Matteuksen 14
1 Siihen aikaan kuuli Herodes tetrarka Jesuksen sanoman,
At that time, Herod the tetrarch heard the report concerning Yeshua,
2 Ja sanoi palvelioillensa: tämä on Johannes Kastaja: hän on noussut kuolleista, ja sentähden tekee hän senkaltaisia väkeviä töitä.
and said to his servants, “This is Yochanan the Immerser. He is risen from the dead. That is why these powers work in him.”
3 Sillä Herodes oli ottanut Johanneksen kiinni, sitonut ja vankiuteen pannut, Herodiaksen, veljensä Philippuksen emännän tähden.
For Herod had arrested Yochanan, bound him, and put him in prison for the sake of Herodias, his brother Philip’s wife.
4 Sillä Johannes oli hänelle sanonut: ei sinulle ole luvallinen häntä pitää.
For Yochanan said to him, “It is not lawful for you to have her.”
5 Ja kuin hän tahtoi hänen tappaa, pelkäsi hän kansaa; sillä he pitivät hänen prophetana.
When he would have put him to death, he feared the multitude, because they counted him as a prophet.
6 Mutta kun Herodeksen syntymäjuhlaa pidettiin, hyppäsi Herodiaksen tytär heidän edessänsä; ja se kelpasi Herodekselle.
But when Herod’s birthday came, the daughter of Herodias danced amongst them and pleased Herod.
7 Sentähden lupasi hän hänelle vannotulla valalla antaa, mitä hän anois.
Therefore he promised with an oath to give her whatever she should ask.
8 Mutta niinkuin hän äidiltänsä ennen neuvottu oli, anna minulle, hän sanoi, tässä vadissa Johannes Kastajan pää.
She, being prompted by her mother, said, “Give me here on a platter the head of Yochanan the Immerser.”
9 Ja kuningas tuli murheelliseksi; mutta kuitenkin valan tähden ja niiden, jotka ynnä atrioitsivat, käski hän antaa hänelle,
The king was grieved, but for the sake of his oaths and of those who sat at the table with him, he commanded it to be given,
10 Ja lähetti leikkaamaan Johanneksen kaulaa tornissa.
and he sent and beheaded Yochanan in the prison.
11 Ja hänen päänsä kannettiin vadissa ja annettiin piialle, ja hän vei sen äidillensä.
His head was brought on a platter and given to the young lady; and she brought it to her mother.
12 Ja hänen opetuslapsensa tulivat, ja ottivat pois hänen ruumiinsa, ja hautasivat sen; ja menivät ja ilmoittivat Jesukselle.
His disciples came, took the body, and buried it. Then they went and told Yeshua.
13 Ja kuin Jesus sen kuuli, meni hän sieltä pois haahdella erämaahan yksinänsä. Ja kuin kansa se kuuli, noudattivat he häntä jalkaisin kaupungeista.
Now when Yeshua heard this, he withdrew from there in a boat to a deserted place apart. When the multitudes heard it, they followed him on foot from the cities.
14 Ja Jesus meni ulos, ja näki paljon kansaa, ja armahti heidän päällensä, ja paransi heidän sairaitansa.
Yeshua went out, and he saw a great multitude. He had compassion on them and healed their sick.
15 Mutta kun ehtoo tuli, tulivat hänen opetuslapsensa hänen tykönsä, ja sanoivat: tämä on erämaa, ja aika on jo kulunut: laske kansa, että he menisivät kyliin itsellensä ruokaa ostamaan.
When evening had come, his disciples came to him, saying, “This place is deserted, and the hour is already late. Send the multitudes away, that they may go into the villages, and buy themselves food.”
16 Niin Jesus sanoi heille: ei tarvitse heidän mennä pois: antakaat te heidän syödä.
But Yeshua said to them, “They don’t need to go away. You give them something to eat.”
17 Mutta he sanoivat hänelle: ei meillä ole tässä enempi kuin viisi leipää ja kaksi kalaa.
They told him, “We only have here five loaves and two fish.”
18 Hän sanoi: tuokaat minulle ne tänne.
He said, “Bring them here to me.”
19 Ja hän käski kansan istua ruoholle, ja otti ne viisi leipää ja kaksi kalaa, katsahti ylös taivaasen, kiitti, ja mursi, ja antoi leivät opetuslapsille, ja opetuslapset antoivat kansalle.
