Matteuksen 14
1 Siihen aikaan kuuli Herodes tetrarka Jesuksen sanoman,
In that time, Herod the Tetrarch heard the news about Jesus.
2 Ja sanoi palvelioillensa: tämä on Johannes Kastaja: hän on noussut kuolleista, ja sentähden tekee hän senkaltaisia väkeviä töitä.
And he said to his servants: “This is John the Baptist. He has risen from the dead, and that is why miracles are at work in him.”
3 Sillä Herodes oli ottanut Johanneksen kiinni, sitonut ja vankiuteen pannut, Herodiaksen, veljensä Philippuksen emännän tähden.
For Herod had apprehended John, and bound him, and put him in prison, because of Herodias, the wife of his brother.
4 Sillä Johannes oli hänelle sanonut: ei sinulle ole luvallinen häntä pitää.
For John was telling him, “It is not lawful for you to have her.”
5 Ja kuin hän tahtoi hänen tappaa, pelkäsi hän kansaa; sillä he pitivät hänen prophetana.
And though he wanted to kill him, he feared the people, because they held him to be a prophet.
6 Mutta kun Herodeksen syntymäjuhlaa pidettiin, hyppäsi Herodiaksen tytär heidän edessänsä; ja se kelpasi Herodekselle.
Then, on Herod’s birthday, the daughter of Herodias danced in their midst, and it pleased Herod.
7 Sentähden lupasi hän hänelle vannotulla valalla antaa, mitä hän anois.
And so he promised with an oath to give her whatever she would ask of him.
8 Mutta niinkuin hän äidiltänsä ennen neuvottu oli, anna minulle, hän sanoi, tässä vadissa Johannes Kastajan pää.
But, having been advised by her mother, she said, “Give me here, on a platter, the head of John the Baptist.”
9 Ja kuningas tuli murheelliseksi; mutta kuitenkin valan tähden ja niiden, jotka ynnä atrioitsivat, käski hän antaa hänelle,
And the king was greatly saddened. But because of his oath, and because of those who sat at table with him, he ordered it to be given.
10 Ja lähetti leikkaamaan Johanneksen kaulaa tornissa.
And he sent and beheaded John in prison.
11 Ja hänen päänsä kannettiin vadissa ja annettiin piialle, ja hän vei sen äidillensä.
And his head was brought on a platter, and it was given to the girl, and she brought it to her mother.
12 Ja hänen opetuslapsensa tulivat, ja ottivat pois hänen ruumiinsa, ja hautasivat sen; ja menivät ja ilmoittivat Jesukselle.
And his disciples approached and took the body, and they buried it. And arriving, they reported it to Jesus.
13 Ja kuin Jesus sen kuuli, meni hän sieltä pois haahdella erämaahan yksinänsä. Ja kuin kansa se kuuli, noudattivat he häntä jalkaisin kaupungeista.
When Jesus had heard it, he withdrew from there by boat, to a deserted place by himself. And when the crowds had heard of it, they followed him on foot from the cities.
14 Ja Jesus meni ulos, ja näki paljon kansaa, ja armahti heidän päällensä, ja paransi heidän sairaitansa.
And going out, he saw a great multitude, and he took pity on them, and he cured their sick.
15 Mutta kun ehtoo tuli, tulivat hänen opetuslapsensa hänen tykönsä, ja sanoivat: tämä on erämaa, ja aika on jo kulunut: laske kansa, että he menisivät kyliin itsellensä ruokaa ostamaan.
And when evening had arrived, his disciples approached him, saying: “This is a deserted place, and the hour has now passed. Dismiss the crowds, so that, by going into the towns, they may buy food for themselves.”
16 Niin Jesus sanoi heille: ei tarvitse heidän mennä pois: antakaat te heidän syödä.
But Jesus said to them: “They have no need to go. Give them something to eat yourselves.”
17 Mutta he sanoivat hänelle: ei meillä ole tässä enempi kuin viisi leipää ja kaksi kalaa.
They answered him, “We have nothing here, except five loaves and two fish.”
18 Hän sanoi: tuokaat minulle ne tänne.
He said to them, “Bring them here to me.”
19 Ja hän käski kansan istua ruoholle, ja otti ne viisi leipää ja kaksi kalaa, katsahti ylös taivaasen, kiitti, ja mursi, ja antoi leivät opetuslapsille, ja opetuslapset antoivat kansalle.
