggaꞌ a atahori hihii-nanaun, te nda tungga Lamatuaꞌ hihii-nanaun sa!”
24 Silloin Jesus sanoi opetuslapsillensa: jos joku tahtoo minun perässäni tulla, hän kieltäkään itsensä, ja ottakaan ristinsä, ja seuratkaan minua;
Basa boe ma Yesus nanori ana mana tungga nara nae, “Atahori mana nau tungga Au, eni musi naꞌatataaꞌ nakandoo tungga-tungga fai! Eni musi liliiꞌ hendi hihii-nanaun, fo tunggaꞌ a Lamatuaꞌ hihii-nanaun. Mae atahori rae tao risa e o, eni musi tungga nakandooꞌ a, onaꞌ atahori lemba eni hau ngganggen fo neu mate.
25 Sillä joka tahtoo henkensä vapahtaa, hän hukuttaa sen; mutta joka henkensä hukuttaa minun tähteni, hän löytää sen.
Huu atahori mana sadꞌia mate huu eni tungga Au, dei fo ana hambu nasodꞌa nakandoo no Lamatuaꞌ. Te atahori mana nasodꞌa soaꞌ neuꞌ a aon, dei fo masodꞌan, sambu-lalo neuꞌ ena!
26 Sillä mitä se auttaa ihmistä, jos hän kaiken maailman voittais, ja sielullensa sais vahingon? taikka mitä antaa ihminen sielunsa lunastukseksi?
Rena, e! Mete ma hambu basa hata-heto raefafoꞌ ia, te Lamatualain nda simbo nggo sa, na, hahambun sa? Mae lemba mendi basa raefafoꞌ isin o, ho nda bisa soi mala ao samanam sa!
27 Sillä Ihmisen Poika on tuleva Isänsä kunniassa enkelittensä kanssa, ja silloin hän maksaa kullekin töittensä jälkeen.
Au ufadꞌe basa dalaꞌ ia ra neu nggi, huu Au ia, Atahori Matetuꞌ a. Dei fo Au onda baliꞌ uma endiꞌ Ama ngga koasa manaselin, o ana dedꞌenu nara mia sorga. Leleꞌ naa, dei fo Au bala-bꞌae atahori tungga saa fo ana taoꞌ a.
28 Totisesti minä sanon teille: muutamat seisovat tässä, joiden ei suinkaan pidä kuolemaa maistaman, siihenasti kuin he näkevät Ihmisen Pojan tulevan hänen valtakunnassansa.
Misinedꞌa malolole, e! Mia basa hei ia, dei fo hambu atahori hira nda mate sa, losa faiꞌ bee fo ara rita Au, Atahori Matetuꞌ a, dadꞌi Maneꞌ mana toꞌu parendaꞌ.”