He commanded the multitudes to sit down on the grass; and he took the five loaves and the two fish, and looking up to heaven, he blessed, broke and gave the loaves to the disciples; and the disciples gave to the multitudes.
20 Ja he söivät kaikki, ja ravittiin. Niin he kokosivat tähteistä muruja, kaksitoistakymmentä koria täyteen.
They all ate and were filled. They took up twelve baskets full of that which remained left over from the broken pieces.
21 Mutta niitä, jotka olivat syöneet, oli lähes viisituhatta miestä, ilman vaimoja ja lapsia.
Those who ate were about five thousand men, in addition to women and children.
22 Ja kohta vaati Jesus opetuslapsiansa haahteen astumaan, ja menemään hänen edellään toiselle rannalle, niinkauvan kuin hän kansan olis tyköänsä laskenut.
Immediately Yeshua made the disciples get into the boat and go ahead of him to the other side, while he sent the multitudes away.
23 Ja kuin hän oli kansan laskenut, astui hän yksinänsä vuorelle rukoilemaan. Ja kuin ehtoo joutui, oli hän siellä yksinänsä.
After he had sent the multitudes away, he went up into the mountain by himself to pray. When evening had come, he was there alone.
24 Mutta haaksi oli jo keskellä merta, ja ahdistettiin aalloilta; sillä vastatuuli oli.
But the boat was now in the middle of the sea, distressed by the waves, for the wind was contrary.
25 Mutta yöllä, neljännessä vartiossa, tuli Jesus heidän tykönsä, käyden merellä.
In the fourth watch of the night, Yeshua came to them, walking on the sea.
26 Ja kuin opetuslapset näkivät hänen merellä käyvän, peljästyivät he, ja sanoivat: kyöpeli se on; ja huusivat pelvon tähden.
When the disciples saw him walking on the sea, they were troubled, saying, “It’s a ghost!” and they cried out for fear.
27 Niin Jesus puhui kohta heille ja sanoi: olkaat hyvässä turvassa! minä olen: älkäät peljästykö.
But immediately Yeshua spoke to them, saying, “Cheer up! It is I! Don’t be afraid.”
28 Niin vastasi Pietari häntä ja sanoi: Herra, jos sinä olet, niin käske minun tulla tykös vetten päällä.
Peter answered him and said, “Lord, if it is you, command me to come to you on the waters.”
29 Niin hän sanoi: tule! Ja Pietari astui ulos haahdesta ja kävi vetten päällä, että hän menis Jesuksen tykö.
He said, “Come!” Peter stepped down from the boat and walked on the waters to come to Yeshua.
30 Ja kuin hän näki ankaran tuulen, niin hän peljästyi, ja rupesi vajoomaan, huusi sanoen: Herra, auta minua!
But when he saw that the wind was strong, he was afraid, and beginning to sink, he cried out, saying, “Lord, save me!”
31 Niin Jesus ojensi kohta kätensä, ja tarttui häneen, ja sanoi hänelle: oi sinä heikko-uskoinen, miksis epäilit?
Immediately Yeshua stretched out his hand, took hold of him, and said to him, “You of little faith, why did you doubt?”
32 Kuin he astuivat haahteen, niin tuuli tyveni.
When they got up into the boat, the wind ceased.
33 Mutta ne, jotka olivat haahdessa, tulivat ja kumarsivat häntä, ja sanoivat: totisesti olet sinä Jumalan Poika.
Those who were in the boat came and worshipped him, saying, “You are truly the Son of God!”
34 Ja kuin he olivat menneet ylitse, tulivat he Genesaretin maalle.
When they had crossed over, they came to the land of Gennesaret.
35 Ja kuin sen paikan miehet tunsivat hänen, lähettivät he ympäri kaikkea sitä maata, ja toivat hänen tykönsä kaikkinaisia sairaita,
When the people of that place recognised him, they sent into all that surrounding region and brought to him all who were sick;
36 Ja rukoilivat häntä, että he ainoastaan hänen vaatteensa palteeseen saisivat ruveta. Ja kaikki, jotka siihen rupesivat, tulivat terveiksi.
and they begged him that they might just touch the fringe of his garment. As many as touched it were made whole.