And when he had ordered the multitude to sit down upon the grass, he took the five loaves and the two fish, and gazing up to heaven, he blessed and broke and gave the bread to the disciples, and then the disciples to the multitudes.
20 Ja he söivät kaikki, ja ravittiin. Niin he kokosivat tähteistä muruja, kaksitoistakymmentä koria täyteen.
And they all ate and were satisfied. And they took up the remnants: twelve baskets full of fragments.
21 Mutta niitä, jotka olivat syöneet, oli lähes viisituhatta miestä, ilman vaimoja ja lapsia.
Now the number of those who ate was five thousand men, besides women and children.
22 Ja kohta vaati Jesus opetuslapsiansa haahteen astumaan, ja menemään hänen edellään toiselle rannalle, niinkauvan kuin hän kansan olis tyköänsä laskenut.
And Jesus promptly compelled his disciples to climb into the boat, and to precede him in crossing the sea, while he dismissed the crowds.
23 Ja kuin hän oli kansan laskenut, astui hän yksinänsä vuorelle rukoilemaan. Ja kuin ehtoo joutui, oli hän siellä yksinänsä.
And having dismissed the multitude, he ascended alone onto a mountain to pray. And when evening arrived, he was alone there.
24 Mutta haaksi oli jo keskellä merta, ja ahdistettiin aalloilta; sillä vastatuuli oli.
But in the midst of the sea, the boat was being tossed about by the waves. For the wind was against them.
25 Mutta yöllä, neljännessä vartiossa, tuli Jesus heidän tykönsä, käyden merellä.
Then, in the fourth watch of the night, he came to them, walking upon the sea.
26 Ja kuin opetuslapset näkivät hänen merellä käyvän, peljästyivät he, ja sanoivat: kyöpeli se on; ja huusivat pelvon tähden.
And seeing him walking upon the sea, they were disturbed, saying: “It must be an apparition.” And they cried out, because of fear.
27 Niin Jesus puhui kohta heille ja sanoi: olkaat hyvässä turvassa! minä olen: älkäät peljästykö.
And immediately, Jesus spoke to them, saying: “Have faith. It is I. Do not be afraid.”
28 Niin vastasi Pietari häntä ja sanoi: Herra, jos sinä olet, niin käske minun tulla tykös vetten päällä.
Then Peter responded by saying, “Lord, if it is you, order me to come to you over the waters.”
29 Niin hän sanoi: tule! Ja Pietari astui ulos haahdesta ja kävi vetten päällä, että hän menis Jesuksen tykö.
And he said, “Come.” And Peter, descending from the boat, walked over the water, so as to go to Jesus.
30 Ja kuin hän näki ankaran tuulen, niin hän peljästyi, ja rupesi vajoomaan, huusi sanoen: Herra, auta minua!
Yet truly, seeing that the wind was strong, he was afraid. And as he began to sink, he cried out, saying: “Lord, save me.”
31 Niin Jesus ojensi kohta kätensä, ja tarttui häneen, ja sanoi hänelle: oi sinä heikko-uskoinen, miksis epäilit?
And immediately Jesus extended his hand and took hold of him. And he said to him, “O little in faith, why did you doubt?”
32 Kuin he astuivat haahteen, niin tuuli tyveni.
And when they had ascended into the boat, the wind ceased.
33 Mutta ne, jotka olivat haahdessa, tulivat ja kumarsivat häntä, ja sanoivat: totisesti olet sinä Jumalan Poika.
Then those who were in the boat drew near and adored him, saying: “Truly, you are the Son of God.”
34 Ja kuin he olivat menneet ylitse, tulivat he Genesaretin maalle.
And having crossed the sea, they arrived in the land of Genesaret.
35 Ja kuin sen paikan miehet tunsivat hänen, lähettivät he ympäri kaikkea sitä maata, ja toivat hänen tykönsä kaikkinaisia sairaita,
And when the men of that place had recognized him, they sent into all that region, and they brought to him all who had maladies.
36 Ja rukoilivat häntä, että he ainoastaan hänen vaatteensa palteeseen saisivat ruveta. Ja kaikki, jotka siihen rupesivat, tulivat terveiksi.
And they petitioned him, so that they might touch even the hem of his garment. And as many as touched it were made whole.
